{"id":543,"date":"2007-10-01T17:47:00","date_gmt":"2007-10-01T15:47:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/proosan-ihme\/"},"modified":"2018-02-28T09:33:44","modified_gmt":"2018-02-28T07:33:44","slug":"proosan-ihme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/proosan-ihme\/","title":{"rendered":"Proosan ihme"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Diary-of-a-Bad-Year.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5116408990240329538\" style=\"FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 102px; CURSOR: hand; HEIGHT: 150px\" height=\"150\" alt=\"\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Diary-of-a-Bad-Year.jpg\" width=\"126\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<div>Karsastan yleens\u00e4 romaaneja, joissa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on kirjailija. Etenkin jos t\u00e4m\u00e4 kirjailija on sellainen, joka painiskelee luomisty\u00f6n tuskissa. <\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>J.M. Coetzeen <em>Diary of a Bad Yearin <\/em>p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on arvostettu 72-vuotias kirjailija JC. H\u00e4nen henkil\u00f6historiansa t\u00e4sm\u00e4\u00e4 monissa kohdin Coetzeen oman henkil\u00f6historian kanssa, h\u00e4n on my\u00f6s julkaissut romaanin <em>Waiting for the Barbarians <\/em>aivan kuten Coetzeekin.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>JC kokee kirjallisen luomisvoimansa hiipuvan. H\u00e4n keksii yh\u00e4 tarinoita, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne hahmotelmiksi sen sijaan ett\u00e4 ty\u00f6st\u00e4isi ne romaaneiksi. T\u00e4ss\u00e4 on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n jotakin samaa kuin vanhenevan miehen seksuaalisuudessa: kuvitelmat riitt\u00e4v\u00e4t, en\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ei tarvitse el\u00e4\u00e4 todeksi.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Kaiken kukkuraksi JC:t\u00e4 kalvaa ep\u00e4ilys oman kirjallisen ty\u00f6ns\u00e4 laadusta ja merkityksest\u00e4. Niin paljon kuin on siit\u00e4 tunnustusta saanutkin.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div><em>&#8220;But now the critics voice a new refrain. At heart he is not a novelist after all, they say, but a pedant who drabbles in fiction. And I have reached a stage in my life when I begin to wonder whether they are not right&#8230;&#8221;<\/em><\/div>\n<p><\/p>\n<div><em><\/em><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Kuulostaa pahalta, todella pahalta.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div><em>Diary of a Bad Year <\/em>l\u00e4htee liikkeelle siit\u00e4, kun JC suostuu saksalaisen kustantajan pyynt\u00f6\u00f6n kirjoittaa poleemisia p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6jen omaisia esseit\u00e4 nykyajasta. Draaman aineksia romaaniin syntyy, kun JC tapaa kauniin kolmekymppisen Anyan, joka on itsekin kovin tietoinen hyv\u00e4muotoisesta takamuksestaan. JC palkkaa Anyan kirjoittamaan puhtaaksi tekstej\u00e4\u00e4n. Kirjan kolmas keskeinen henkil\u00f6 on Anyan miesyst\u00e4v\u00e4 Alan, nelikymppinen sijoituskonsultti, puhdasoppinen voittoa maksimoiva homo economicus, joka halveksii avoimesti JC:n kaltaista vanhan maailman intellektuellia.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Romaanin sivut jakaantuvat kolmeen palkkiin: ylimm\u00e4isen\u00e4 juoksevat JC:n esseet, keskell\u00e4 JC:n kuvaukset kanssak\u00e4ymisest\u00e4 Anyan kanssa ja alimmaisena Anyan ja Alanin v\u00e4liset JC:hen liittyv\u00e4t keskustelut.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>JC:n esseiden aihepiiri on kirjava (otsikoissa vilahtelee kaikkea mahdollista v\u00e4lill\u00e4 On the origins of the state &#8211; On the mother tongue), mutta l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 on vastenmielisyys Yhdysvaltoja, sen nykyhallintoa ja terrorismin vastaista sotaa kohtaan. Esseiss\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai mielt\u00e4 kiihottavaa, niiss\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n juuri sellaisia n\u00e4kemyksi\u00e4, joita Coetzeen kaltaiselta ihmiselt\u00e4 (Alanin sanoin &#8220;60-luvulle j\u00e4m\u00e4ht\u00e4neelt\u00e4 sentimentaaliselta marxilaishipilt\u00e4&#8221;) voi odottaa. Hyvin muotoiltuja ja kriittisi\u00e4 huomioita, mutta moneen kertaan esille tuotuja.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Varsinainen tarina, jossa toisiinsa t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t JC:n, Anyan ja Alanin erilaiset maailmat j\u00e4\u00e4 luonnosmaiseksi, muutamin ter\u00e4vin piirroin kokoon kyh\u00e4tyksi. <\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Mutta kaikesta huolimatta kirja toimii. Ei se tosin ole Coetzeen parhaita, mutta yht\u00e4 kaikki se toimii, ja lukija joutuu kohtaamaan proosan ihmeen puhtaimmillaan. Mik\u00e4 on se elementti tai ainesosa, joka puhaltaa romaaniin el\u00e4v\u00e4n hengen? Puhdas ammattitaitoko?<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div>JC hahmottelee romaanissa kertomuksen, jossa kuuluisa naispuolinen romaanikirjailija (Elizabeth Costello?) vaihtaa ajatuksia akateemisen maailman \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 marginaalissa ahertavan professorin kanssa. Professori kirjoittaa kirjailijalle: <em>&#8220;you deserve whatever has come to you, you have the divine spark.&#8221;<\/em><\/div>\n<p><\/p>\n<div><em><\/em><\/div>\n<p><\/p>\n<div>Divine spark. Siin\u00e4k\u00f6 se? \u00c4\u00e4h, kuulostaa \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n yliluonnolliselta. Oli miten oli, hyv\u00e4\u00e4n romaaniin sis\u00e4ltyy aina jotakin sellaista, mit\u00e4 ei voi selitt\u00e4\u00e4, pilkkoa osiin, analysoida puhki. Siin\u00e4 on proosan ihme.<\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n<p><\/p>\n<div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Karsastan yleens\u00e4 romaaneja, joissa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on kirjailija. Etenkin jos t\u00e4m\u00e4 kirjailija on&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":1046,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":18,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Diary-of-a-Bad-Year.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/Diary-of-a-Bad-Year.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/543"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=543"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2419,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions\/2419"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/1046"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}