Pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n ratoksi muutama ep\u00e4kirjallinen huomio taloudesta ja yhteiskunnasta.<\/p>\n
Jos haluaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osakemarkkinoita ja niiden dynamiikkaa, kannattaa lukea Robert Shillerin kirja Irrational Exuberance. <\/em>Se on tietojeni perusteella paras ja vakuuttavin yleiskatsaus siit\u00e4, mink\u00e4laiset voimat ohjaavat p\u00f6rssikurssien liikkeit\u00e4.<\/p>\n Shiller murentaa rahoitusteorian hellim\u00e4n myytin tehokkaista markkinoista ja rationaalisista sijoittajista. P\u00f6rssikursseja heiluttaa kaikenlainen markkinah\u00e4ly, jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 taloudellisten perustekij\u00f6iden (yritysten tulosten kasvun ja osinkovirtojen) kanssa. Mit\u00e4 lyhyempi tarkastelujakso, sit\u00e4 selvemmin markkinah\u00e4lyn vaikutus tuntuu.<\/p>\n Markkinah\u00e4ly\u00e4 tuottavat taloustoimittajat, analyytikot, sijoituskonsultit, markkinagurut ynn\u00e4 muut ammatikseen osakkeita kommentoivat tahot. T\u00e4m\u00e4 tarinarinki tuottaa loputtomasti pseudosignaaleja, jotka saavat niin yksityissijoittajat kuin ammattilaisetkin s\u00e4nt\u00e4ilem\u00e4\u00e4n sinne t\u00e4nne.<\/p>\n Suurten investointitalojen harjoittama sijoitustutkimus, jonka perusteella asiakkaita kehotetaan ostamaan tai myym\u00e4\u00e4n osakkeita, ei Shilleri\u00e4 vakuuta. H\u00e4nen mukaansa se ei juurikaan poikkea teenlehdist\u00e4 ennustamisesta. On toki muistettava, ett\u00e4 Irrational Exuberance <\/em>ilmestyi vuosituhannen vaihteessa, it-kuplan aikoihin, jolloin esimerkiksi Soneran osakkeelle annettiin yli sadan euron tavoitehintoja. Ehk\u00e4 noista ajoista on jotakin opittu.<\/p>\n Shillerin teoksen ansioita on se, ett\u00e4 h\u00e4n ei k\u00e4sittele osakemarkkinoita muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta eriytyneen\u00e4 sf\u00e4\u00e4rin\u00e4, vaan hahmottelee laajempaa viitekehyst\u00e4. Se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska p\u00f6rssimaailman ilmi\u00f6t – vaikka eiv\u00e4t sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n edustakaan reaalitaloutta – vaikuttavat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4mme monitahoisemmin kuin koskaan. T\u00e4m\u00e4nh\u00e4n n\u00e4kee jo siit\u00e4kin, ett\u00e4 Suomessakin pankit ovat alkaneet aggressiivisesti mainostaa suurelle yleis\u00f6lle suunnattuja sijoitustuotteitaan, kuten muodikkaita Kiina-rahastoja ja “p\u00e4\u00e4omaturvattuja” indeksilainoja.<\/p>\n (Sivumennen sanottuna, se ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tuotteita kannattaa mainostaa, kertoo kuinka loistavaa bisnest\u00e4 ne ovat – pankeille.)<\/p>\n Jos osakemarkkinoiden hinnoittelu v\u00e4\u00e4ristyy pahasti, kuten k\u00e4vi vuosituhannen vaihteessa, sill\u00e4 voi olla kauaskantoisia reaalitaloudellisia vaikutuksia. Shillerin mukaan p\u00f6rssikuplat johtavat helposti resurssien kohdentumiseen v\u00e4\u00e4rin: liikaa rahaa start upeihin ja yritysten laajentumishankkeisiin, liian v\u00e4h\u00e4n rahaa infrastruktuuriin ja inhimilliseen p\u00e4\u00e4omaan.<\/p>\n Mik\u00e4 on tilanne nyt? P\u00f6rssith\u00e4n ovat nousseet meill\u00e4 ja muualla maailmassa alkuvuodesta 2003 saakka trendinomaisesti.<\/p>\n Jos katsotaan osakkeiden nykyhinnoittelua yksinkertaisimmalla mittarilla eli P\/E-luvulla (osakekurssi\/osakekohtainen tulos), huomataan ett\u00e4 arvostustasot liikkuvat Yhdysvalloissa viidentoista tuntumassa ja Euroopassa hieman sen alapuolella. Viidentoista P\/E-luku edustaa pitk\u00e4n ajan keskiarvoa. Luvun voi kiepauttaa nurin, jolloin se kertoo liki seitsem\u00e4n prosentin tulostuotosta. T\u00e4t\u00e4 taas voi verrata pitkiin korkoihin, jotka ovat viiden prosentin alapuolella.<\/p>\n Ei kuplaa, vai mit\u00e4?<\/p>\n Todenn\u00e4k\u00f6isesti ei. Viidett\u00e4 vuotta jatkuva kurssinousu on perustunut yritysten tulosten kasvulle eik\u00e4 ole siksi nostanut arvostustasoja kovinkaan korkealle. Mutta on olemassa sellainenkin mahdollisuus, ett\u00e4 osakkeet vain n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t maltillisesti hinnoitelluilta olematta sit\u00e4 oikeasti. Jos nimitt\u00e4in ottaa huomioon syklinvaihtelut, joita P\/E-luku ei huomioi, voi sanoa ett\u00e4 nykyisess\u00e4 huippusuhdanteen oloissa nykyiset arvostustasot ovat kalliinpuoleisia. Kun tulokset, eli E-komponentti, ohittavat huippunsa, voittokertoimetkin kasvavat.<\/p>\n Robert Shillerin syklinvaihtelut huomioivalla CAPE-mittarilla laskettuna P\/E-luvut liikkuvat 25 tuntumassa. Se edustaa historiallisiin keskiarvoihin n\u00e4hden jo melkoisen korkeaa arvostustasoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n ratoksi muutama ep\u00e4kirjallinen huomio taloudesta ja yhteiskunnasta. Jos haluaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osakemarkkinoita…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[23],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/589"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=589"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2465,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions\/2465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}