{"id":59,"date":"2013-12-25T18:33:00","date_gmt":"2013-12-25T16:33:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/pyhien-viettoa-zizekin-seurassa\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:19","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:19","slug":"pyhien-viettoa-zizekin-seurassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/pyhien-viettoa-zizekin-seurassa\/","title":{"rendered":"Pyhien viettoa \u017di\u017eekin seurassa"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Jouluiset lukusuunnitelmani meniv\u00e4t uusiksi, kun unohdin pohjoiseen l\u00e4htiess\u00e4ni pakata mukaan Juhani Suomen uuden Mannerheim-kirjan.<\/span><\/p>\n


<\/span><\/div>\n
Matkalla junassa tapoin aikaa Slavoj \u017di\u017eekin haastatteluista koostuvan Demanding the Impossiblen<\/i> parissa. Se oli sen verran mieluista luettavaa, ett\u00e4 ostin aatonaattona itselleni Amazonin Kindle Storesta lahjaksi toisen Slavoj-sed\u00e4n teoksen The Year of Dreaming Dangerously<\/i>, jossa h\u00e4n pohdiskelee vuoden 2011 tapahtumia arabikev\u00e4\u00e4st\u00e4 Lontoon nuorisomellakoihin ja Occupy Wall Streetiin.<\/span><\/span><\/div>\n

<\/span><\/span><\/div>\n
Er\u00e4\u00e4t tuttavani luonnehtivat <\/span><\/span>\u017di\u017eeki\u00e4 “slovenialaiseksi sekop\u00e4\u00e4ksi” eiv\u00e4tk\u00e4 ota h\u00e4nt\u00e4 vakavasti, toiset taas pit\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 filosofisena gurunaan ja ovat niin t\u00e4ynn\u00e4 Z-mallista ideologiakritiikki\u00e4 ett\u00e4 melkein pihisev\u00e4t ja sihisev\u00e4t. Min\u00e4 nautin <\/span>\u017di\u017eekini rusinat pullasta -menetelm\u00e4ll\u00e4, en lue h\u00e4nt\u00e4 kovinkaan systemaattisesti, vaan viipyilen yksitt\u00e4isiss\u00e4 tulkinnoissa ja analyyseiss\u00e4, koskivatpa ne politiikkaa, populaarikulttuuria tai mediailmi\u00f6it\u00e4. Mielenkiintoni yleens\u00e4 hiippuu siin\u00e4 vaihessa, kun h\u00e4n \u00e4ityy laajakantoisiin teoreettisiin tai ohjelmallisiin pohdintoihin.<\/span><\/div>\n

<\/span>Mik\u00e4 tahansa <\/span>\u017di\u017eekin kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 niin runsaasti briljantteja huomioita, ett\u00e4 niiden varaan voisi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 fiksumpi kolumnisti rakentaa el\u00e4m\u00e4nuran. Esimerkiksi Demanding the Impossiblessa<\/i> h\u00e4n kumoaa muutamalla virkkeell\u00e4 yleisen harhaluulon yksityisel\u00e4m\u00e4n katoamisesta julkisuuskoneistojen paineessa. Asiahan on t\u00e4sm\u00e4lleen p\u00e4invastoin: yksityisel\u00e4m\u00e4n kysymykset hallitsevat nyky\u00e4\u00e4n siell\u00e4kin, miss\u00e4 niill\u00e4 ei pit\u00e4isi olla mit\u00e4\u00e4n sijaa:<\/span><\/p>\n<\/div>\n
\n

When people claim that everything is open to the media and we no longer have a private life, I claim, on the contrary, that we no longer have a public life. What is effectively disappearing here is public life itself, the public sphere proper, in which one operates as a symbolic agent who cannot be reduced to a private individual, to a bundle of personal attributes, desires, traumas, and idiosyncrasies. The public domain is fast disappearing and we treat it as a private domain.<\/i><\/span><\/span><\/p><\/blockquote>\n

Minulle<\/span><\/span> <\/span>\u017di\u017eekin lukeminen on palkitsevaa nimenomaan t\u00e4llaisten fragmenttien ansiosta. <\/span>Moni varmaan sanoo, ett\u00e4 luen <\/span><\/span>\u017di\u017eeki\u00e4 ihan v\u00e4\u00e4rin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti luenkin. Mutta en ole <\/span>\u017di\u017eekin kaltainen radikaali ajattelija, en <\/span>haikaile samanlaista nollahetke\u00e4 kuin h\u00e4n, vallankumouksellista momenttia, jossa yhteiskunnallisen olemisemme ehdot kyseenalaistetaan ja luodaan uudenlainen j\u00e4rjestys. Olen banaalin pikkuporvarillisesti rajoittunut yksil\u00f6, joka kannattaa politiikassa revoluution sijasta reformeja & evoluutiota. <\/span><\/div>\n


<\/span><\/div>\n
Mutta ei <\/span>\u017di\u017eek\u00e4\u00e4n ole naiivi vallankumousromantikko. The Year of Dreaming Dangerouslyss\u00e4<\/i> h\u00e4n kirjoittaa s\u00e4\u00e4littelev\u00e4sti San Fransiscossa lokakuussa 2011 j\u00e4rjestytetyst\u00e4 Occupy Wall Streetin mielenosoituksesta, jossa kansankiihottaja julisti hippityyliin: “He kysyv\u00e4t, millainen ohjelma meill\u00e4 on. Ei meill\u00e4 ole ohjelmaa! Me olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hauskaa!” T\u00e4llaiset julistukset tuovat esiin systeemi\u00e4 vastaan taistelevien perimm\u00e4isen ongelman: he rakastuvat itseens\u00e4, omaan edistyksellisyyteens\u00e4 ja oikeamielisyyteens\u00e4 ja tyytyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hauskaa “systeemilt\u00e4 valloittamallaan alueella”. <\/span>Samantyyppinen vallankumouksellisuus hauskanpitona -ilmi\u00f6 on aina vaaninut vastakulttuurissa taustalla, huurup\u00e4isimm\u00e4t jopa luulottelevat bilettelyn olevan systeemi\u00e4 horjuttavaa aktivisimia.<\/span>

<\/i><\/span>\u017di\u017eek kertoo Pariisin vuoden 1968 opiskelijakapinallisista. Hyvist\u00e4 perheist\u00e4 tulevat nuoret j\u00e4ttiv\u00e4t autonsa Notre Damen pohjoispuolelle, ylittiv\u00e4t Seinen ja yhtyiv\u00e4t mielenosoitukseen. Iskulauseiden huutamisen lomassa he polttivat muutaman auton, mutta eih\u00e4n sill\u00e4 ollut v\u00e4li\u00e4, koska ne olivat toisten autoja. Mielenosoituksen j\u00e4lkeen palattiin Seinen pohjoispuolelle ja kokoonnuttiin kahvilaan v\u00e4ittelem\u00e4\u00e4n vallankumouksesta. “I never much liked the 1960s”, <\/span>\u017di\u017eek my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Muuttuessaan karnevaaliksi kapina hukkaa uutta luovan potentiaalinsa. <\/span><\/span>\u017di\u017eek korostaakin, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kiinnostaa pikemminkin vallankumouksen j\u00e4lkeinen p\u00e4iv\u00e4 kuin itse vallankumous. Vuoden 2011 protesteja mobilisoineilla aktivisteilla riitti autenttista raivoa, mutta heilt\u00e4 puuttui uskottava poliittinen agenda. <\/span>

<\/span>
<\/span>***<\/span>

<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
\u017di\u017eekin arviot maailman nykytilasta minun on suurimmaksi osaksi helppo allekirjoittaa. Kapitalismi on juuri sellainen alati muotoaan muuttava voima kuin Marx ja Engels kuvailivat Kommunistisessa manifestissa<\/i>.<\/span>

<\/span>Nykyisess\u00e4 politiikan ja ideologioiden j\u00e4lkeisess\u00e4 maailmassa finanssikapitalismi on “totuus vailla merkityst\u00e4”. Vallalla on jonkinlainen “maailmattomuuden” tila: ei ole vaihtoehtoja, ei toisenlaisia n\u00e4k\u00f6aloja, ei muutoksen horisonttia. “Markkinoille emme mahda mit\u00e4\u00e4n”, kuten Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen taannoin asian ilmaisi. Vaarana on, ett\u00e4 l\u00e4ntinen maailmakin luisuu kohti jonkinlaista totalitaarista kapitalismia. <\/span>\u017di\u017eek nimitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 “kapitalismiksi aasialaisin arvoin” viitaten Kiinan ja Singaporen kaltaisiin maihin, joissa liberaalien erottamattomaksi luulottelema yhteys markkinatalouden ja demokratian v\u00e4lill\u00e4 ei ensink\u00e4\u00e4n p\u00e4de.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n
Mammonan palvontaa on toki kenen tahansa helppo taivastella. <\/span>\u017di\u017eek siteeraa paavin sanoja: “Nykyinen kriisimme ei ole kapitalismin vaan moraalin kriisi.” T\u00e4llainen on kuitenkin vain l\u00f6per\u00f6\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4lehtitasoista yhteiskuntakritiikki\u00e4, jossa aikamme polttavimmat ongelmat selitet\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten ep\u00e4kelpojen ihmisten ahneudella ja muilla luonteen heikkouksilla.<\/span><\/div>\n

<\/span><\/div>\n

Following a kind of Hegelian triad, the Western left has come full circle: after abandoning so-called ‘class-struggle essentialism’ for the plurality of anti-racist, feminist, and other struggles, ‘capitalism’ is now clearly re-emerging as the name of the problem. The first lesson to be learned is not to blame individuals and their attitudes. The problem is not individual corruption or greed, but the system that encourages you to be corrupt.<\/i><\/span><\/p><\/blockquote>\n

Ihmisten el\u00e4mismaailmaan kapitalismi tunkee lonkeronsa kulutuskulttuurin kautta. \u017di\u017eek esitt\u00e4\u00e4 tutun kuuloisen huomion: oikeudesta nautintoon on tullut velvollisuutta nautintoon. Mutta samalla t\u00e4t\u00e4 narsismin ekonomiaa s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes hysteerinen pyrkimys puhtauteen, terveyteen ja tasapainoisuuteen, nautintoon vailla pahetta: niinp\u00e4 meille myyd\u00e4\u00e4n kofeiinitonta kahvia, alkoholitonta olutta, nikotiinitonta tupakkaa ja lopulta kai seksi\u00e4 ilman seksi\u00e4. Markkinaliberalismin l\u00e4p\u00e4isem\u00e4ss\u00e4 maailmassa ihmisten v\u00e4liset suhteet saavat sopimusluonteen jopa intiimeimm\u00e4st\u00e4 intiimeimm\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4nalueella rakkaudessa. Uudenlaiset deittipalvelut mainostavat itse\u00e4\u00e4n “rakastumisella ilman riski\u00e4”. N\u00e4in sukupuoliakti muuttuu kahden suostuvaisen aikuisen v\u00e4liseksi paktiksi, deseksualisoituu.<\/span>

<\/span>\u017di\u017eek leikittelee ajatuksella, ett\u00e4 kun olemme ulkoistaneet teollisuuden halpamaihin ja politiikan konsulteille, looginen p\u00e4\u00e4tepiste olisi ulkoistaa my\u00f6s rakkausel\u00e4m\u00e4. Miksi altistaisimme itse\u00e4mme viettelyn ja deittailun tuottamille n\u00f6yryytyksille? Eik\u00f6 olisi helpompaa, jos mies ja nainen hoitaisivat seksin palkkaamalla nuoret apulaiset tekem\u00e4\u00e4n fyysisen ty\u00f6n puolestaan ja keskustelisivat sill\u00e4 v\u00e4lin sivistyneesti drinkkilasin \u00e4\u00e4rell\u00e4. J\u00e4lkeenp\u00e4in he voisivat vet\u00e4yty\u00e4 tahoilleen lukemaan hyv\u00e4\u00e4 kirjaa tai nukkumaan makoisat y\u00f6unet. <\/span>

<\/span>“After such disengagement, the only way to reconnect with reality is, of course, through raw violence” <\/span>\u017di\u017eek huomauttaa. Juuri t\u00e4m\u00e4nkaltaiset havahduttavat kiteytykset ovat h\u00e4nelle tyypillisi\u00e4: ensin h\u00e4n kuvailee jonkin aikamme ilmi\u00f6n sin\u00e4ns\u00e4 neutraalisti, sitten h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 sarkastisen k\u00e4rjistyksen ja lopulta parilla iskev\u00e4ll\u00e4 virkkeell\u00e4 osoittaa mink\u00e4laisia dystooppisia n\u00e4kymi\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isesti viattoman pinnan alle k\u00e4tkeytyy.<\/span>

<\/span>\u017di\u017eek korostaa, ett\u00e4 narsismin ekonomia ei surkuhupaisuudestaan huolimatta ole harmitonta. P\u00e4invastoin, se kuvastaa sit\u00e4, kuinka nykymuotoinen kapitalismi on muovannut henkil\u00f6kohtaisen moraalin uuteen uskoon. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 <\/span>\u017di\u017eek n\u00e4p\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Judith Butleria ja muita postfeministej\u00e4, jotka edelleen pit\u00e4v\u00e4t patriarkaalista identiteettipolitiikkaa p\u00e4\u00e4vihollisenaan.<\/span>

<\/span><\/p>\n

But, as I tell them all the time, this is no longer the ruling ideology today. The ruling ideology today is basically something like a vague ideology with a Buddhist touch. ‘Realize yourself! Experiment! Be satisfied! Do what you want with your life!’ It’s a kind of generalized hedonism. So what Judith Butler is preaching is a subversive model: ‘No fixed identity. Reconstruct yourself.’ But this, I claim, is not the ruling ideology today. Conservatives are just a reaction to this. The basic model is this one: there is no longer a fixed identity.<\/i><\/span><\/p><\/blockquote>\n

***<\/p>\n

Virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 \u017di\u017eekiss\u00e4 on, ett\u00e4 h\u00e4n ei ruodi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4vastustajaansa kapitalismia, vaan tarkastelee \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kriittisesti my\u00f6s ns. edistyksellisi\u00e4 piirej\u00e4. <\/span>

<\/span>Esimerkiksi amerikkalaisen liberaalin \u00e4lymyst\u00f6n piirist\u00e4 noussut ja l\u00e4ntiseen Eurooppaan levinnyt poliittisen korrektiuden kulttuuri saa t\u00e4yslaidallisen. <\/span>\u017di\u017eek kertoo, kuinka h\u00e4nt\u00e4 syytettiin Yhdysvalloissa “visuaalisesta raiskauksesta”, kun h\u00e4n katsoi tuntematonta naista silmiin ja “verbaalisesta raiskauksesta”, kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4sti suustaan h\u00e4vytt\u00f6myyden. Poliittisen korrektiuden vallitessa mik\u00e4 tahansa ele tai ilmaus voidaan t\u00e4ysin mielivaltaisesti tulkita aggressioksi, ja se joka kokee tulleensa v\u00e4\u00e4rin kohdelluksi on aina oikeassa, koska “uhrin” k\u00e4rsimyst\u00e4 ei sovi kyseenalaistaa.<\/span>

<\/span>Niuhoimpia poliittisen korrektiuden vaalijoita \u00e4rsytt\u00e4\u00e4kseen <\/span><\/span>\u017di\u017eek tunnustaa pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 rasistisista vitseist\u00e4. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jopa, ett\u00e4 niiden kertominen on paras tapa vastustaa rasismia, koska ne paljastavat lopulta enemm\u00e4n kertojastaan kuin kohteestaan. Abstraktiin monikulttuurisuuden ideaan sitoutuva, ket\u00e4\u00e4n loukkaamaton kansanvalistus taas on mit\u00e4 turmiollisinta idiotismia. YK:n ja Unescon julkaisemat eri kulttuureja suurisyd\u00e4misesti esittelev\u00e4t kirjat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t <\/span>\u017di\u017eekiss\u00e4 ivaa. Ne julistavat: “Katsokaa, kuinka hienoja sivilisaatiota.” <\/span>\u017di\u017eek itse mieluummin naureskelee: “Enp\u00e4 olisi uskonut, ett\u00e4 nuo tuolla voivat olla
\nnoin tyhmi\u00e4!”<\/span>

<\/span>Oikeistopopulistin lausumina t\u00e4llaiset huomiot her\u00e4tt\u00e4isiv\u00e4t julkista paheksuntaa. Mutta toki <\/span><\/span>\u017di\u017eekin osaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4. H\u00e4nh\u00e4n on esimerkiksi v\u00e4itt\u00e4nyt, ettei Hitler ollut tarpeeksi v\u00e4kivaltainen eik\u00e4 Pol Pot tarpeeksi radikaali. Oikeistopopulistista <\/span>\u017di\u017eekin erottaa h\u00e4nen sanomansa monikerroksellisuus. H\u00e4n ei puhu samalla kirjaimellisuuden tasolla kuin oikeistopopulisti. Ei <\/span>\u017di\u017eek v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 Hitlerin olisi pit\u00e4nyt tappaa viel\u00e4 enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 tai ett\u00e4 Pol Potin olisi pit\u00e4nyt laittaa Kamputsea viel\u00e4 pahemmin mullin mallin. H\u00e4nen tarkoituksenaan on horjuttaa liian itsest\u00e4\u00e4nselviksi k\u00e4yneit\u00e4 tulkintoja ja k\u00e4sitem\u00e4\u00e4rittelyj\u00e4. Sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s filosofiaksi. Oikeistopopulisti ei voi vedota sofistikoituneisiin kielipeleihin, eik\u00e4 varmaan haluaisikaan, koska se liitt\u00e4isi h\u00e4net osaksi halveksittavaa akateemista eliitti\u00e4. Oikeistopopulisti vetoaa mieluummin hiljaiseen enemmist\u00f6\u00f6n, joka kyll\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kaltaistaan kansan miest\u00e4, joka uskaltaa puhua asioista, joista eliitti hyssyttelee.<\/span>

<\/span>Jotta rintamalinjat eiv\u00e4t piirtyisi liian jyrkiksi, <\/span>\u017di\u017eek sekoittaa pakkaa moittimalla vasemmistoa siit\u00e4, ett\u00e4 se on omaksi vahingokseen kadottanut yhteyden oikeistopopulistien liehittelem\u00e4\u00e4n hiljaiseen enemmist\u00f6\u00f6n. Varoittavan esimerkin h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 erilaisilla shokkiefekteill\u00e4 pelaavasta nykytaiteesta. <\/span>\u017di\u017eekin mielest\u00e4 transgressiivisuus on menett\u00e4nyt positiivisen voimansa ja tullut osaksi kapitalismin logiikkaa noudattavia taidemarkkinoita. On mahdoton saada huomiota n\u00e4yttelyille tai performansseille, jotka eiv\u00e4t kohahduta ket\u00e4\u00e4n.<\/span>

<\/span>\u017di\u017eek<\/span> muistelee, kuinka aikoinaan kyseenalaisti Andres Serranon kohutun Piss Christ -teoksen, jossa muovinen krusifiksi on upotettu taitelijan omaan virtsaan. Taitelija selitti <\/span>\u017di\u017eekille pyrkineens\u00e4 horjuttamaan yleisi\u00e4 sovinnaisuusk\u00e4sityksi\u00e4. T\u00e4llainen on <\/span>\u017di\u017eekin mielest\u00e4 aivan liian typer\u00e4\u00e4 ja helppoa. Vasemmiston on luovuttava itsetarkoituksellisesta rankistelusta, koska sellainen pikemminkin vahvistaa kuin heikent\u00e4\u00e4 vallitsevaa ideologista j\u00e4rjestyst\u00e4. Pikemminkin vasemmiston pit\u00e4isi l\u00e4henty\u00e4 hiljaista enemmist\u00f6\u00e4, joka on vuosikymmenet asettunut samalle puolelle vallanpit\u00e4jien kanssa, koska radikaalit vasemmistolaiset ovat mahdollistaneet itsest\u00e4\u00e4n mielikuvan kajahtaneina tyyppein\u00e4, jotka haluavat vain rype\u00e4 omassa saastassaan.<\/span>

<\/span>
<\/span>***<\/span><\/p>\n

Nykypolitiikan j\u00e4hmett\u00e4nyt liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu ei \u017di\u017eekin mielest\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pahojen konservatiivien syyt\u00e4. Kulttuurisotaan tarvitaan kaksi osapuolta, kukaan ei voi k\u00e4yd\u00e4 sit\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n. Liberaalipiireiss\u00e4 on tapana pilkata konservatiiveja siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 puhuvat kulttuureista samanlaiseen ulossulkevaan s\u00e4vyyn kuin fasistit aikanaan roduista. N\u00e4in helpot selitykset eiv\u00e4t <\/span>\u017di\u017eeki\u00e4 miellyt\u00e4. H\u00e4n moittii niit\u00e4, joilla ei esimerkiksi Unkarin tilanteesta ole muuta sanottavaa kuin, ett\u00e4 “uusfasismi nostaa siell\u00e4 vaarallisesti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n”, koska tietyt piirteet Unkarin politiikassa tuovat heille mieleen 1930-luvun tapahtumat Euroopassa. <\/span>\u017di\u017eekin mielest\u00e4 kulttuuri on tullut hallitsevaksi poliittisen kielenk\u00e4yt\u00f6n kategoriaksi my\u00f6s rasismia, seksismi\u00e4 ja fundamentalismia vastaan taisteleville ja monikulttuurisen suvaitsevaisuuden puolesta liputtaville valistuneille liberaaleille.<\/span>

<\/span>\u017di\u017eek ei peittele huoltaan Euroopan tulevaisuudesta. H\u00e4n muistelee Freudia, joka vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n pohti, mit\u00e4 nainen haluaa. Nyt sopii sama kysymys esitt\u00e4\u00e4 Euroopalle, jossa kansallismielisyys on voimissaan ja ylikansalliset ideat viruvat henkitoreissaan. Onko Euroopasta tulevaisuudessa universalististen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien esitaistelijaksi? Huonolta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja siit\u00e4 saavat syytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n my\u00f6s aneemiset liberaalit, jotka historiallisen synnintuntonsa vuoksi keskittyv\u00e4t juhlistamaan muiden kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta. Vanhan mantereen poliittista todellisuutta kuvaa <\/span>\u017di\u017eekin mielest\u00e4 William Butler Yeatsin s\u00e4e: “The best lack all conviction, while worst are full of passionate intensity.” <\/span>

<\/span><\/p>\n

But instead of playing the Beautiful Soul and bemoaning the newly emerging racist Europe (…), we should turn a critical eye upon ourselves, asking to what extent our own abstract multiculturalism has contributed to this sad state of things. If all sides do not share or respect the same civility, then multiculturalism turns into legally regulated mutual ignorance or hatred.<\/i><\/span><\/p><\/blockquote>\n


<\/span>\u017di\u017eek varoittaa ryhtymist\u00e4 liberaaliin suvaitsevaisuuspeliin, jossa pohditaan onko meid\u00e4n annettava “niille” oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 keskuudessaan, kuinka naiset pukeutuvat, mit\u00e4 kouluja lapset k\u00e4yv\u00e4t, kuka menee kenenkin kanssa naimisiin ja kuinka homoja kohdellaan. Jos t\u00e4lle tielle l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n, ollaan aina joko liian suvaitsevaisia tai suvaitsemattomia, n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen. <\/span>Ainoa tapa murtaa t\u00e4m\u00e4 noidankeh\u00e4 on hahmotella univeralistisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, joiden puolesta kaikilla on yht\u00e4lainen mahdollisuus taistella. Vuoden 2011 liikehdinn\u00e4t olivat viestej\u00e4 tulevaisuudesta, muutoksen enteit\u00e4. Mutta millaisia nuo universalistiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t voisivat olla? <\/span>\u017di\u017eek ei tarjoa selvi\u00e4 konkreettisia esimerkkej\u00e4.<\/span>

<\/span>Siin\u00e4p\u00e4 miettimisen aihetta. <\/span>\u017di\u017eek varmaan sanoisi, ett\u00e4 meid\u00e4n on itse kuviteltava oma tulevaisuutemme.<\/span>

<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jouluiset lukusuunnitelmani meniv\u00e4t uusiksi, kun unohdin pohjoiseen l\u00e4htiess\u00e4ni pakata mukaan Juhani Suomen…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":702,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":15,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/zizek.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/zizek.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/59"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1945,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions\/1945"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}