{"id":63,"date":"2013-12-04T19:43:00","date_gmt":"2013-12-04T17:43:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/euroopan-rappion-julistajat\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:20","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:20","slug":"euroopan-rappion-julistajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/euroopan-rappion-julistajat\/","title":{"rendered":"Euroopan rappion julistajat"},"content":{"rendered":"<div style=\"clear: both; text-align: center;\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/drieu.jpg\" style=\"clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" border=\"0\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/drieu.jpg\" \/><\/a><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\"><br \/><\/span><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\">Tarmo Kunnaksen <i>Fasismin lumous<\/i> on liki 700-sivuinen j\u00e4rk\u00e4le. Siin\u00e4 emeritusprofessori etsii vastauksia kysymykseen, mik\u00e4 sai niin monet eurooppalaiset \u00e4lyk\u00f6t hurmaantumaan fasismista maailmansotien v\u00e4lill\u00e4.<o:p><\/o:p><\/span><\/div>\n<div><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\">Ensimm\u00e4isell\u00e4 yrityksell\u00e4 uuvahdin kirjaan parinsadan sivun j\u00e4lkeen. Toisella yrityksell\u00e4 p\u00e4\u00e4sin loppuun saakka. <i>Fasismin lumous<\/i> pureutuu t\u00e4rke\u00e4\u00e4n aiheeseen, mutta j\u00e4\u00e4 muodottomaksi ja j\u00e4sentym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Kunnas on koonnut ja j\u00e4rjest\u00e4nyt mittavan aineiston, teeseihin ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin syventyminen olisi kaiketi vaatinut viel\u00e4 yhden kirjoittamisrupeaman.<o:p><\/o:p><\/span><\/div>\n<div><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\"><i>Fasismin lumous<\/i> k\u00e4y l\u00e4pi kymmeni\u00e4 kirjailijoita, filosofeja ja \u00e4lykk\u00f6j\u00e4 Louis-Ferdinand C\u00e9linest\u00e4 ja Knut Hamsunista Martin Heideggeriin ja E.M. Cioraniin. Kunnas referoi laveasti heid\u00e4n teoksiaan ja niputtaa heid\u00e4n ajatuksiaan yhteen. N\u00e4in syntyy kokonaiskuva fasismiin kallellaan olleen eurooppalaisen kulttuuriv\u00e4en toiveista, peloista ja tavoitteista. Aatehistoriallisessa mieless\u00e4 Kunnas ei kerro mit\u00e4\u00e4n uutta ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Robert Paxtonin <i>The Anatomy of Fascism<\/i> on j\u00e4ntev\u00e4mpi ja n\u00e4kemyksellisempi, vaikka liikkuukin yleisemm\u00e4ll\u00e4 tasolla.<o:p><\/o:p><\/span><\/div>\n<div><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\">Mik\u00e4 sitten Kunnaksen mielest\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 fasismin lumouksen? T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 taustatekij\u00e4n\u00e4 nousee esiin kokemus eurooppalaisen sivilisaation kriisist\u00e4. Moderni maailma n\u00e4ytt\u00e4ytyi sotienv\u00e4lisille oikeistointellektuelleille verett\u00f6m\u00e4n\u00e4, latteana ja l\u00e4peens\u00e4 materialistisena. Yhdelt\u00e4 suunnalta eurooppalaista sivilisaatiota uhkasi amerikkalainen kulutuskeskeinen kapitalismi, toiselta suunnalta neuvostobolsevismi. 1800-luvulla hallitsevaksi aatesuunnaksi noussut liberalismi n\u00e4ytti liian nahjusmaiselta puolustamaan uhanalaisia kulttuurisia traditioita. Oikeistointellektuellit toivoivat fasismin palauttavan eurooppalaisen sivilisaation elinvoiman ja siihen olennaisesti liittyv\u00e4n traagisen el\u00e4m\u00e4ntunteen.<o:p><\/o:p><\/span><\/div>\n<div><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\">Oikeistointellektuelleja yhdistiv\u00e4t monet maailmankatsomukselliset piirteet. He eiv\u00e4t luottaneet edustukselliseen demokratiaan, vaan kaipasivat vahvaa johtajaa ja valveutunutta etujoukkoa. He karsastivat Ranskan vallankumouksen arvoja, koska uskoivat vapauden, veljeyden ja tasa-arvon johtavan keskinkertaisuuksien yhteiskuntaan. He korostivat ihmisluonnon raadollisuutta ja pitiv\u00e4t liberaalien ja vasemmistolaisten ihmiskeskeist\u00e4 edistysuskoa haihatteluna. Moniin oikeistointellektuelleihin vetosi my\u00f6s fasististen liikkeiden antimoraalisuus yhdistyneen\u00e4 voiman, kauneuden ja nuoruuden palvontaan.<o:p><\/o:p><\/span><\/div>\n<div><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\">Tarmo Kunnas etsii pikemminkin yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 kuin eroja fasismista vieh\u00e4ttyneiden v\u00e4lill\u00e4. Sen sijaan Tony Judt korostaa teoksessaan <i>Thinking the Twentieth Century <\/i>fasististen virtausten erilaisuutta. Esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Romaniassa ne olivat kovin toisenlaisia kuin Saksassa. Judt, joka on minulle monella tavalla esikuvallinen yhteiskunnallinen ajattelija, m\u00e4\u00e4ritteli itsens\u00e4 universaaliksi sosiaalidemokraatiksi. H\u00e4n ei tuntenut mink\u00e4\u00e4nlaista vetoa fasismia kohtaan, mutta n\u00e4kee silti arvoa ranskalaisten, italialaisten ja romanialaisten oikeisto\u00e4lykk\u00f6jen kirjoituksissa. Niit\u00e4 kannattaa lukea tarkkaan, vaikka ei tuntisi sympatiaa niit\u00e4 kohtaan, koska ne auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotienv\u00e4list\u00e4 eurooppalaista mielenmaisemaa.<\/span><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\"><br \/><\/span><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\">Sen sijaan natsihallintoa avoimesti liehitelleiden saksalaisten kyn\u00e4niekkojen teksteihin el\u00e4ytymist\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 turhana, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n innostunut Jonathan Littellin kiitellyst\u00e4 ja kiistellyst\u00e4 <i>Hyv\u00e4ntahtoiset<\/i>-romaanista.&nbsp;<\/span><span style=\"font-family: inherit;\">N\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n Judt perustelee sill\u00e4, ett\u00e4 ranskalaiset, italialaiset ja romanialaiset intellektuellit kytkeytyiv\u00e4t kansallismielisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta eurooppalaiseen perinteeseen ja halusivat puhutella muitakin kuin kaltaisiaan. Natsit sit\u00e4 vastoin halveksivat kaikkea ep\u00e4saksalaista eiv\u00e4tk\u00e4 tunteneet tarvetta mink\u00e4\u00e4nlaiseen universalismiin.<\/span><\/div>\n<div><\/div>\n<blockquote><p><span lang=\"EN-US\"><span style=\"font-family: inherit;\"><i>Even at their most narcissistically patriotic, French fascist intellectuals like Robert Brasillach or Drieu la Rochelle fondly imagined themselves to be of relevance and interest well beyond the borders of France. In this sense at least, they are comparable to their communist counterparts: they too were proposing an account of modernity and its discontents. We have, accordingly, something to learn from them.<\/i><\/span><\/span><\/p><\/blockquote>\n<div><\/div>\n<div><span style=\"font-family: inherit;\">Vastenmielisin, ja lopulta tuhoisin piirre, fasismissa (jos sen alle niputetaan my\u00f6s natsismi) oli avoin halveksunta alemmaksi ihmisainekseksi katsottuja kohtaan. Moni sotienv\u00e4lisen ajan oikeisto\u00e4lykk\u00f6 edusti jonkinlaista kulttuurista antisemitismi\u00e4, jolla on Euroopassa pitk\u00e4t perinteet. T\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n mittavuutta on kuvannut David Markson romaanissaan <i>Reader\u2019s Block<\/i>. Siin\u00e4 h\u00e4n laatii pitk\u00e4n listan antisemitistisist\u00e4 merkkihenkil\u00f6ist\u00e4, ja tuolle listalle mahtuu my\u00f6s&nbsp;<i>Fasismin lumouksessa<\/i> k\u00e4siteltyj\u00e4 hahmoja:<o:p><\/o:p><\/span><\/div>\n<div><\/div>\n<blockquote><p><span style=\"font-family: inherit;\"><em><span lang=\"EN-US\" style=\"background-color: white; background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #222222; line-height: 115%;\">Saint Thomas Aquinas was an anti-Semite&#8230; George Bernard Shaw was an anti-Semite&#8230; William Butler Yeats was an anti-Semite&#8230; Kant was an anti-Semite&#8230; Fr\u00e9d\u00e9ric Chopin was an anti-Semite&#8230; Alexander Pushkin was an anti-Semite&#8230; Ernest Hemingway was an anti-Semite&#8230; Martin Luther was an anti-Semite&#8230; Voltaire was an anti-Semite&#8230; G.K. Chesterton was an anti-Semite&#8230; Martin Heidegger was an anti-Semite&#8230; Theodore Dreiser was an anti-Semite&#8230; E.E. Cummings was an anti-Semite&#8230; Robert Lowell was an anti-Semite&#8230; Carl Orff was an anti-Semite&#8230; Eliot was an anti-Semite&#8230; Henry James was an anti-Semite&#8230; Thomas Wolfe was an anti-Semite&#8230; F. Scott Fitzgerald was an anti-Semite&#8230; D.H. Lawrence was an anti-Semite&#8230; Paul de Man was an anti-Semite&#8230; Schopenhauer was an anti-Semite&#8230; Rudolf Nureyev was an anti-Semite&#8230; H.G. Wells was an anti-Semite&#8230; P\u00edo Baroja was an anti-Semite&#8230; Saint Augustine was an anti-Semite&#8230; Hilaire Belloc was an anti-Semite&#8230; Igor Stravinsky was an anti-Semite&#8230; Louis-Ferdinand C\u00e9line was an anti-Semite&#8230; Richard Strauss was an anti-Semite&#8230; Erasmus was an anti-Semite&#8230; Henry Adams was an anti-Semite&#8230; James Baldwin was an anti-Semite&#8230; Andr\u00e9 Gide was an anti-Semite&#8230; Jonathan Edwards was an anti-Semite&#8230; George Santayana was an anti-Semite&#8230; Seneca was an anti-Semite&#8230; James Russell Lowell was an anti-Semite&#8230; Wagner was an anti-Semite&#8230; Roald Dahl was an anti-Semite&#8230; Graham Greene was an anti-Semite&#8230; Saint John Chrysostom was an anti-Semite&#8230; Wyndham Lewis was an anti-Semite&#8230; Roy Campbell was an anti-Semite&#8230; Alma Mahler was an anti-Semite&#8230; Herder was an anti-Semite&#8230; Chekhov was an anti-Semite&#8230; Quintilian was an anti-Semite&#8230; Degas was an anti-Semite&#8230; Fichte was an anti-Semite&#8230; Rousseau was an anti-Semite&#8230; H.L. Mencken was an anti-Semite<br \/>\n&#8230; Denis Diderot was an anti-Semite&#8230; Treitschke was an anti-Semite&#8230; Saint Jerome was an anti-Semite&#8230; Tacitus was an anti-Semite&#8230; Mohammed was an anti-Semite&#8230; Jung was an anti-Semite&#8230; Karl Barth was an anti-Semite&#8230; Karl Marx was an anti-Semite&#8230; Kipling was an anti-Semite&#8230; Saint John of Capistrano was an anti-Semite&#8230; Tchaikovsky was an anti-Semite&#8230; Whistler was an anti-Semite&#8230; Justinian was an anti-Semite&#8230; Sergei Esenin was an anti-Semite&#8230; Jean Genet was an anti-Semite&#8230; Mussorgsky was an anti-Semite&#8230; Philip Larkin was an anti-Semite&#8230; Chaucher was an anti-Semite&#8230; Edith Wharton was an anti-Semite&#8230; Ezra Pound was an anti-Semite&#8230; Cicero was an anti-Semite&#8230; Bernard Berenson was an anti-Semite&#8230; Arnold Toynbee was an anti-Semite&#8230; Henry Miller was an anti-Semite&#8230; Jean Giraudoux was an anti-Semite&#8230; Juvenal was an anti-Semite&#8230; Truman Capote was an anti-Semite&#8230; Renoir was an anti-Semite&#8230; <\/span><\/em><em><span style=\"background-color: white; background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #222222; line-height: 115%;\">Dostoievsky was an anti-Semite&#8230;<o:p><\/o:p><\/span><\/em><\/span><\/p><\/blockquote>\n<div><\/div>\n<div><em><span style=\"background-color: white; background-position: initial initial; background-repeat: initial initial; color: #222222; font-style: normal; line-height: 115%;\"><span style=\"font-family: inherit;\">Osalla sotienv\u00e4lisen ajan oikeistointellektuelleista juutalaisvastaisuus j\u00e4i kulttuurisen asenteen tasolle, mutta osalla se sai my\u00f6s hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 muotoja. Judt kertoo romanialaisesta kirjailijasta Mihail Sebastianista, jolla oli tapana istuskella Bukarestin kahviloissa kahden oikeistointellektuellin Mircea Eliaden ja Nae Ionescun kanssa. He saattoivat keskustella tuntikausia henkev\u00e4sti arkkitehtuurista, maalaustaiteesta ja kirjallisuudesta, kunnes Eliade \u00e4kkiarvaamatta murjaisi vihaa tihkuvan kommentin juutalaisista. Kummallisinta t\u00e4ss\u00e4 oli se, ett\u00e4 edes Sebastian, joka itse oli juutalainen, ei n\u00e4hnyt n\u00e4iss\u00e4 purkauksissa mit\u00e4\u00e4n tavatonta. Ne ik\u00e4\u00e4n kuin kuuluivat ajan henkeen. <o:p><\/o:p><\/span><\/span><\/em><\/div>\n<div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tarmo Kunnaksen Fasismin lumous on liki 700-sivuinen j\u00e4rk\u00e4le. Siin\u00e4 emeritusprofessori etsii vastauksia&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":706,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":11,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/drieu.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/drieu.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/63"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1949,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/1949"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/706"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}