{"id":69,"date":"2013-10-23T21:53:00","date_gmt":"2013-10-23T19:53:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/uudelleen-loydetty-klassikko\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:21","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:21","slug":"uudelleen-loydetty-klassikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/uudelleen-loydetty-klassikko\/","title":{"rendered":"Uudelleen l\u00f6ydetty klassikko"},"content":{"rendered":"
<\/a><\/div>\n

Elik\u00f6 Rudolf Ditzen (1893-1947) sellaisen nuoruuden ett\u00e4 syntyi kirjailija? Paljon mahdollista.<\/p>\n

Lokakuussa 1911 h\u00e4n meni yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Hanns Dietrich von Neckerin kanssa mets\u00e4\u00e4n, jossa he lavastivat kaksintaistelun. Laukaustenvaihdossa von Necker sai kuolettavan osuman, mutta Ditzen s\u00e4ilyi naarmuitta. H\u00e4n otti sitten von Neckerin aseen ja ampui sill\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rintaan. Luoti ei kuitenkaan tappanut h\u00e4nt\u00e4. Ditzen sai murhasyytteen, josta oikeus luopui mielenterveydellisten syiden vuoksi.<\/p>\n

Miksi lavastettu kaksintaistelu? Varmaa on, ett\u00e4 sek\u00e4 Ditzen ett\u00e4 von Necker hautoivat itsemurhaa, halusivat pois t\u00e4st\u00e4 maailmasta. Ehk\u00e4 he my\u00f6s tunsivat seksuaalista vetovoimaa toisiaan kohtaan ja h\u00e4pesiv\u00e4t sit\u00e4. Keisarillisessa Saksassa itsemurha (varsinkin jos sen taustalla uumoiltiin poikarakkautta) oli h\u00e4pe\u00e4, mutta henkens\u00e4 menett\u00e4minen kaksintaistelussa kunniallista, jopa sankarillista. Kaksintaistelunsa motiiviksi he kyh\u00e4siv\u00e4t tarinan samaan tytt\u00f6\u00f6n rakastumisesta.<\/p>\n

Nykymaailma tuntee Rudolf Ditzenin h\u00e4nen kirjailijanimell\u00e4\u00e4n Hans Fallada. Kirjailijanimens\u00e4 h\u00e4n keksi Grimmin saduista. Jos oli Falladan nuoruus raskas ja traaginen, samaa voi sanoa h\u00e4nen my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 leimasivat mielenterveysongelmien lis\u00e4ksi alkoholi- ja l\u00e4\u00e4keriippuvuus sek\u00e4 myrskyis\u00e4 avioliitto. Natsi-Saksan aikoina Fallada oli t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 viranomaisten valvonnan ja painostuksen kohteena. Keskitysleirille joutumisen pelossa h\u00e4n joutui kirjoittamaan kieli keskell\u00e4 suuta, ilmaisemaan mielipiteit\u00e4\u00e4n aisopoksen kielell\u00e4.<\/p>\n

Yht\u00e4 kaikki Fallada oli saksankielisen maailman suuria kirjailijanimi\u00e4 1930-luvulla. Vuonna 1932 ilmestynyt l\u00e4pimurtoteos Kleiner Mann, was nun?<\/i><\/span><\/span> <\/span>myi hurjia m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Se niitti mainetta ja kunniaa my\u00f6s Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja siit\u00e4 tehtiin Hollywood-elokuva Little Man, What Now?<\/i> Suomalaisetkin lukijat rakastivat Falladaa. H\u00e4nelt\u00e4 suomennettiin 1930- ja 1940-luvuilla kaikkiaan puoli tusinaa romaania. L\u00e4pimurtoteos tunnetaan meill\u00e4 nimell\u00e4 Mik\u00e4 nyt eteen, Pinneberg?<\/i> Vanhoja Falladan kirjoja voi edelleen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 divareista.<\/p>\n

Sotienj\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 Falladan t\u00e4hti ajautui laskuun. H\u00e4net ehdittiin l\u00e4hestulkoon unohtaa saksankielisen maailman ulkopuolella. Osaltaan unohdukseen vaikutti se, ett\u00e4 natsi-Saksan luhistuttua monet kirjallisuusihmiset tuomitsivat Falladan, koska h\u00e4n ei ollut l\u00e4htenyt maanpakoon vaan jatkoi julkaisutoimintaansa Kolmannessa valtakunnassa. Nimekk\u00e4in tuomitsija oli Thomas Mann. N\u00e4in ankara kritiikki on kuitenkin ep\u00e4oikeutettua. Fallada ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ollut natsi ja h\u00e4n harkitsi useaan otteeseen maasta poistumista. Kerran koko perheell\u00e4 oli jo laukut pakattuina ja matkutusasiakirjat valmiina. L\u00e4hd\u00f6n hetken koittaessa Fallada sanoi tekev\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 viimeisen k\u00e4velylenkin hyv\u00e4stell\u00e4kseen tutut rakkaat paikat. K\u00e4velylenkilt\u00e4 palattuaan h\u00e4n pyysi perhett\u00e4\u00e4n purkamaan laukut. “Me j\u00e4\u00e4mme t\u00e4nne”, h\u00e4n ilmoitti.<\/p>\n

Min\u00e4 tutustuin Falladaan muutama vuosi sitten, kun natsi-Saksaan sijoittuvia romaaneja etsiess\u00e4ni satuin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n englanninkielisen Alone in Berlin<\/i> -romaanin. Alkukielinen teos Jeder stirbt f\u00fcr sich allein<\/i><\/span><\/span> <\/span>julkaistiin vuonna 1947 muutama viikko Falladan kuoleman j\u00e4lkeen. H\u00e4n kirjoitti 700-sivuisen romaanij\u00e4rk\u00e4leen hurjassa luomisvimmassa vajaassa kolmessa viikossa. Henkinen ja fyysinen terveys reistailivat pahasti jo silloin, ja mielet\u00f6n kirjoitusurakka taisi maksaa h\u00e4nen henkens\u00e4.<\/p>\n

Alone in Berlin<\/i> julkaistiin Michael Hoffmanin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 vuonna 2009, ja romaani sai runsaasti huomiota. Samalla kirjallisen maailman kiinnostus Falladaa kohtaan her\u00e4si uudestaan. H\u00e4nen t\u00e4rkeimmist\u00e4 romaaneistaan otetaan uusia painoksia ja tehd\u00e4\u00e4n uusia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Suomessakin Gummerus on her\u00e4nnyt. Jeder stirbt f\u00fcr sich allein <\/i>on vastik\u00e4\u00e4n julkaistu uutena Ilona Nykyrin suomennoksena nimell\u00e4 Yksin Berliiniss\u00e4<\/i>. Ei ole liioittelua puhua uudelleen l\u00f6ydetyst\u00e4 klassikosta.<\/span>

<\/span>Yksin Berliiniss\u00e4<\/i> on puoliksi dokumentaarinen romaani, joka noudattelee Otto ja Elise Hampelin tosiel\u00e4m\u00e4n tarinaa. T\u00e4m\u00e4 kouluttamaton ty\u00f6l\u00e4ispariskunta nousi vuonna 1940 kapinaan natsihallintoa vastaan. He alkoivat levitt\u00e4\u00e4 postikortteja, joissa kehotettiin saksalaisia her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sy\u00f6ksem\u00e4\u00e4n Hitler vallasta. Postikortit oli kirjoitettu horjuvalla, kielioppivirheit\u00e4 vilisev\u00e4ll\u00e4 saksalla, ja niist\u00e4 saattoi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, etteiv\u00e4t julistukset olleet \u00e4lymyst\u00f6\u00f6n kuuluvien hengentuotteita. Gestapo ryhtyi j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vihamielisen propagandan levitt\u00e4ji\u00e4. Kuten arvata saattaa, Otto ja Elise Hampel saatiin kiinni, vietiin tuomiolle ja teloitettiin. Fallada noudattelee romaanissaan Hampelien tarinan suuria linjoja, mutta yksityiskohtia muutellen ja sepitt\u00e4en. <\/span>

<\/span>Primo Levi sanoi, ett\u00e4 Yksin Berliiniss\u00e4<\/i> on suurin saksalaisten vastarinnasta Kolmannen valtakunnan vuosina kertova romaani. En tied\u00e4, onko h\u00e4n oikeassa, eik\u00e4 sill\u00e4 ole v\u00e4li\u00e4. Hurjan vaikuttava se joka tapauksessa on. Fallada ei ehk\u00e4 ole innovaattori muodon ja ilmaisun tasolla, mutta tarinankertojana ehtaa klassikkoainesta. H\u00e4n kuvaa tavallisen ihmispolon kamppailua maailman mielett\u00f6myytt\u00e4 vastaan niin, ett\u00e4 se todella kouraisee vatsanpohjasta. Lukuel\u00e4mys, sanan parhaassa merkityksess\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elik\u00f6 Rudolf Ditzen (1893-1947) sellaisen nuoruuden ett\u00e4 syntyi kirjailija? Paljon mahdollista. Lokakuussa…<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":712,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/yksin-berliiniss-C3-A4.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/yksin-berliiniss-C3-A4.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/69"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1955,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/1955"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/712"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}