{"id":99,"date":"2013-06-09T11:42:00","date_gmt":"2013-06-09T09:42:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/antiaikalainen\/lefaa-jurppii-helvetisti\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:25","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:25","slug":"lefaa-jurppii-helvetisti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/lefaa-jurppii-helvetisti\/","title":{"rendered":"Lefaa jurppii helvetisti"},"content":{"rendered":"<div style=\"clear: both; text-align: center;\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/salmen.jpg\" style=\"clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" border=\"0\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/salmen.jpg\" \/><\/a><\/div>\n<p>Tutustun uuteen kirjaan yleens\u00e4 avaamalla sen satunnaisesta kohdasta ja lukemalla ensimm\u00e4isen silmiini osuvan katkelman.<\/p>\n<div><\/div>\n<div>Joskus se osoittautuu enteelliseksi. N\u00e4in k\u00e4vi Leif Salm\u00e9nin esseekokoelman <i>Maanalaisen moskeijan<\/i> kohdalla: &#8221;Onko meill\u00e4 siis aihetta iloon? Ei totisesti.&#8221; Siin\u00e4p\u00e4 sopiva motto koko kirjalle.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Leif Salm\u00e9nia ottaa maailmanmeno ankarasti p\u00e4\u00e4h\u00e4n. H\u00e4n suomii rahanahneita pankkiireja ja sijoittajia, markkinasaatanalle sielunsa myyneit\u00e4 poliitikkoja, aivotonta h\u00f6mpp\u00e4\u00e4 suoltavaa mediateollisuutta, amerikkalaisen el\u00e4m\u00e4nmenon hallitsevaa asemaa, mukavuudenhaluisia ja hedonistisia kuluttajia sek\u00e4 eurooppalaisissa yhteiskunnissa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n nostavaa oikeistolaisuutta ja nationalismia.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>T\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 historiallista aikaa Salm\u00e9n kutsuu &#8221;kapitalismin kriisin nykyvaiheeksi&#8221;. Ellei meno muutu, edess\u00e4 on vain yksi tie ja se tie vie suoraan helvettiin. Salm\u00e9nin aikalaisanalyysi\u00e4 lukiessani mieleeni muistui valtio-opin professorini, joka kertoi, ett\u00e4 takavuosikymmenin\u00e4 kommunistien puolueohjelmissa toistui kerta toisensa j\u00e4lkeen samanlainen poliittisen tilanteen kuvaus: &#8221;Kapitalismin kriisi on edelleen k\u00e4rjistynyt.&#8221;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Salm\u00e9n ei en\u00e4\u00e4 tunnustaudu kommunistiksi, mutta kapitalismi edustaa h\u00e4nelle itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti tuhon oppia, kuoleman uskontoa.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Mik\u00e4 Salm\u00e9n nykyisin on? Jonkinlainen yleisvasemmistolainen kenties. H\u00e4n kirjoittaa arvostavaan s\u00e4vyyn sosiaalidemokraattina pidetyst\u00e4 Tony Judtista (jonka kirjat ovat minunkin mielest\u00e4ni rautaa).&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Mutta niin vasemmalla kuin Salm\u00e9n poliittisesti onkin, h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalla my\u00f6s melkoisen konservatiiviselta, kuten moni muukin vanha vasemmistolainen. Enk\u00e4 nyt tarkoita ideologista vaan arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 konservatismia. Salm\u00e9nin kaltainen arkip\u00e4iv\u00e4n konservatiivi ajattelee enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tietoisesti, ett\u00e4 asiat olivat parhain p\u00e4in silloin kun h\u00e4n itse oli nuori ja ovat sen j\u00e4lkeen kulkeneet vain huonompaan suuntaan. (Salm\u00e9nia jyrkempi arkip\u00e4iv\u00e4n konservatiivi taas haikailee niit\u00e4 aikoja, jolloin h\u00e4nen vanhempansa tai isovanhempansa olivat nuoria).<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Salm\u00e9nille sodanj\u00e4lkeisten vuosikymmenten Eurooppa n\u00e4ytt\u00e4ytyy jonkinlaisena kadotettuna paratiisina. Silloin &nbsp;kaikille kynnelle kykeneville piisasi t\u00f6it\u00e4, hyvinvointivaltiota rakennettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja rahoitusmarkkinoiden s\u00e4\u00e4ntely piti keinottelup\u00e4\u00e4oman aisoissa. 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa tapahtui sitten se suuri onnettomuus, ett\u00e4 Thatcher nousi valtaan Britanniassa ja Reagan Yhdysvalloissa. Alkoi s\u00e4\u00e4ntelyn purkaminen, yksityist\u00e4minen ja hyvinvointivaltion alasajo. Maailmasta tehtiin finanssikapitalismin temmellyskentt\u00e4.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Oliko reaganismia ja thatcherismia edelt\u00e4nyt historiallinen aika todellisuudessa auvoinen? Olivatko sen rakenteet kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 Salm\u00e9n ei pohdi vaan keskittyy manaamaan nykymenon turmiollisuutta.&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Uuvuin pahasti <i>Maanalaista moskeijaa<\/i> lukiessani. En kuitenkaan siksi, ett\u00e4 Salm\u00e9nin mielipiteet ja analyysit &nbsp;\u00e4rsytt\u00e4isiv\u00e4t minua. En min\u00e4k\u00e4\u00e4n ole finanssikapitalismin yst\u00e4v\u00e4. Se aiheuttaa toistuvia kriisej\u00e4, joiden yhteiskunnallinen hinta on kova. En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunne oloani kotoisaksi konsumerismin l\u00e4pitunkemassa infantiilissa nykykulttuurissa. Sivistyksen rappiosta puhuminen ei minusta ole set\u00e4m\u00e4ist\u00e4 tai t\u00e4tim\u00e4ist\u00e4 voivottelua vaan t\u00e4ysin aiheellista ja perusteltua huolestumista.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Salm\u00e9nin esseet uuvuttivat minua l\u00e4hinn\u00e4 yksitotisen tyylins\u00e4 ja yll\u00e4tyksett\u00f6myytens\u00e4 vuoksi. Yll\u00e4tyksett\u00f6myydell\u00e4 tarkoitan sit\u00e4, ett\u00e4 tavan takaa ehdin ajatuksissani lauseiden edelle. L\u00e4hes aina kun Salm\u00e9n nosti esiin jonkin polttavan yhteiskunnallisen teeman, osasin odottaa mit\u00e4 h\u00e4n siit\u00e4 seuraavaksi sanoo.&nbsp;<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Enk\u00e4 nyt sano t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 olisin samoilla linjoilla niiden kanssa, joiden mielest\u00e4 esseistin pit\u00e4isi kirjoittaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenell\u00e4 eri \u00e4\u00e4nell\u00e4, koska on potentiaalisesti fasistista tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin raskaasti ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos esseisti on kaiken aikaa Yksi eik\u00e4 ikin\u00e4 Toinen. P\u00e4invastoin, vahva oma \u00e4\u00e4ni ja persoonallisuus ovat usein esseistille hyveit\u00e4. Mutta tekstiss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla ilmavuutta, variaatioita, tyylin- ja rytminvaihdoksia. Ellei niit\u00e4 ole, esseistin \u00e4\u00e4ni ja persoonallisuus menett\u00e4v\u00e4t vahvuutensa. Esseisti j\u00e4hmettyy, kivettyy, muuttuu valmiita ajatuksia laukovaksi toteemiksi. Juuri n\u00e4in Salm\u00e9nille k\u00e4y <i>Maanalaisen moskeijan<\/i> poleemisimmissa teksteiss\u00e4.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>V\u00e4lill\u00e4 Salm\u00e9nilla hirtt\u00e4\u00e4 saarnanuotti niin totaalisesti kiinni, ett\u00e4 h\u00e4n alkaa kiivailla maailmasta, joka ei ole en\u00e4\u00e4 todellinen vaan h\u00e4nen itse luomansa irvikuva. Esimerkiksi silloin, kun Salm\u00e9nin viha pinnallistuvaa tiedonv\u00e4lityst\u00e4 kohtaan p\u00e4\u00e4see valloilleen:<\/div>\n<div><\/div>\n<blockquote><p><i>Keltainen lehdist\u00f6&nbsp;<\/i><span style=\"font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 13.5pt; line-height: 115%;\">\u2013<\/span><i>&nbsp;Seiska, Oho, Katso ja mit\u00e4 niit\u00e4 nyt onkaan&nbsp;<\/i><span style=\"font-family: 'Times New Roman', serif; font-size: 13.5pt; line-height: 115%;\">\u2013<\/span><i>&nbsp;muodostavat julkaisumaailman kasvavan ja selv\u00e4sti kannattavimman segmentin. Suhteellisen kunniallisen vaiheen j\u00e4lkeen my\u00f6s iltap\u00e4iv\u00e4lehdet ovat nyttemmin vajonneet juorujen rapakkoon.<\/i><\/p><\/blockquote>\n<div>Onko Salm\u00e9nilta j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta, ett\u00e4 mediamaailman murros kouraisee my\u00f6s keltaista lehdist\u00f6\u00e4? Levikin lasku ja tuloksenteko-ongelmat koskettavat Seiskaa ja iltap\u00e4iv\u00e4lehti\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Helsingin Sanomia. Sit\u00e4 paitsi mahtaako Oho&#8217;ta olla en\u00e4\u00e4 olemassakaan (en jaksa tarkistaa)? Juorujournalismin iljett\u00e4vyydest\u00e4 olen Salm\u00e9nin kanssa samaa mielt\u00e4, mutta faktat olisi hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ajan tasalla, jos kokee asiakseen taivastella keltaisen lehdist\u00f6n tyrannimaista otetta kansalaisten tajunnasta.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Ihmettelen my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Salm\u00e9n n\u00e4kee nykyiset suuret mediatalot horjumattomina vallan linnakkeina: &#8221;T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Sanoma-konserni on taloudellisessa ahdingossa, ja median koko tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmalta, mutta toisin kuin netti-intoilijat olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 suuret mediakonsernit s\u00e4ilyv\u00e4t ja pit\u00e4v\u00e4t asemansa.&#8221; Arkip\u00e4iv\u00e4n konservatiivina Salm\u00e9n ei laita paljon painoa netin avaamille uusille julkaisukanaville eik\u00e4 edes viitsi pohdiskella niiden merkityst\u00e4 ja mahdollisuuksia. H\u00e4n ny\u00f6kyttelee hyv\u00e4ksyv\u00e4sti Horace Engdahlin heitolle, jonka mukaan kirjallisuusblogien my\u00f6t\u00e4 kirjallisuus taantuu teini-ik\u00e4isyyteen.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Pohjimmiltaan Salm\u00e9nin yhteiskunnallisten esseiden ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 ne kulkevat ilmi\u00f6tasolla sukeltamatta ilmi\u00f6pinnan taakse, yleisest\u00e4 yksityiseen. Hyv\u00e4 essee onnistuu nostamaan tutuista asioista uusia, yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia. Jos esseisti kirjoittaa p\u00e4iv\u00e4npolttavista ongelmista uutisista ja ajankohtaiskommentaareista tutun kontekstin sis\u00e4ll\u00e4, lopputuloksensa on yleens\u00e4 vain yhdentekevi\u00e4 reunamerkint\u00f6j\u00e4, kohinaa kohinan p\u00e4\u00e4lle. Liek\u00f6 Salm\u00e9nille k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 sanomisen tarve (ja jurppimisen m\u00e4\u00e4r\u00e4) on paisunut niin suureksi, ett\u00e4 esseem\u00e4isten n\u00e4k\u00f6kulmien etsiminen on p\u00e4\u00e4ssyt unohtumaan.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Luin mielikseni Salm\u00e9nin kaksi aikaisempaa esseekokoelmaa <i>Alas Akropoliilta<\/i> ja <i>Palatsin Bosporin rannalla<\/i>. Niiss\u00e4 liikutaan enemm\u00e4n kulttuurihistoriallisissa aiheissa kuin Aikamme Suurten Ongelmien parissa. My\u00f6s <i>Maanalaisen moskeijan<\/i> parhaat tekstit ovat niit\u00e4, joissa Salm\u00e9n kulkee ajas<br \/>\nsa taaksep\u00e4in ja keskittyy polemisoinnin asemesta pohdiskeluun.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutustun uuteen kirjaan yleens\u00e4 avaamalla sen satunnaisesta kohdasta ja lukemalla ensimm\u00e4isen silmiini&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":66,"featured_media":738,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/salmen.jpg","blog_id":38},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/38\/2015\/03\/salmen.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/99"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/users\/66"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/comments?post=99"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1985,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions\/1985"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media\/738"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/media?parent=99"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/categories?post=99"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/antiaikalainen\/api\/wp\/v2\/tags?post=99"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}