Houellebecqia natsiunivormussa

Luen parhaillaan Laurent Binet’n historiallista (anti)romaania HHhH, joka luo uudenlaisen kaunokirjallisen näkökulman ja lähestymistavan erääseen toisen maailmansodan merkittävään episodiin, Prahan teurastajaksi ristityn Reinhard Heydrichin salamurhaan. Varmaankin kirjoitan HHhH:sta tarkemmin, kunhan olen saanut luettua kirjan loppuun.

Näin alkupalana poimin siitä kiintoisan noston, joka ei liity Heydrich-tematiikkaan. Binet kommentoi monia toista maailmansotaa käsitteleviä romaaneja, ja eräitä niistä varsin kitkerästi. HHhH:n kirjoittamisen aikoihin Jonathan Littellin kiistelty ja kiitetty Hyväntahtoiset herätti suurta kohua. Binet myöntää olevansa Littellille pikkuisen kateellinen, vaikkei itse kirjasta suuremmin innostu. Hyväntahtoisten päähenkilö, natsiupseeri Maximilian Aue herättää hänessä vahvoja tunteita, kuten useimmissa Littellin lukijoissa.

Binet pitää käsittämättömänä sitä, että Aue saa lukijoilta ja kriitikoilta kiitosta “todenmukaisena” henkilöhahmona, joka “kuvastaa” oman aikakautensa eli Kolmannen valtakunnan henkeä. Hänen mielestään asia on tyystin päinvastoin. Aue kuvastaa pikemminkin meidän aikakautemme henkeä, tarkemmin sanottuna postmodernia nihilismiä.

Näkemystään Binet perustelee sillä, että Aue ei missään vaiheessa usko täydestä sydämestään natsismiin, vaan tämän tästä ottaa kriittistä (ja joskus avuttoman ironista) etäisyyttä kansallissosialismin opinkappaleisiin. Tällainen henkilöhahmo ei voi mitenkään kuvastaa Kolmannessa valtakunnassa vallinnutta houreista fanatismia ja Führerin palvontaa.

Auen henkilöhahmoa luonnehtii väsähtäneen ikävystynyt asenne maailmaan, ja tätä asennetta sävyttävät jatkuva filosofoinnin tarve, lausumaton amoraalisuus, nyrpeä sadistisuus ja syvät seksuaaliset turhautumat.

Näiden huomioiden pohjalta Binet päätyy varsin hätkähdyttävään johtopäätökseen: Hyväntahtoiset on kuin Houellebecqia natsiunivormussa!

Onko moinen johtopäätös mielekäs? Mielestäni ei, mutta sellaisen lukijan mielestä, joka näkee Houellebecqissa nihilistin eikä moralistia, se varmaan on.

Kommentit (2)
  1. Luin esseekirjasi ja vaikutuin. Lohdun antaja -ja Kuka nauttii eniten -esseet lohduttivat. Kiitos!

  2. Tommi Melender
    17.5.2012, 08:29

    Kiitokset kiitoksista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *