{"id":1063,"date":"2017-08-27T19:03:09","date_gmt":"2017-08-27T16:03:09","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/anzionmukaan\/?p=1063"},"modified":"2018-02-28T09:25:39","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:39","slug":"naisen-euro-ja-senttipeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/naisen-euro-ja-senttipeli\/","title":{"rendered":"Finlayson, naisen euro ja syksyn pelip\u00f6yd\u00e4t"},"content":{"rendered":"

Vuoden markkinointiteko voitaisiin julkistaa jo nyt.<\/strong><\/p>\n

Aiemminkin erottuvia markkinointitempauksia v\u00e4rk\u00e4nnyt Finlayson<\/strong> on ansainnut bitti- ja palstamillimetrikaupalla median huomiota ja lunastanut paikkansa tuhansien vanhojen ja ennen kaikkea uusien naisasiakkaittensa syd\u00e4miss\u00e4.<\/p>\n

Ja joidenkin miestenkin.<\/strong><\/p>\n

Syyskuussa toteutettavan kampanjan idea on yksinkertaisuudessaan nerokas: Naiset maksavat Finlaysonilla euron ostoksesta 83 sentti\u00e4 viikon ajan<\/em>.<\/p>\n

Ja naisten ja miesten maksamien hintojen v\u00e4listen erotuksen Finlayson viel\u00e4p\u00e4 lahjoittaa 125-vuotista taivaltaan juhlivalle Naisasialiitto Unioni ry<\/strong><\/a>:lle ja tukee n\u00e4in j\u00e4rjest\u00f6n toimintaa palkkatasa-arvon ajamiseksi.<\/p>\n

Naisten euro -kampanja siki\u00e4\u00e4 Tilastokeskuksen<\/strong> tilastoimien keskipalkkojen vertailusta, jonka mukaan naisten keskiansio on 17 % miehi\u00e4 matalampi.<\/p>\n

Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila<\/strong> uskoo kampanjansa rikkovan tasa-arvolakia. Mutta so what.<\/em><\/p>\n

Finlayson on Kurttilan aikana liittynyt niiden br\u00e4ndien joukkoon, joilla on mielipide.<\/p>\n

Ja jonka se uskaltaa my\u00f6s tuoda julki.<\/p>\n

Vaikka Kurttila hyvin tiet\u00e4\u00e4kin, ettei k\u00e4rkev\u00e4n mielipiteen ilmaisu ole aina kaikkien mieleen.<\/p>\n

Ett\u00e4 aina on asiakkaita, jotka voivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 br\u00e4ndin, joka ei ole heid\u00e4n kanssaan samaa mielt\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mutta Kurttila my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on viel\u00e4 enemm\u00e4n on heit\u00e4, jotka yhtyv\u00e4t br\u00e4ndin mielipiteeseen. Sellaisille kuluttajille br\u00e4ndin merkitys kasvaa ja suhde siihen syvenee entisest\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Uusimman kampanjansa my\u00f6t\u00e4 Finlayson otti seuraavan askeleen.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Se liittyi idealistiyritysten<\/strong> kansainv\u00e4lisestikin harvalukuiseen joukkoon.<\/p>\n

Finlayson on Kurttilan mukaan “yritystottelematon”<\/em>. Eli se rikkoo harkitusti lakia, koska tiet\u00e4\u00e4 olevansa oikeassa.<\/p>\n

Omaavansa moraalisen oikeutuksen.<\/p>\n

\u201dTotta kai me rikomme [lakia], kyll\u00e4 me sen tied\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n rikkoo varmasti tasa-arvolakia, mutta t\u00e4m\u00e4 oli ihan tietoinen ja harkittu riski. Emme halua antaa lain est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 puhumasta v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4<\/strong><\/em>\u201d, Kurttila sanoo Hesarille<\/a><\/strong>.<\/p>\n

Hienoa, ett\u00e4 Finlayson nosti palkkojen tasa-arvoisuuden kotien ja firmojen kahvip\u00f6yt\u00e4jutskailuihin.<\/strong><\/p>\n

Keskustelu palkkojen tasa-arvoisuuden toteutumisesta on ollut perin asenteellista ja sekavaa. Vaikka enemmist\u00f6n tavoite lieneekin jotakuinkin sama:<\/p>\n

Samasta ty\u00f6st\u00e4 pit\u00e4isi maksaa kaikille sama palkka.<\/strong><\/p>\n

Silti naisten euro j\u00e4\u00e4 senttej\u00e4 eurosta.<\/p>\n

Mutta kuinka paljon?<\/p>\n

17 %:n ero miesten ja naisten palkoissa saadaan keskipalkkoja<\/em> vertaamalla. N\u00e4in laskien naisen euron voidaan siis sanoa olevan 83 sentti\u00e4.<\/p>\n

Eli sama keskipalkka on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 utopistisen kaukainen tavoite.<\/strong><\/p>\n

Onneksi 83 sentti\u00e4 ei kuitenkaan ole koko totuus.<\/p>\n

Tilastokeskuksen<\/strong> yliaktuaari Sampo Pehkonen<\/strong> laski Talousel\u00e4m\u00e4lle<\/strong><\/a>, ett\u00e4 ammattinimiketasolla ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten kuukausiansioiden perusteella mitattuna naisen euro on 94 sentin suuruinen<\/strong>.<\/p>\n

Eli ett\u00e4 rva\/nti arkkitehdin euro on 94 sentti\u00e4 verrattuna toisessa arkkitehtitoimistossa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4n hra arkkitehtiin.<\/p>\n

Jos arkkitehdit suunnittelisivat saman arkkitehtitoimiston vahvuudessa, olisi rvan euro 97 sentti\u00e4.<\/p>\n

Siis kun verrataan miehi\u00e4 ja naisia samalla ammattinimikkeell\u00e4 ja samassa yrityksess\u00e4, ero hieman supistuu.<\/strong><\/p>\n

Sek\u00e4 talouden tehokkuuden ett\u00e4 ennen kaikkea tasa-arvon kannalta olisi tarke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 ero kurottaisin kokonaan kiinni.<\/p>\n

Siksi naisten keskipalkkoja laskevien matalapalkka-alojen ansioiden kehityksen pit\u00e4isi olla selke\u00e4sti nopeampaa.<\/strong><\/p>\n

Miksi n\u00e4in ei sitten ole?<\/p>\n

Palkkaeri\u00adarvoisuus on ensisijaisesti poliittinen ilmi\u00f6.<\/p>\n

Viel\u00e4 vuonna 1945 Valtioneuvosto<\/strong> antoi ohjeen palkkas\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyst\u00e4. Sen mukaan naisille piti maksaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin miehille.<\/p>\n

Se oli valtiovallan tahto.<\/strong><\/p>\n

Ja vain muutama kymmenen vuotta sitten oli yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 ja jopa toivottavaa, ett\u00e4 naisille maksetaan v\u00e4hemm\u00e4n palkkaa kuin miehille.<\/p>\n

Suuremmat palkat miehille ja pienemm\u00e4t naisille olivat kirjattuina ty\u00f6ehtosopimuksiin, joista ne poistuivat vasta 1970-luvulle tultaessa.<\/strong><\/p>\n

Suomi ratifoi silloin Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n<\/strong> (ILO) samapalkkaisuussopimuksen.<\/p>\n

L\u00e4hihistorian ty\u00f6markkinapolitiikka on vaikuttanut siihen, millaiseksi naisten ja etenkin julkisen sektorin naisenemmist\u00f6isten ammattiryhmien palkkaus on muodostunut.<\/p>\n

Suomessa ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 onkin suuri rooli ty\u00f6ehtojen, palkanm\u00e4\u00e4rityksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja palkkatasojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Hallitus ajoi p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n johdolla ja rapisevalla arvovallalla voimakkaasti ns. Suomen mallia, jossa vientialat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isiv\u00e4t suomalaisten palkankorotusten yl\u00e4r\u00e4jat.<\/p>\n

Suomen mallia ei neuvotteluteitse syntynyt, mutta STTK<\/strong>:n p\u00e4\u00e4ekonomisti Ralf Sund<\/strong> ounastelee<\/a> sellaisen syntyv\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syksyn ty\u00f6markkinakierroksella.<\/p>\n

Ja jos vientialoihin pohjautuva malli syntyy, se tarkoittaa palkkatasa-arvon unelman siirtyv\u00e4n taas kauemmas horisonttiin.<\/p>\n

Helsingin yliopiston<\/strong> tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg*<\/strong> kirjoittaa<\/a>, ett\u00e4 mik\u00e4li vientiteollisuus jatkossa sanelee puitteet palkankorotuksille, ei naisenemmist\u00f6inen julkinen sektori tule koskaan kuromaan kiinni palkkaeroa.<\/p>\n

Naisten euron m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4\u00e4 senttipeli\u00e4 pelataan siis t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen pelip\u00f6ydiss\u00e4.<\/p>\n

Niiss\u00e4 p\u00f6ydiss\u00e4 on miesenemmist\u00f6.<\/p>\n

 <\/p>\n

Palkkatasa-arvoista alkavaa viikkoa.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

*Paula Koskinen Sandberg<\/strong> v\u00e4itteli 2016 Hankenilta. H\u00e4nen aiheensa oli The Politics of Gender Pay Equity: Policy Mechanisms, Institutionalised Undervaluation, and Non-decision Making. V\u00e4it\u00f6skirja on luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden markkinointiteko voitaisiin julkistaa jo nyt. Aiemminkin erottuvia markkinointitempauksia v\u00e4rk\u00e4nnyt Finlayson on…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":577,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,51,98,162,183,273,274,306,309,348,364,366,415],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2016\/10\/anssi_jarvinen_pr-4web.jpg","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2016\/10\/anssi_jarvinen_pr-4web.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1063"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=1063"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1063\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1515,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1063\/revisions\/1515"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/577"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=1063"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=1063"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=1063"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}