{"id":1368,"date":"2018-01-01T20:18:41","date_gmt":"2018-01-01T18:18:41","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/anzionmukaan\/?p=1368"},"modified":"2018-02-28T09:25:35","modified_gmt":"2018-02-28T07:25:35","slug":"vuosi-2017-oli-ihmiskunnalle-parempi-kuin-2016-mutta-toivottavasti-huonompi-kuin-2018-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/vuosi-2017-oli-ihmiskunnalle-parempi-kuin-2016-mutta-toivottavasti-huonompi-kuin-2018-on\/","title":{"rendered":"Vuosi 2017 oli ihmiskunnalle parempi kuin 2016. Mutta toivottavasti huonompi kuin 2018 on."},"content":{"rendered":"

<\/del>Me muodostamme maailmankuvamme vahvasti mediaan tukeutuen. Ja nyky\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s sosiaaliseen mediaan.<\/p>\n

Niiss\u00e4 vuosi 2017 n\u00e4ytt\u00e4ytyi sekasortoisena.<\/strong><\/p>\n

Maailma oli eripurainen, kansakuntia ja kansanryhmi\u00e4 kiihotettiin toisiaan vastaan. Oli terroria, luonnonkatastrofeja, pakolaiskriisej\u00e4 ja pandemioita.<\/p>\n

Kyll\u00e4.<\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4 on vain osa totuutta.<\/p>\n

On onnellinen fakta, ett\u00e4 ihmiskunta eli toistaiseksi parhaan vuotensa herran vuonna 2017.<\/strong><\/p>\n

Paitsi ett\u00e4 taistelu globaalia k\u00f6yhyytt\u00e4 vastaan on todistettavasti tuottanut tulosta ja ihmiskunta eli historiansa terveimm\u00e4n vuoden, tapahtui paljon muutakin positiivista el\u00e4m\u00e4n eri saroilla.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki:<\/p>\n

 <\/p>\n

V\u00e4kivallan v\u00e4heneminen
\n<\/strong><\/p>\n

Menneitten vuosisatojen aikoina on miehet ovat kuolleet paljon suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 v\u00e4kivaltaisesti kuin nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kanadalais-amerikkalainen psykologi, kognitiotieteilij\u00e4 ja tietokirjailija Steven Pinker<\/strong><\/a> sanoi, ett\u00e4 vaikka 20. vuosisata on ollutkin verinen, v\u00e4kivaltaisten kuolemien mahdollisuus on v\u00e4hentynyt dramaattisesti.<\/p>\n

Sotia, fyysist\u00e4 ja henkist\u00e4 kiduttamista sek\u00e4 kuolemantuomioita on nykyisin v\u00e4hemm\u00e4n kuin koskaan ennen maailman historiassa.<\/p>\n

My\u00f6s rikollisuus on v\u00e4hentynyt eritoten vauraissa l\u00e4nsimaissa. Kuluneena vuonna New Yorkissa<\/strong> tehtiin murhia ja vakavia rikoksia v\u00e4hiten sitten 50-luvun, kuten MTV<\/strong> uutisoi<\/a>.<\/p>\n

My\u00f6s Suomesta<\/strong> kuuluu hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tilastokeskuksen<\/strong> ennakkotiedon<\/a> mukaan vuonna 2017 tehtiin vuosikausiin ensimm\u00e4isen kerran alle 600 000 rikosta. 2016 rikoksia kirjattiin 627 972 ja viiime vuonna en\u00e4\u00e4 589 448.<\/p>\n

Ja vaikka terrorismi rantautui meillekin, globaalilla tasolla terrori-iskuissa kuolleitten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut.<\/p>\n

Esimerkiksi Euroopassa<\/strong> tehtiin 1970-luvulla moninkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 terroritekoja nykyiseen verrattuna, kuten voimme lukea Ulkopoliittisen instituutin<\/strong> vierailevan vanhemmat tutkijan Olli Ruohom\u00e4en<\/strong> kommentista<\/a> Kalevalle<\/strong>.<\/p>\n

 <\/p>\n

El\u00e4m\u00e4nlaadun parantuminen<\/strong><\/p>\n

Se, ett\u00e4 ihmiskunta el\u00e4\u00e4 turvallisemmissa olusuhteissa kuin koskaan aiemmin, on omiaan parantamaan el\u00e4m\u00e4nlaatua. Kuten my\u00f6s parempi elintaso, joka oli aiemmin vain vauraiden herkkua, mutta nyt vuosi vuodelta laajempien ihmisluokkien nautittavissa.<\/p>\n

Professori, emeritus Esko Valtaoja<\/strong> ennustaa kehityksen jatkuvan. H\u00e4n jopa ennustaa Verkkouutisille<\/a><\/strong>, ett\u00e4 vuonna 2030 absoluuttinen k\u00f6yhyys on poistettu maailmasta. Ja ett\u00e4 lastenlastemme elintaso tulee olemaan viisinkertainen nykysuomalaiseen verrattuna.<\/p>\n

Ei paha.<\/strong><\/p>\n

Yksi elintasoa parantava tekij\u00e4 on, ett\u00e4 maailman v\u00e4est\u00f6 sy\u00f6 nyky\u00e4\u00e4n parempaa ravintoa kuin koskaan ennen.<\/p>\n

Ja juo puhtaampaa vett\u00e4.<\/p>\n

Asia, jota me puhtaan veden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4t suomalaiset emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa arvostaa, kuten pit\u00e4isi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tuloksekas taistelu tauteja vastaan<\/strong><\/p>\n

Onneksi ruotsinkielisen Pohjanmaan<\/strong> hopeavesih\u00f6yryp\u00e4\u00e4t yhdess\u00e4 Italian<\/strong> rokotusten vastaisten h\u00f6ss\u00f6tt\u00e4jien kanssa eiv\u00e4t ole maailman mittakaavassa saaneet propagandallaan kovinkaan kummoista rokotusten vastaista kansanliikett\u00e4 aikaiseksi.<\/p>\n

Rokotukset ja oikea ravinto ovat s\u00e4\u00e4st\u00e4neet miljoonien lasten hengen 1990-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n

Homo sapiens on nyt terveempi kuin koskaan ennen.<\/strong><\/p>\n

Esimerkiksi Suomessa elini\u00e4nodote on tuplaantunut vuodesta 1900 vuoden 2017 yli 80 vuoteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lukutaito<\/strong><\/p>\n

Lukutaito oli joskus v\u00e4hemmist\u00f6n etuoikeus, nyt se alkaa olla globaalistikin enemmist\u00f6lle itsest\u00e4\u00e4nselvyys. N\u00e4in useimmat ihmiset voivat nyt tehd\u00e4 oikeaan tietoon perustuvia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja osallistua entist\u00e4 paremmin yhteis\u00f6ns\u00e4 kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Lukutaidon kehittyminen valaa uskoa ihmiskunnan sivistymiseen ja sen my\u00f6t\u00e4 tulevaisuuteen. Vaikka kehitysmaissa onkin viel\u00e4 yli 15-vuotiaita lukutaidottomia liki 700 miljoonaa, “emme ole en\u00e4\u00e4 kaukana tilanteesta, jossa lukutaito kuuluu yleisiin ihmisoikeuksiin”,<\/em><\/strong> kirjoittaa<\/a> Maailman kuvalehti<\/strong>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sukupuolien v\u00e4linen tasa-arvo<\/strong><\/p>\n

Sukupuolien v\u00e4linen tasa-arvo on kehittynyt suotuisasti vuosikymmenien ajan, vaikka vuosi 2017 ei t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ollutkaan paras mahdollinen.<\/p>\n

Mutta hyv\u00e4 uutinen on, ett\u00e4 yli puolet kaikista maailman maista on parantanut tasa-arvotilannettaan vuoden 2017 aikana, kertoo<\/a> Global Gender Gap Report<\/strong>.<\/p>\n

27 maassa on jo saavutettu koulutuksen tasa-arvo ja 34 maassa terveyden tasa-arvo.<\/p>\n

Koulutuksessa, terveydenhuollossa, omistamisessa, ty\u00f6ss\u00e4 ja yhteiskunnallisen aseman saavuttamisessa naiset menestyv\u00e4t nyt paremmin kuin koskaan. Ja sama kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jatkuvan my\u00f6s tulevina vuosina.<\/p>\n

Onneksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yhdenvertaisuus<\/strong><\/p>\n

Vaikka n\u00e4emme uutisissa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 uutisia esimerkiksi Myanmarin<\/strong> systemaattisista hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4 rohingya<\/strong>-v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 vastaan, v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet tunnustetaan nykyisin laajemmin kuin koskaan ennen.<\/p>\n

Enemmist\u00f6 meist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy eri v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien syrjint\u00e4\u00e4 ja julkista n\u00f6yryytt\u00e4mist\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Esimerkiksi sateenkaariv\u00e4hemmist\u00f6jen tasa-arvoisia oikeuksia kannattaa nyt yli puolet maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4, selvi\u00e4\u00e4 seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen j\u00e4rjest\u00f6n ILGA<\/strong>:n kyselyst\u00e4<\/a><\/p>\n

Ja YK<\/strong> nimitti viime vuonna ensimm\u00e4iseksi seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksien asiantuntijan. Pestiin valittiin thaimaalainen oikeustieteen professori Vitit Muntarbhornin.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Maailma ei ole viel\u00e4 valmis <\/strong><\/p>\n

Niin hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla kuin asiat monessa mieless\u00e4 ovatkin, ei mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainittu ongelma ole viel\u00e4 sel\u00e4tetty.<\/p>\n

Puuhaa piisaa.<\/strong><\/p>\n

Ja meill\u00e4 on paljon uusiakin uhkia. Sellaisia kuten vaikkapa tietoturvaongelmat, verkkoslummiutuminen<\/a> ja p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 kaikista ilmaston l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n

Mutta rohkaisevaa on, ett\u00e4 maailmaa voidaan parantaa.<\/p>\n

Todistetusti.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

Keskustellaan asiasta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Me muodostamme maailmankuvamme vahvasti mediaan tukeutuen. Ja nyky\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s sosiaaliseen…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,51,90,102,118,239,392,492,499,506],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1368"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=1368"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1501,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1368\/revisions\/1501"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=1368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=1368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=1368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}