Sanotaan, ett\u00e4 yhteiskunnan sivistystasosta kertoo paljon se, miten yhteiskunta kohtelee heikoimpiaan.<\/p>\n
Kuten esimerkiksi lapsiaan.<\/p>\n
Jos t\u00e4m\u00e4 on sivistyksen mittari, Suomen asema sivistysvaltiona voidaan haastaa.<\/p>\n
L\u00e4nnen Media<\/em> ker\u00e4si<\/a> <\/strong>tietoja sairaanhoitopiireilt\u00e4 ja julkaisi tuloksen vastik\u00e4\u00e4n. Tilanne on pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4: psykiatrista hoitoa tarvitsevien nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti.<\/p>\n Erityisesti viimeisten parin vuoden aikana 13\u201317-vuotiaita nuoria on tullut psykiatrisen hoidon piiriin selv\u00e4sti aikaisempaa enemm\u00e4n. Esimerkiksi Uudellamaalla jo l\u00e4hes joka kymmenes 13\u201317-vuotias nuori oli psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas vuonna 2016.<\/p>\n Siis 10 prosenttia kaikista teineist\u00e4!<\/strong><\/p>\n Ja Pirkanmaalla nuoria tuli kaikkien psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelujen asiakkaiksi 37 prosenttia edellisvuotta enemm\u00e4n.<\/p>\n Siis l\u00e4hes 40 prosentin kasvu yhdess\u00e4 vuodessa!<\/strong><\/p>\n Vaikka kasvulukuja osittain selitt\u00e4isikin palvelujen parempi saavutettavuus, nuorisopsykiatrit ovat ihmeiss\u00e4\u00e4n nopeasta muutoksesta.<\/p>\n Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta<\/strong> h\u00e4mm\u00e4steleekin: \u201dOlemme miettineet, miksi juuri nyt.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n Kaltiala-Heino l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhden selv\u00e4n syyn: k\u00f6yhyyden.<\/p>\n Taloudellinen huono-osaisuus lapsiperheiss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja liittyy eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hetteiden lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannan<\/strong> mukaan Suomessa ei oteta tarpeeksi vakavasti nuorten masennusta ja mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Erityisesti nuorten l\u00e4hipalveluita on ylenkatsottu.<\/p>\n Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on<\/strong>kin perin<\/strong> huolissaan lasten ja perheiden hyvinvoinnista <\/strong>\u201dhyvinvointi-<\/strong>Suomessa<\/strong>\u201d<\/strong>. <\/strong><\/p>\n Vuonna 2014 s\u00e4\u00e4dettyyn lakiin lapsiasiavaltuutetusta<\/em> (1221\/2004) kirjattiin lapsiasiavaltuutetun kertomuksen antaminen eduskunnalle<\/strong> kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa. 21.2.2018 annettu kertomus oli ensimm\u00e4inen.<\/p>\n Kertomuksesta<\/a> k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 lapsia koskevat yhteiskunnalliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat hyvin ristiriitaisia ja sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on Suomessa voimakasta.<\/strong><\/p>\n Klaus Ranta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis olevan oikeassa.<\/strong><\/p>\n Kertomuksessa arvioidaan muun muassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen<\/strong> velvoitteiden toteutumista Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t mairittele Suomea.<\/strong><\/p>\n Meill\u00e4 on vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka heijastuvat lasten ja perheiden hyvinvointiin.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6sten sekavuus ja yhten\u00e4isen lapsipolitiikan puute n\u00e4kyy huolestuttavalla tavalla juuri lasten ja nuorten lis\u00e4\u00e4ntyvin\u00e4 mielenterveysongelmina.<\/p>\n Kurttila sanoookin<\/a> MTV<\/strong>:lle: \u201dSuomi vaatii p\u00e4ivityksen, t\u00e4st\u00e4 hyvinvointivaltion alisuoriutumisesta on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 kansallisiin linjauksiin, jotka toteutuvat kaikkien lapsien ja perheiden kohdalla kaikissa kunnissa ja kaikissa kaupungeissa. Tarvitaan kansallista lasten hyvinvoinnin voimakasta petraamista.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n \u201dOn kehitt\u00e4mishankkeita, on paljon kehitt\u00e4mispuhetta. Puhutaan toimintakulttuurin muuttamisesta, mutta samaan aikaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on hyvin l\u00f6ys\u00e4\u00e4. Heikommassa asemassa olevat v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t eiv\u00e4t nouse k\u00e4rryille, ja n\u00e4m\u00e4 k\u00e4rryt meid\u00e4n kaikkien osalta k\u00e4yv\u00e4t koko ajan pienemmiksi\u201d,<\/em><\/strong>\u00a0 h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n Toisin kuin usein luullaan, Suomi<\/strong> ei ole kaikessa kansainv\u00e4listen suositusten mallioppilas.<\/p>\n Ei totisesti.<\/strong><\/p>\n Kurttila huomauttaa, ett\u00e4 Suomelta puuttuu edelleenkin kansallinen lapsistrategia<\/em><\/strong>.<\/p>\n Lapsistrategia, jota YK<\/strong> on vaatinut Suomelta toistuvasti. Viimeksi vuonna 2011.<\/p>\n Lapsistrategia, joka esimerkiksi Ruotsissa<\/strong> on ollut jo useita vuosia.<\/p>\n Eik\u00e4 maamme nykyinenk\u00e4\u00e4n hallitus n\u00e4yt\u00e4 saavan moista aikaiseksi.<\/p>\n Kurttila toteaa: \u201dNykyhallitus on aivan yht\u00e4 ristiriitainen kuin hallitukset ennen sit\u00e4. Ne ovat kirjailleet hallitusohjelmiin komeita tavoitteita muun muassa lapsivaikutusten arvioinnista, mutta v\u00e4h\u00e4n on villoja.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n