{"id":1648,"date":"2018-03-18T14:28:20","date_gmt":"2018-03-18T12:28:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=1648"},"modified":"2018-03-18T14:43:45","modified_gmt":"2018-03-18T12:43:45","slug":"kuuntele-lastasi-se-voi-pelastaa-hanen-henkensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/kuuntele-lastasi-se-voi-pelastaa-hanen-henkensa\/","title":{"rendered":"Kuuntele lastasi. Se voi pelastaa h\u00e4nen henkens\u00e4."},"content":{"rendered":"
\n
\n

“En jaksa en\u00e4\u00e4”<\/strong><\/em><\/h4>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n

“Olen masentunut ja itsetuhoinen ja tied\u00e4n ett\u00e4 tarvitsen apua, mutta en vain uskalla kertoa kenellek\u00e4\u00e4n, koska pelk\u00e4\u00e4n ett\u00e4 kaikki ajattelee mun olevan huomionhakuinen tai ettei ket\u00e4\u00e4n kiinnosta. Miten voisin kertoa asiasta jollekin?”<\/strong><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

N\u00e4in kysyi nimimerkki “Mak”<\/strong> Nuortenel\u00e4m\u00e4.fi-<\/strong>sivulla 13.3.2018.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Nimimerkki on pohtinut itsemurhaa. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 aina silloin t\u00e4ll\u00f6in nuoren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteen tulee hetki, jolloin el\u00e4m\u00e4 ei tunnu en\u00e4\u00e4 el\u00e4misen arvoiselta.<\/p>\n

Tampereen yliopistoon<\/strong> nuorten itsetuhoisuudesta v\u00e4it\u00f6skirjan tehneen Tiina Salmen<\/strong> mukaan<\/a> per\u00e4ti joka kymmenes nuori k\u00e4rsii jonkinasteisesta itsetuhoisuudesta.<\/p>\n

\n\n
\n
\n
\n
\n

Paha olo on suurimmillaan 15-vuotiaana.<\/strong><\/p>\n

“I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 itsetuhoisuus v\u00e4henee, mutta niin ei saa ajatella, ett\u00e4 vaihe menee kaikilla ohi.”<\/strong><\/em>, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/article>\n<\/div>\n

Itsetuhoiselle k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle ei ole yht\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4. Itsetuhoisuus muodostuu monien vaikeuksien summasta. Mutta yksitt\u00e4inen el\u00e4m\u00e4ntapahtuma saattaa toimia kuitenkin laukaisevana tekij\u00e4n\u00e4, kuten Mielenterveystalon<\/strong> artikkeli<\/a> kertoo.<\/p>\n

Synkiss\u00e4, itsetuhoisissa ajatuksissa on yleens\u00e4 kyse siit\u00e4, ett\u00e4 joku tunnetila koetaan siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Tunne saattaa olla suru, pettymys tai vaikkapa h\u00e4pe\u00e4.<\/p>\n

Mutta vaikka itsetuhoisuudesta ja masennuksesta on vaikea puhua, ahdistuksen saattaa silti kuulla.<\/strong><\/p>\n

Sanat ovat ihmisen ajatusten tulostamista. Ja ajatuksia tulostaa osin tiedostaen ja osin tiedostamatta.<\/p>\n

Brittil\u00e4isen Readingin yliopiston <\/strong>tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen voi tunnistaa puheesta ja kirjoituksista.<\/p>\n

Sill\u00e4 masennuksesta k\u00e4rsivien kieli\u00a0eroaa huomattavasti terveiden ihmisten puheesta.<\/strong><\/p>\n

Readingin tutkijat analysoivat 64 eri mielenterveytt\u00e4 k\u00e4sittelevilt\u00e4 keskustelupalstoilta yli 6400 henkil\u00f6n kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ahdistuneiden ja masentuneiden henkil\u00f6iden suosimilla keskustelufoorumeilla ehdottomien ilmaisujen<\/em> osuus on selv\u00e4sti suurempi.<\/p>\n

Esimerkiksi sellaiset ilmaisut, kuten \u201dKukaan<\/em> ei koskaan kuuntele minua.\u201d<\/em> tai \u201dEp\u00e4onnistun aina\u201d\u00a0 <\/em>olivat yleisi\u00e4. Masentuneet k\u00e4yttiv\u00e4t ilmaisuja “aina”<\/em> tai “ei koskaan” <\/em>per\u00e4ti 50 prosenttia enemm\u00e4n kuin niit\u00e4 k\u00e4ytettiin verrokkiryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Itsemurhaa suunnittelevien suosimilla sivustoilla ehdottomia ilmaisuja oli jopa 80 prosenttia enemm\u00e4n, selvi\u00e4\u00e4 Clinical Psychological Science -lehdess\u00e4<\/a> julkaistusta tutkimuksesta.<\/strong><\/p>\n

Masennuksesta voi kertoa my\u00f6s min\u00e4<\/em>-pronominin tavallista tihe\u00e4mpi k\u00e4ytt\u00f6. N\u00e4in, sill\u00e4 masentunut ihminen on k\u00e4pertynyt itseens\u00e4. Ulkopuolinen maailma ei h\u00e4nt\u00e4 kiinnosta. Masentuneet keskittyv\u00e4t itseens\u00e4. Muista he puhuvat v\u00e4hemm\u00e4n. Itses\u00e4\u00e4liss\u00e4 piehtarointi ja sosiaalinen erist\u00e4ytyminen ovat merkkej\u00e4 ahdistuksesta.<\/p>\n

L\u00e4hes joka viides suomalainen sairastuu masennukseen jossakin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa. Masennus aiheuttaa mittaamatonta k\u00e4rsimyst\u00e4 sairastuneelle ja h\u00e4nen l\u00e4heisilleen. Masennus on yleisin itsemurhaan ja itsemurhan yritykseen liitetty tekij\u00e4, kirjoittaa<\/a> Tiede-lehti<\/strong><\/p>\n

Jos lapsesi puhe tai kirjoitukset muistuttavat masentuneen ihmisen kielt\u00e4, kysy lapseltasi h\u00e4nen vointiaan suoraan. Siit\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n haittaa. P\u00e4invastoin: jo masennuksesta kysyminen voi jopa lievitt\u00e4\u00e4 masennuksen oireita, kirjoittaa Duodecim<\/strong><\/a>.<\/strong><\/p>\n

Ja kun lapselta kysyy asiaa avoimesti, lapsi kokee tulevansa my\u00f6t\u00e4el\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rretyksi pahassa olossaan. Ja h\u00e4n saa tarvittaessa ajoissa apua.<\/p>\n

Kysyminen ja kuunteleminen saattavat s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 h\u00e4nen henkens\u00e4.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“En jaksa en\u00e4\u00e4” “Olen masentunut ja itsetuhoinen ja tied\u00e4n ett\u00e4 tarvitsen apua,…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7,1],"tags":[536,49,51,127,523,535,537,434],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1648"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=1648"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1648\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1660,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1648\/revisions\/1660"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=1648"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=1648"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=1648"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}