{"id":1720,"date":"2018-04-15T14:54:43","date_gmt":"2018-04-15T11:54:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=1720"},"modified":"2018-04-24T20:18:25","modified_gmt":"2018-04-24T17:18:25","slug":"suomalaiset-kuulkaa-hormonienne-hyrinaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/suomalaiset-kuulkaa-hormonienne-hyrinaa\/","title":{"rendered":"Suomalaiset, kuulkaa hormonienne hyrin\u00e4\u00e4!"},"content":{"rendered":"

“Moi!”<\/strong><\/em><\/p>\n

Tuntematon iloisesti hymyilev\u00e4 nainen tervehti minua aurinkoisella Korkeavuorenkadulla.<\/p>\n

Se, etten tunnistanut kaunotarta, voi johtua kahdesta eri syyst\u00e4.<\/p>\n

Olen ik\u00e4v\u00e4kseni huomannut viime vuosina, etten yksinkertaisesti en\u00e4\u00e4 muista kaikkien tapaamieni ihmisten kasvoja.<\/p>\n

\u201dKovalevy saattaa olla t\u00e4ynn\u00e4\u201d<\/em><\/strong>, on rakas puolisoni lohdullisesti diagnosoinut.<\/p>\n

Tai sitten – todenn\u00e4k\u00f6isemmin – tuntemattoman naapurin iloinen asenne johtui kev\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Auringosta. L\u00e4mm\u00f6st\u00e4. Ilosta valosta.<\/strong><\/p>\n

Itsekin huomasin hymyilev\u00e4ni. Ilman mit\u00e4\u00e4n yksil\u00f6ity\u00e4 syyt\u00e4. Onnenpuuska oli useamman tekij\u00e4n summa: aurinko paistoi, Maxillin<\/strong> katumainos houkutteli maistelemaan kev\u00e4\u00e4n herkkua, parsaa. Iloinen puheensorina t\u00e4ytti etel\u00e4isen Helsingin.<\/p>\n

Vallitsi kollektiivinen hyv\u00e4 tuuli.<\/strong><\/p>\n

En taipunut parsan houkutukseen, viel\u00e4. Tallustin kevein askelin seuraavaan kortteliin, kortteliravintola Lungiin<\/strong>. Se oli t\u00e4ynn\u00e4 naurua, iloisia kohtaamisia, kuplivaa yhdess\u00e4oloa.<\/p>\n

Suomalaiset ottavatkin kev\u00e4\u00e4n vastaan riemukkaasti.<\/p>\n

\u201dValolla on v\u00e4lit\u00f6n virkist\u00e4v\u00e4 vaikutus ja se kohentaa my\u00f6s mielialaa\u201d<\/em><\/strong>, kertoo<\/a> ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Timo Partonen<\/strong> Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Ylelle<\/strong>.<\/p>\n

Keho tuottaa testosteronia runsain mitoin enemm\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

\u201dTestosteroni vaikuttaa naisiin kokeiden mukaan psykologisesti niin, ett\u00e4 heist\u00e4 tulee hieman kiltimpi\u00e4, sallivampia ja vastaanottavaisempia toisten ehdotuksille\u201d<\/strong><\/em> , Partonen kuvailee kev\u00e4\u00e4n vaikutuksia.<\/p>\n

Ja ehdotuksia tulee, sill\u00e4 miehet puolestaan hakevat kev\u00e4isin herkemmin seksuaalista kontaktia.<\/p>\n

My\u00f6s serotoniinin m\u00e4\u00e4r\u00e4 aivoissa kasvaa kev\u00e4\u00e4n ja valon my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\u201dSiihen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liittyv\u00e4n, ett\u00e4 empatian tunne kasvaa, vieraat kasvot alkavat vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja rakastumisen tunne syntyy helpommin\u201d, <\/em><\/strong>Partonen summaa.<\/p>\n

Ja rakastumisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s seksin m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy huhtikuusta kes\u00e4\u00e4n edetess\u00e4. Tutkimuksen mukaan l\u00e4hes 25 % kansalaisista telmii eniten rakkauden painimolskilla kes\u00e4ll\u00e4, kun taas eniten seksi\u00e4 harrastaa syksyisin ja talvisin pahaiset kaksi prosenttia suomalaisista.<\/p>\n

Kun valoisa vuodenaika vihdoin saa vipin\u00e4\u00e4 hormonitoimintaan, ei tilaisuutta kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaan on syyt\u00e4 estottomasti heitt\u00e4yty\u00e4 lemmenleikkeihin aina tilaisuuden koittaessa. N\u00e4in esimerkiksi siksi, ett\u00e4 seksill\u00e4 on kiistattomia positiivisia vaikutuksia terveyteen, kehottaa<\/a> Ilta-Sanomat. <\/strong>S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen seksi mm. v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 sek\u00e4 lievent\u00e4\u00e4 kipuja.
\n<\/strong><\/p>\n

\u201dOrgasmilla on ihmeellinen voima. Orgasmin aikaan ihmisess\u00e4 vapautuu endorfiineja ja oksitosiinia, joita erittyy my\u00f6s kumppanin kosketuksesta. Orgasmi parantaa muun muassa unen laatua ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4. Seksuaalisella tyydyttyneisyydell\u00e4 on my\u00f6s positiivinen vaikutus itsetuntoon sek\u00e4 luovuuteen\u201d,<\/em><\/strong> seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen<\/strong> kertoo.<\/p>\n

Etenkin naisilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset orgasmit edist\u00e4v\u00e4t psyykkist\u00e4 terveytt\u00e4 ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t masennusta. Miehi\u00e4 toistuvat huippuhetket puolestaan auttavat suojautumaan yleisilt\u00e4 ja vakavilta sairauksilta.<\/p>\n

“S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten siemensy\u00f6ksyjen on todettu ehk\u00e4isev\u00e4n eturauhassy\u00f6p\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n syd\u00e4nsairaiden miesten kuolleisuutta”<\/strong><\/em>, Lavikainen kertoo ja jatkaa:<\/p>\n

\u201dSeksi on terveellist\u00e4, ja seksuaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tyytyv\u00e4iset ihmiset ovat usein my\u00f6s muita onnellisempia arjessaan. Se, mit\u00e4 seksuaalinen tyydyttyneisyys tarkoittaa, riippuu toki yksil\u00f6st\u00e4. Suurin osa harrastaa seksi\u00e4 mieluiten kumppanin kanssa, mutta my\u00f6s sooloseksi edist\u00e4\u00e4 seksuaaliterveytt\u00e4\u201d,\u00a0<\/em><\/strong>Lavikainen hehkuttaa.<\/p>\n

Sooloseksikin on siis hyv\u00e4ksi, mutta yhteen asiaan ei reipas runkkaaminen auta. On n\u00e4et toinenkin merkitt\u00e4v\u00e4 syy v\u00e4llyjen v\u00e4liss\u00e4 vehtaamiselle mieluisan kumppanin kera.<\/p>\n

Se syy ei ole enemp\u00e4\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kuin kansakuntamme tulevaisuus.<\/strong><\/p>\n

Jopa p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4<\/strong> (kesk.) on osannut tulkita tilastoja. H\u00e4n huolestui asiasta ja sanoi viimeviikkoisessa lounasesitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vaikka Suomen talous kasvaa, ty\u00f6llisyys paranee ja valtion velka supistuu suhteessa kansantuotteeseen, niin \u201cUudet syntyvyystilastot ovat huolestuttavia. Ne tuottavat ainakin miljardin euron sopeutustarpeen seuraavalle hallitukselle.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

Siis miljardin euron sopeutustarve siksi, ett\u00e4 suomalaisia syntyy v\u00e4hemm\u00e4n kuin aiemmin.<\/strong><\/p>\n

Itseasiassa Suomessa syntyy v\u00e4hemm\u00e4n lapsia kuin v\u00e4est\u00f6\u00e4 kuolee.<\/p>\n

N\u00e4in ei ole k\u00e4ynyt 2000-luvulla kertaakaan aikaisemmin ja 1900-luvullakin vain kahdesti: vuonna 1918, kun sis\u00e4llissotaa k\u00e4yv\u00e4n nuoren valtion miehet ja naiset listiv\u00e4t toisiaan sis\u00e4llissodassa, ja sotien v\u00e4liss\u00e4 vuonna 1940.<\/p>\n

Ja nyt n\u00e4in on k\u00e4ynyt kahtena per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 vuonna.<\/p>\n

Suomi on siis kutistuva kansakunta<\/strong>.<\/p>\n

Vain muuttoliike tai reipas kasvu lis\u00e4\u00e4ntymisluvuissa voi en\u00e4\u00e4 kasvattaa v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tee nyt is\u00e4nmaallinen teko: l\u00e4ps\u00e4yt\u00e4 l\u00e4pp\u00e4rin kansi kiinni, l\u00e4hesty kumppaniasi taka-ajatuksin ja antaudu viettien viet\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Aktiivista alkavaa viikkoa.
\n<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“Moi!” Tuntematon iloisesti hymyilev\u00e4 nainen tervehti minua aurinkoisella Korkeavuorenkadulla. Se, etten tunnistanut…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[542,49,51,160,544,545,543,546,541],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1720"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=1720"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1720\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1777,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1720\/revisions\/1777"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=1720"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=1720"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=1720"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}