{"id":1842,"date":"2018-05-06T19:36:20","date_gmt":"2018-05-06T16:36:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=1842"},"modified":"2018-05-06T21:48:04","modified_gmt":"2018-05-06T18:48:04","slug":"suomi-on-pohjolan-azerbaidzan-ainakin-mita-ihmisoikeuksiin-tulee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/suomi-on-pohjolan-azerbaidzan-ainakin-mita-ihmisoikeuksiin-tulee\/","title":{"rendered":"Suomi on Pohjolan Azerbaid\u017ean. Ainakin mit\u00e4 ihmisoikeuksiin tulee"},"content":{"rendered":"

Tilastokeskus<\/strong> ker\u00e4si itsen\u00e4isen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi listan<\/a> hyvist\u00e4 asioista, joiden vertailuissa Suomi on maailman k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n

Lista on hienoa ja kansallisylpeytt\u00e4 nostattavaa luettavaa.<\/strong><\/p>\n

Mutta ihmisoikeuksien noudattamisen osalta ei Suomea noilta k\u00e4rkilistoilta l\u00f6ydy.
\n<\/strong><\/p>\n

Meill\u00e4 on ihmisoikeuksien polkemisessa pitk\u00e4t ja kunniattomat perinteet.<\/strong><\/p>\n

Suomi onkin vuosien varrella saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta<\/strong><\/a> EIT<\/strong>:lt\u00e4 langettavia tuomioita<\/a> enemm\u00e4n kuin muut Pohjoismaat<\/strong> yhteens\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2015 loppuun menness\u00e4 Suomi oli saanut 138 tuomiota ihmisoikeusrikkomuksista. Muilla nelj\u00e4ll\u00e4 Pohjoismaalla tuomioita oli yhteens\u00e4 vain 111 kappaletta.<\/strong><\/p>\n

Jos rikkomukset suhteutetaan v\u00e4kilukuun,\u00a0<\/a>Suomen vertailuryhm\u00e4 ei olekaan muut Pohjolan valtiot, vaan sellaiset maat kuten Puola, Ukraina <\/strong>ja Unkari.<\/strong><\/p>\n

Suomen harjoittamien v\u00e4\u00e4ryyksien kohteena ovat olleet muun muassa v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4t kuten viittomakieliset<\/strong> ja vammaiset<\/strong> sek\u00e4 saamelaiset<\/strong>.<\/p>\n

Ihmisoikeusliiton<\/strong><\/a> kev\u00e4tseminaarissa 3.5. tuotiin p\u00e4iv\u00e4nvaloon historian h\u00e4pe\u00e4pilkkuja ja her\u00e4tettiin kysymys menneiden hyvitt\u00e4misest\u00e4 esimerkiksi kaltoin kohdellulle alkuper\u00e4iskansallemme.<\/p>\n

Saamelaisia syrjittiin aluksi heid\u00e4n elintapojensa vuoksi. 1800-luvulla saamelaisten pyyntikulttuuriin perustuvaa elintapaa kitkettiin kovin ottein. Saamelaisista haluttiin tehd\u00e4 v\u00e4kisin suomalaisia talonpoikia.<\/p>\n

Kirkko<\/strong> ja valtio<\/strong> halusivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sulauttaa saamelaiset osaksi valtav\u00e4est\u00f6\u00e4. Suomessa pyrkimyst\u00e4 vauhditettiin esimerkiksi kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saamen kielen puhuminen sis\u00e4oppilaitoksissa.<\/p>\n

Sulauttaminen onnistuikin osittain. Suomessa saamelaistaustaisista suvuista monet ovat unohtaneet \u00e4idinkielens\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ruotsi<\/strong> on pyyt\u00e4nyt saamelaisilta virallisesti anteeksi toimiaan.<\/strong><\/p>\n

Norja on pyyt\u00e4nyt saamelaisilta virallisesti anteeksi toimiaan sek\u00e4 maksanut korvauksia ihmisoikeusloukkauksista.<\/strong><\/p>\n

Suomi ei ole.<\/strong><\/p>\n

Ei pyyt\u00e4nyt anteeksi eik\u00e4 sovittanut tekojaan.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

P\u00e4invastoin.<\/p>\n

Suomen valtio<\/strong> ja saamelaiset kiistelev\u00e4t edelleenkin maaoikeuksista.<\/p>\n

Suomi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ratifioinut Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6<\/strong> ILO<\/strong>:n alkuper\u00e4is- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta.<\/p>\n

Suomen YK-liiton<\/strong><\/a> mukaan<\/a> sopimuksessa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4iskansojen oikeuksia koskevista v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksista. Sopimuksen tarkoituksena ei siis ole antaa alkuper\u00e4iskansoille uusia tai erityisi\u00e4 oikeuksia. Sopimuksen ainoa tarkoitus on my\u00f6nt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen tarpeet sek\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 kansana. Ja taata heille samat oikeudet, jotka valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4 on.<\/p>\n

Aika kohtuullinen pyynt\u00f6.<\/p>\n

 <\/p>\n

Norja on ratifioinut sopimuksen vuonna 1990.<\/strong><\/p>\n

Tanska on ratifioinut sopimuksen 1996.<\/strong><\/p>\n

Suomi ei ole ratifioinut sopimusta.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Sulauttamisen ohella Suomessa on k\u00e4ytetty muitakin konsteja kansakunnan muokkaamisessa enemmist\u00f6n ehdoilla ja v\u00e4hemmist\u00f6jen ihmisoikeuksien kustannuksella.<\/p>\n

Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 sterilointilaki<\/a>.<\/p>\n

Kolkko laki oli voimassa vuodesta 1935 vuoteen 1970.<\/strong><\/p>\n

Laki koski \u201d<\/strong>tyls\u00e4mielisi\u00e4, v\u00e4h\u00e4mielisi\u00e4 ja mielisairaita\u201d<\/strong><\/em>.<\/p>\n

Paitsi kehitysvammaisiin ja epileptikoihin, lakia sovellettiin my\u00f6s viittomakielisiin.<\/p>\n

Laissa kehotettiin suvunjatkamiskyvyn poistamiseen, \u201djos on syyt\u00e4 varoa, ett\u00e4 vajaakelpoisuus periytyisi\u201d<\/strong><\/em>.<\/p>\n

Esimerkiksi syntym\u00e4kuurot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t avioliittoon vain, jos kumpikin puolisoista suostui sterilisaatioon.<\/p>\n

Eik\u00e4 aina kysytty suostumustakaan.<\/p>\n

Kuurojen naisten haastattelujen mukaan sterilointeja tehtiin hyvin ep\u00e4selviss\u00e4 olosuhteissa, my\u00f6s naisten tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai tahdon vastaisesti.<\/p>\n

Yleinen k\u00e4sitys oli silloin, ett\u00e4 taipumus mielisairauteen tai muuhun ei-toivottuun ominaisuuteen, kuten kuurouteen, on ihmisen perim\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\u201dVaikka se on kivuliasta, on viittomakielisten kokemat historialliset v\u00e4\u00e4ryydet nostettava p\u00e4iv\u00e4nvaloon ja valtion on otettava v\u00e4\u00e4ryydet k\u00e4sittelyyn,\u201d<\/strong><\/em> sanoi Ihmisoikeusliiton seminaarissa puhunut Kuurojen Liiton<\/strong> toiminnanjohtaja Markku Jokinen<\/strong>.<\/p>\n

Sterilointilain voimassaoloaikana Suomessa pakkosterilisoitiin kaikkiaan 56 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ruotsi on maksanut korvauksia vuosina 1934-76 pakkosteriloiduille ja nyttemmin my\u00f6s pakkosteriloiduille transihmisille.<\/strong><\/p>\n

Suomi ei ole.<\/strong><\/p>\n

Meill\u00e4 pakkosterilisaatio el\u00e4\u00e4 ja voi hyvin.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

N\u00e4in, sill\u00e4 Suomen voimassa oleva translaki jopa edellytt\u00e4\u00e4 sterilisaatiota.<\/p>\n

Ainoana Pohjoismaana.<\/strong><\/p>\n

Hallitus on itsepintaisesti kielt\u00e4ytynyt tuomasta valmista uutta translakiesityst\u00e4 eduskunnan k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n

N\u00e4in hallitus viittaa kintaalla Euroopan neuvoston<\/strong> ja ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen moitteille Suomen sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen kohtelusta, joka on t\u00e4lt\u00e4 osin Euroopan ihmisoikeussopimuksen<\/strong> vastainen.<\/p>\n

Suomi ei ole ollut tapetilla Euroopan neuvostossa ainoastaan ihmisoikeusrikkomuksistaan. Mainetta on tullut my\u00f6s muiden rikkojien tukemisesta. <\/span><\/p>\n

Euroopan <\/span>neuvoston tutkimusryhm\u00e4n syytteen mukaan<\/a> suomalainen ex-kansanedustaja,\u00a0Euroopan neuvoston yhtyneen vasemmistoryhm\u00e4n entinen puheenjohtaja ja yleiskokouksen kunniaj\u00e4sen Jaakko Laakso<\/a> (<\/strong>vas) on “vastaanottanut etuisuuksia” Azerbaid\u017eanin<\/strong> valtiolta ja lobannut lahjuksia vastaan neuvostossa, jotta se pehment\u00e4isi julkilausumiaan ihmisoikeusloukkauksista sek\u00e4 sananvapauden kaventamisesta tunnetusta Azerbaid\u017eanista.<\/p>\n

Kyll\u00e4 koira koiran tuntee.
\n<\/strong><\/p>\n

Keskustelu suomalaisista ihmisoikeuksista jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ihmisarvoista alkavaa viikkoa<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tilastokeskus ker\u00e4si itsen\u00e4isen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi listan hyvist\u00e4 asioista, joiden vertailuissa Suomi…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,23,1],"tags":[49,51,549,559,558,554,550,551,560,553,556,555,557,552],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1842"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=1842"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1842\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1872,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1842\/revisions\/1872"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=1842"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=1842"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=1842"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}