{"id":1957,"date":"2018-08-26T19:32:02","date_gmt":"2018-08-26T16:32:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=1957"},"modified":"2018-08-26T20:43:22","modified_gmt":"2018-08-26T17:43:22","slug":"kaikki-eivat-selvia-mustasukkaisesta-parisuhteesta-hengissa-kuten-antti-tuisku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/kaikki-eivat-selvia-mustasukkaisesta-parisuhteesta-hengissa-kuten-antti-tuisku\/","title":{"rendered":"Antti Tuisku selvisi hengiss\u00e4 mustasukkaisesta parisuhteesta. Kaikille ei k\u00e4y yht\u00e4 hyvin"},"content":{"rendered":"

Antti Tuisku<\/strong> kertoo ensi viikolla ilmestyv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassaan Antti Tapani<\/em><\/strong> el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 karusta puolesta. My\u00f6s kokemastaan parisuhdev\u00e4kivallasta.<\/p>\n

H\u00e4nen taannoinen kumppaninsa oli mustasukkainen.<\/strong><\/p>\n

Kumppani ep\u00e4ili Antilla olevan salasuhteen parin yhteisen yst\u00e4v\u00e4n kanssa.<\/p>\n

Antti koki suhteensa aikana toistuvasti henkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 v\u00e4kivaltaa. Lopulta Antin kumppani pahoinpiteli Antin sairaalakuntoon.<\/p>\n

Antista oli tulla henkirikoksen uhri.<\/strong><\/p>\n

Mustasukkaisuus on Suomessa toiseksi yleisin henkirikoksen motiivi. 11 prosenttia Suomessa tehdyist\u00e4 surmista tehd\u00e4\u00e4n mustasukkaisuudesta. Yleisimmin mies tappaa nykyisen tai entisen puolisonsa.<\/p>\n

Olemme saaneet lukea t\u00e4llaisista tapauksista aivan liian usein. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 Pudasj\u00e4rven-tragedia<\/a> t\u00e4lt\u00e4 kes\u00e4lt\u00e4. Tuoreen Savonlinnan-surmaty\u00f6n<\/a> motiiveja ei ole viel\u00e4 paljastettu.<\/p>\n

Mustasukkaisuudesta tehdyt henkirikokset eiv\u00e4t ole yksin miesten k\u00e4sialaa. Sairaalloinen mustasukkaisuus on saanut my\u00f6s naisia tappamaan miehi\u00e4, miehi\u00e4 surmaamaan toisia miehi\u00e4 ja naisia riist\u00e4m\u00e4\u00e4n hengen naisilta. Muistamme tapauksen<\/a> Sein\u00e4joelta muutaman vuoden takaa: teinitytt\u00f6 myrkytti ja puukotti kanssaan samaan poikaan ihastuneen tyt\u00f6n kuoliaaksi.<\/p>\n

Aina mustasukkaisuus ei kuitenkaan ole tappavaa laatua. Onneksi. Helsingin Yliopiston<\/strong> Henkirikoskatsauksessa<\/a> <\/strong>vuodelta 2016 todetaan, ett\u00e4 per\u00e4ti kaksi kolmasosaa suomalaisista on kokenut mustasukkaisuutta kumppaninsa taholta.<\/p>\n

Mustasukkaisuus on normaali ilmi\u00f6, jopa suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys rakkaussuhteessa, kertoo<\/a> parisuhdeterapeutti Violaine-Patricia Galbert Me Naisille<\/strong>.<\/p>\n

\u201dMustasukkaisuutta tarvitaan. Se kertoo v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 ja siit\u00e4, ettei kumppaniaan halua jakaa muiden kanssa.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

Liev\u00e4 mustasukkaisuus onkin usein merkki siit\u00e4, ett\u00e4 on kiinnostunut toisesta, v\u00e4litt\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4. Liev\u00e4 mustasukkaisuus on osoitus rakkaudesta.<\/p>\n

Galbertin mukaan ongelmat vakavoituvat, kun omistamisen tunne saa saa vallan.<\/p>\n

Kun omistamisen halu kehittyy haluksi kontrolloida toista, henkil\u00f6 ei pysty en\u00e4\u00e4 hallitsemaan mustasukkaisuuttaan. Silloin on\u00a0 Galbertin mukaan kyse sairaalloisesta mustasukkaisuudesta.<\/p>\n

Sairaalloisen mustasukkainen henkil\u00f6 on vainoharhainen ja ylireagoiva. <\/strong><\/p>\n

Sairaalloisen mustasukkainen ihminen vakoilee toista ja etsii vihjeit\u00e4 pett\u00e4misest\u00e4.<\/strong><\/p>\n

N\u00e4in vaikka pett\u00e4minen on yleens\u00e4 totta vain h\u00e4nen omissa h\u00e4iriintyneiss\u00e4 ajatuksissaan, eik\u00e4 ep\u00e4ilyll\u00e4 ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n todellisuuspohjaa.<\/p>\n

Antti Tuiskullekin syyte uskottomuudesta oli niin absurdi, ettei h\u00e4n omien sanojensa mukaisesti aluksi edes ymm\u00e4rt\u00e4nyt, mist\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 syytettiin.<\/p>\n

Sairaalloisella mustasukkaisuudella on taipumus muuttua pahemmaksi ajan my\u00f6t\u00e4. Mustasukkaisen henkil\u00f6n vastakkaisista lupauksista huolimatta.<\/p>\n

Ja silloin my\u00f6s riski v\u00e4kivaltaiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja jopa surmaamiseen kasvaa. \u00a0<\/strong><\/p>\n

V\u00e4kivallan tekij\u00e4n mieli rypee siin\u00e4 tuskassa ja mielipahassa, jota uhri on aiheuttanut h\u00e4nelle. Mielen piehtarointi negatiivisissa tunteissa lis\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n vihaa ja raivoa, kuten kriminologian ja rikosoikeuden lehtori Dr Snell<\/strong> sanoo kriminologi Saara Huhtasaaren<\/strong> mukaan<\/a>.<\/p>\n

Sairaalloisen mustasukkainen henkil\u00f6 haluaa satuttaa uhriaan nopeasti eik\u00e4 h\u00e4nen pilaantunut mielens\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 v\u00e4kivallanteon seurauksia. Seurauksia, jotka saattavat olla peruuttamattomat.<\/p>\n

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti<\/strong> on pit\u00e4nyt vuodesta 2002 tilastoa surmista ja tapoista. Vuosina 2002 – 2017 parisuhdev\u00e4kivallan seurauksena<\/a> kuoli 288 naista. Heist\u00e4 83 eli noin 30 prosenttia sai surmansa erotilanteessa, jollaiseksi lasketaan\u00a0vakava keskustelu erosta tai muutto erilleen<\/em>.<\/p>\n

T\u00e4ysi-ik\u00e4isiin kohdistuneista l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltatapauksista 80 % tapahtui nykyisten tai entisten avio- ja avopuolisoiden toimesta.<\/p>\n

Eli riski tulla puolisonsa surmaamaksi kasvaa erotilanteessa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/strong><\/p>\n

Jos tuntee puolisonsa tai itsens\u00e4 kuuluvan riskiryhm\u00e4\u00e4n, on syyt\u00e4 tehd\u00e4 jotakin, vaikka rima hakeutua terapiaan mustasukkaisuuden johdosta on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti korkealla.<\/p>\n

Mustasukkaisuuden tunnustaminen itselleen saati muille ei ole helppoa.<\/strong><\/p>\n

Mutta nyt oman tilanteensa arviointia helpottamaan on avattu kaikille avoin Mustasukkaisuuden omahoito -palvelu\u00a0<\/a><\/strong>k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoineen ja ty\u00f6kaluineen.<\/p>\n

Mielenterveystalon<\/strong><\/a> ja V\u00e4est\u00f6liiton<\/strong><\/a> hein\u00e4kuussa avaamasta palvelusta on hy\u00f6ty\u00e4 niin mustasukkaiselle itselleen kuin mustasukkaisuuden kohteellekin.<\/p>\n

Mutta jos mustasukkaisuus on edennyt jo v\u00e4kivaltaiseen vaiheeseen, on syyt\u00e4 toimia heti. Ja kovemmin konstein, sill\u00e4 kaikkien osapuolten turvallisuuden varmistaminen on ensisijaista, omahoito-palvelu neuvoo<\/a>.<\/p>\n

Kun tarvitset kiireellist\u00e4 apua, soita empim\u00e4tt\u00e4 yleiseen h\u00e4t\u00e4numeroon 112.<\/strong><\/p>\n

Tai muussa tapauksessa ota yhteytt\u00e4 poliisiin, sosiaaliviranomaisiin, rikosuhrip\u00e4ivystykseen, turvakotiin<\/strong> tai johonkin muuhun auttavaan tahoon.<\/p>\n

Mustasukkaisuuden omahoito -palvelun tavoitteena on saada mustasukkaisuus hallintaan, ennen kuin pahin tapahtuu.<\/strong><\/p>\n

Se on hyv\u00e4 tavoite.<\/strong><\/p>\n

Joskus jopa elint\u00e4rke\u00e4.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antti Tuisku kertoo ensi viikolla ilmestyv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassaan Antti Tapani el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 karusta puolesta.…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7,9,519,1],"tags":[49,596,595,51,594,593,307,597],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"terveys-ja-hyvinvointi","themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1957"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=1957"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1957\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1978,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1957\/revisions\/1978"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=1957"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=1957"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=1957"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}