{"id":1979,"date":"2018-09-02T21:04:46","date_gmt":"2018-09-02T18:04:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=1979"},"modified":"2018-09-02T22:35:51","modified_gmt":"2018-09-02T19:35:51","slug":"suomalainen-yhteiskunta-tukee-pikavippifirmojen-epaeettisia-liiketoimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/suomalainen-yhteiskunta-tukee-pikavippifirmojen-epaeettisia-liiketoimia\/","title":{"rendered":"Suomalainen yhteiskunta tukee pikavippifirmojen ep\u00e4eettisi\u00e4 liiketoimia"},"content":{"rendered":"

“Pid\u00e4n pikavippifirmojen liiketoimintaa ep\u00e4eettisen\u00e4: kiskurikoroilla kurjistetaan talousvaikeuksissa olevia.”<\/strong><\/em>\u00a0 N\u00e4in kovin sanoin ottaa kantaa<\/a> er\u00e4\u00e4n pikavippifirman p\u00f6rssilistautumiseen Karo H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/strong>, Veronmaksajien keskusliiton Taloustaito-<\/strong>lehden sijoittamiseen erikoistunut kolumnisti ja kirjailija.
\n<\/strong><\/p>\n

Miten t\u00e4h\u00e4n on tultu? Miten maahamme on pesiytynyt menestyv\u00e4 ala, jota tunnetut sijoittajatkin karsastavat eettisist\u00e4 syist\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Pikavipit tulivat Suomeen vuonna 2005. Silloin pikavippibusinesta ei juurikaan s\u00e4\u00e4nnelty. Lainoja haettiin tekstiviesteill\u00e4 ja tekstarivippej\u00e4 nostettiin kellon ymp\u00e4ri baareissa ja porttoloissa. Todellista vuosikorkoa ei tarvinnut ilmoittaa eik\u00e4 koroilla ollut asetettua kattoa.<\/p>\n

Meno oli liev\u00e4sti ilmaistuna villi\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Sittemmin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on tiukennettu.<\/p>\n

Vuonna 2013 tuli voimaan laki, jonka tarkoituksena oli suitsia ylivelkaantumista. Yli 50 prosentin vuosikorot alle 2\u2009000 euron luotoille kiellettiin.<\/p>\n

Mutta villiksi menoa voi viel\u00e4kin luonnehtia.<\/strong><\/p>\n

Pikavippifirmat oppivat kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n lakia lanseeraamalla satojen eurojen vippien lis\u00e4ksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2 000 euron \u201djoustoluotot\u201d<\/em>. Sellaista voi nostaa pienemmiss\u00e4 eriss\u00e4.<\/p>\n

Pikavippialan liiketoimintaidea on yksinkertaisuudessaan nerokas. Lainataan rahaa k\u00f6yhimmille ihmisille kiskurikoroilla. Jos velalliset eiv\u00e4t selvi\u00e4 veloistaan, myyd\u00e4\u00e4n velat monissa tapauksissa omille perint\u00e4yhti\u00f6ille, joiden viel\u00e4 vippifirmaakin suuremmat kulut laitetaan velan p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Perint\u00e4firmoilla on lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n heille my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 oikeus pit\u00e4\u00e4 velallista hampaissaan vuosikaudet ja antaa kulujen kasvaa kasvamistaan.<\/strong><\/p>\n

Kilpailu- ja kuluttajavirasto<\/strong> on vuosien ajan seurannut esimerkiksi er\u00e4st\u00e4 pikalaina-, maksupalvelu-, takaus- ja perint\u00e4yhti\u00f6iden ryp\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Paino sanoilla: seurannut<\/em> ja vuosikausia<\/em>.<\/p>\n

Toiminta on siis saanut jatkua. Laillisesti toimivat liikemiehet rakensivat ketjun, jonka jokaisessa v\u00e4liss\u00e4 rahastetaan kuluttajapoloista kovalla k\u00e4dell\u00e4.<\/p>\n

Helsingin Sanomat<\/strong> kertoo<\/a>, ett\u00e4 t\u00e4llaisella ketjuttamisella on p\u00e4\u00e4sty Kilpailu- ja kuluttajaviraston laskelmien mukaan 119 miljoonan prosentin todelliseen vuosikorkoprosenttiin viikon mittaisessa 50 euron luotossa.<\/p>\n

Toistan: vuotuisen koron laskettiin siis nousevan 119\u00a0000\u00a0000 prosentiin.<\/strong><\/p>\n

Eik\u00e4 suomalainen lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 halua vied\u00e4 liikemiehilt\u00e4 tuottavaa businesta. Kun suomalainen ylivelkaantuu, h\u00e4n ei voi tehd\u00e4 henkil\u00f6kohtaista konkurssia, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa<\/strong> ja Britanniassa<\/strong>. Siell\u00e4 yksityisetkin ihmiset voivat menn\u00e4 konkurssiin ja sit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4 veloistaan muutaman kuukauden kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 prosessissa.<\/p>\n

Suomessa velkojen vanhenemiseen voi menn\u00e4 15 vuotta. Se aika riitt\u00e4\u00e4 viem\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nedellytykset monilta.<\/p>\n

Ty\u00f6h\u00f6n ei kannata hakeutua, sill\u00e4 palkasta menisi ulosottoon niin suuri osa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 syrj\u00e4ytymisen lis\u00e4ksi moni ylivelkaantunut k\u00e4rsii mielenterveysongelmista ja muista sairauksista sek\u00e4 sosiaalisesta erist\u00e4ytymisest\u00e4. Ihminen on umpikujassa. El\u00e4m\u00e4ntahto horjuu.<\/p>\n

Liian monen kohdalla el\u00e4m\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4ttyy ennenaikaisesti.<\/strong><\/p>\n

Ja mik\u00e4 pahinta, t\u00e4m\u00e4 ahdinko on omiaan periytym\u00e4\u00e4n my\u00f6s seuraavalle sukupolvelle.<\/p>\n

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon<\/a> mielest\u00e4 yhteiskunta asettuukin Suomessa velkojien puolelle ja valvoo heid\u00e4n etuaan. Pikavippifirman omistajan etu on t\u00e4rke\u00e4mpi kuin pienen ihmisen.<\/strong><\/p>\n

Hiilamon mukaan suurin mahdollisuus ylivelkaantua tuloihinsa n\u00e4hden on juuri niill\u00e4, joilla on v\u00e4hiten rahaa. Ja koska Suomessa ei tunneta henkil\u00f6kohtaista konkurssia, pikavippifirmat voivat h\u00f6velisti tyrkytt\u00e4\u00e4 rahaa sellaisillekin asiakkaille, jotka eiv\u00e4t koskaan selvi\u00e4 veloistaan.<\/p>\n

H\u00e4tiin on puuhattu my\u00f6s positiivista luottorekisteri\u00e4. Oikeusministeri Antti H\u00e4kk\u00e4nen<\/strong> k\u00e4ynnisti selvityksen positiivisen luottorekisterin vaikutuksista viime vuoden joulukuussa. Selvityksen tekij\u00e4ksi nimitettiin professori Erkki Kontkanen<\/strong>, ja selonteon piti valmistua kes\u00e4kuun loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

Reilut kaksi kuukautta sitten.<\/p>\n

Ei valmistunut.<\/p>\n

21.8. H\u00e4kk\u00e4nen lupasi<\/a> L\u00e4nsi-Savolle<\/strong>, ett\u00e4 \u201dselvitys valmistuu ensiviikolla\u201d<\/em><\/strong>. Sellaista ei ole t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa 2.9. viel\u00e4 yleis\u00f6n tarkasteltavaksi ilmaantunut.<\/p>\n

Mielenkiintoista on, ett\u00e4 ehk\u00e4p\u00e4 eniten positiivista luottorekisteri\u00e4 odottavat juuri pikavippifirmat, kuten niiden blogipostauksista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Ja ihmek\u00f6s tuo. Syit\u00e4 on ainakin kolme:<\/p>\n

    \n
  1. Positiivinen luottorekisteri ei vaikuta mill\u00e4\u00e4n tavalla pikavippifirmojen luotonantoon, jos ne eiv\u00e4t itse sit\u00e4 halua.<\/li>\n
  2. Positiivinen luottorekisteri vaikuttaisi todenn\u00e4k\u00f6isesti vastuullisten rahoituslaitosten toimintaan siten, ett\u00e4 riskitapauksille ei luottoa heruisi entiseen malliin. Potentiaaliset ylivelkaantujat putoaisivat kuin omenat pikavippifirmojen syliin luototus-takaus-perint\u00e4putkeen sievoisia summia tuottamaan.<\/li>\n
  3. Jos positiivinen luottorekisteri tulisi, se voisi siirt\u00e4\u00e4 keskustelua henkil\u00f6kohtaisesta konkurssista tulevaisuuteen. Ja henkil\u00f6kohtainen konkurssi olisi asia, joka oikeasti laittaisi kapuloita pikavippifirmojen rattaisiin.<\/li>\n<\/ol>\n

    Hiilamo sanoikin<\/a> Taloussanomille<\/strong>:<\/p>\n

    \u201dJos henkil\u00f6kohtainen konkurssi olisi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, lainanantajien pit\u00e4isi olla varovaisempia, kun niill\u00e4 olisi nykyist\u00e4 suurempi riski k\u00e4rsi\u00e4 tappioita maksamattomista veloista.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

    Suomalainen yhteiskunta ei yrit\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 ylivelkaantuneen ongelmaa. Yhteiskuntamme hyv\u00e4ksyy sen, ett\u00e4 ylivelkaantunut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pienetkin tulonsa kuten ty\u00f6tt\u00f6myyskorvauksen tai el\u00e4kkeens\u00e4 velkojensa ja kohtuuttomien kulujen ja korkojen maksuun.<\/p>\n

    Ja kun rahat eiv\u00e4t riit\u00e4, valtio rahoittaa ylivelkaantunutta toimeentulotuella.<\/p>\n

    T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 veronmaksajat maksavat ja pikavippifirmat k\u00e4\u00e4riv\u00e4t voitot.<\/strong><\/p>\n

    \u201dHuomattava osa pikavippifirmojen tuotoista tulee sosiaaliturvasta<\/em><\/strong>\u201d, Hiilamo arvioikin.<\/p>\n

    Ja pikavippifirmojen voitot ovat sellaisia, joista muut toimialat voivat vain unelmoida.<\/p>\n

    HS:n mukaan<\/a> esimerkiksi suurten pohjoismaisten pankkien oman p\u00e4\u00e4oman tuotto on tyypillisesti 10\u201314 prosenttia, kun Suomessa toimivien pikavippifirmojen oman p\u00e4\u00e4oman tuotot ovat huikeat 20\u201350 prosenttia. Vippifirmat ovatkin tehneet perin v\u00e4rikk\u00e4iden taustojen omaavista omistajistaan lyhyess\u00e4 ajassa monimiljoonikkoja.<\/p>\n

    Henkil\u00f6kohtainen konkurssi olisi my\u00f6s yhteiskunnan kannalta taloudellisesti parempi ratkaisu ja se olisi professori Hiilamon mukaan viel\u00e4p\u00e4 toteutettavissa niin, ettei kevytmielisesti velkaantunut voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

    \u201dTulisi (yhteiskunnalle) paljon halvemmaksi, jos ylivelkaantumiseen puututtaisiin nykyist\u00e4 nopeammin ja henkil\u00f6kohtainen konkurssi olisi mahdollinen\u201d<\/em><\/strong>, Hiilamo summaa.<\/p>\n

    Mutta on siis yksi taho, joka ei henkil\u00f6kohtaisesta konkurssista hy\u00f6tyisi: pikavippiala.<\/p>\n

    Ep\u00e4reiluus, jonka kanssa voisimme ehk\u00e4 el\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n

     <\/p>\n

    Anzio<\/strong><\/p>\n

    Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    “Pid\u00e4n pikavippifirmojen liiketoimintaa ep\u00e4eettisen\u00e4: kiskurikoroilla kurjistetaan talousvaikeuksissa olevia.”\u00a0 N\u00e4in kovin sanoin ottaa…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,9,519,13,23,1],"tags":[604,601,214,600,598,328,602,603,599],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["politiikka","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1979"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=1979"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1997,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/1979\/revisions\/1997"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=1979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=1979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=1979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}