{"id":2037,"date":"2018-09-16T15:50:53","date_gmt":"2018-09-16T12:50:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=2037"},"modified":"2018-09-16T15:50:53","modified_gmt":"2018-09-16T12:50:53","slug":"tekoaly-voi-pelastaa-ihmiskunnan-poliitikoilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/tekoaly-voi-pelastaa-ihmiskunnan-poliitikoilta\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly voi pelastaa ihmiskunnan poliitikoilta"},"content":{"rendered":"

Ihmisen aivot ovat tietokoneisiin verrattuna huomattavan hitaat, \u00e4lytt\u00f6m\u00e4mm\u00e4t ja virhealttiimmat, jos Henning Beck<\/strong>i\u00e4<\/a> on uskominen.<\/p>\n

Ja miksi ei olisi. Viime viikolla Helsingiss\u00e4<\/strong> vieraillut saksalainen Beck on laajalti tunnustettu aivotutkija, biokemisti ja tietokirjailija sek\u00e4 inspiroiva luennoitsija.<\/p>\n

Teko\u00e4ly voittaa ihmisaivot selv\u00e4sti esimerkiksi laskemisessa, suurten tietom\u00e4\u00e4rien analysoinnissa sek\u00e4 erilaisten kaavojen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen hahmottamisessa ja tiedon varastoinnissa.<\/p>\n

Mutta teko\u00e4ly ei saa ideoita.<\/p>\n

\u201dTietokoneet eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, mit\u00e4 ne tekev\u00e4t. Ne vain seuraavat s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka asetamme niille.\u201d\u00a0 <\/em><\/strong>Beck kertoo<\/a> Helsingin Sanomille<\/strong>.<\/p>\n

Vaikka tietokoneet oppivat s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamisessa koko ajan nopeammiksi, tarkemmiksi ja tehokkaammiksi, ajatteluksi<\/em> t\u00e4m\u00e4 ei niiden toimintaa tee.<\/p>\n

Ajattelussa ja ideoinnissa tietokoneet eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmisille. \u00a0N\u00e4in koska \u201dne (ajattelu ja ideointi) ovat tapahtumia, joissa s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 rikkoa sen sijaan, ett\u00e4 seuraisi niit\u00e4\u201d.<\/strong><\/em><\/p>\n

Jos olisimme esimerkiksi opettaneet teko\u00e4lylle ilmastonmuutosta ehk\u00e4isevi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja valtuuttaneet sen tekem\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isy\u00e4 tukevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, maataloustuet olisivat jo mit\u00e4 suurimmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 historiaa ja lihakarjan kasvattaminen rangaistava ymp\u00e4rist\u00f6rikos.<\/strong><\/p>\n

Ihmisaivot pystyv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/em> asioita toisin kuin teko\u00e4ly. Eli ett\u00e4 aivoille sy\u00f6tteen prosessointi ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4n muodostaminen ovat yksi ja sama asia. T\u00e4m\u00e4 on ajattelua.<\/em><\/p>\n

Esimerkiksi poliitikko ajattelee<\/em>. Poliitikko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/em>, ett\u00e4 jos h\u00e4n ryhtyisi pontevasti ajamaan vaikkapa lihantuotannon alasajoa, se voisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen poliittisen uransa.<\/p>\n

Poliitikolla, toisin kuin tietokoneella, voi olla idea, <\/em>miten saada \u00e4\u00e4ni\u00e4 omasta eturyhm\u00e4st\u00e4\u00e4n ja varmistaa otteensa vallankahvassa seuraavallakin vaalikaudella.<\/p>\n

Idea saattaa olla hyv\u00e4 poliitikon ja h\u00e4nen eturyhm\u00e4ns\u00e4 kannalta, mutta suuremmassa kuvassa – maailman mittakaavassa – poliitikon \u00e4\u00e4ntenkalastusidea voi opportunistisuudessaan olla tuhoisa.<\/p>\n

Lihan kulutus on maailmanlaajuisesti lis\u00e4\u00e4ntynyt r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Karjatalous onkin jo nyt keskeinen ilmastonmuutosta kiihdytt\u00e4vien kasvihuonekaasujen tuottaja.<\/p>\n

Lihantuotanto aiheuttaa my\u00f6s monia muita haittoja ymp\u00e4rist\u00f6lle Science<\/a><\/strong>-lehden hein\u00e4kuussa julkaiseman Oxfordin yliopiston<\/strong> tutkijoiden raportin mukaan.<\/p>\n

Raportti lihankasvatuksesta ja sen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista on karua luettavaa.<\/p>\n

Tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 planeettamme ei yksinkertaisesti kest\u00e4 jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 lihansy\u00f6nti\u00e4. \u00a0<\/strong><\/p>\n

Tutkijoiden mukaan lihakarjan kasvatus l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ilmastoa kahdella tavalla: hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi sek\u00e4 siksi, ett\u00e4 lihan kasvatus ja maatalous tuottavat my\u00f6s paljon dityppioksidia sek\u00e4 metaania. Metaani on hiilidioksidiaksin voimakkaampi kasvihuonekaasu.<\/p>\n

Vaikka rikkaissa teollisuusmaissa lihansy\u00f6misen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vakiintunut, kehittyviss\u00e4 maissa lihaa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n koko ajan enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n. Ja kulutuksen kasvun vauhti vain kiihtyy. Esimerkiksi kiinalaisten<\/strong> lihansy\u00f6nti on kahdeksankertaistunut 1980-luvulta.<\/p>\n

Ja kun Kiinassa tapahtuu, tapahtumat heiluttelevat koko maailmaa, sill\u00e4 kiinalaisia on 1,4 miljardia.<\/p>\n

Globaalisti lihan kulutus henkil\u00f6\u00e4 kohti onkin kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden kuluessa. Viel\u00e4 vuonna 1961 lihaa sy\u00f6tiin noin 23 kiloa per henkil\u00f6, kun nyt jokainen sy\u00f6 lihaa keskim\u00e4\u00e4rin 43 kiloa vuodessa. Ja meit\u00e4 on nyt paljon enemm\u00e4n.<\/p>\n

Vuodesta 1961 lihantuotanto onkin viisinkertaistunut.<\/strong><\/p>\n

Eik\u00e4 trendille n\u00e4y loppua: YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO:n <\/strong>mukaan\u00a0<\/a>lihan kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti per\u00e4ti 76 prosenttia vuoteen 2050 menness\u00e4. Ja siipikarjan kulutus kaksinkertaistuu.<\/p>\n

HS<\/strong>:n mukaan<\/a> ihmisen ravinnoksi kasvatetaan vuodessa jo nyt l\u00e4hes 60 miljardia kanaa<\/a>.<\/p>\n

The Guardian <\/strong>puolestaan ounastelee<\/a>, ett\u00e4 n\u00e4in kertyv\u00e4t ja joskus fossiloituvat kananluut ovat tulevaisuuden arkeologeille merkki antroponeenista<\/em>, eli ajasta, jolloin ihminen valjasti koko planeetan palvelemaan vain itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tietysti edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen saadaan kuriin. Siis sit\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on ihmisi\u00e4, jotka voivat menneisyytt\u00e4 tutkia.<\/strong><\/p>\n

Luonnonvarakeskus Luken<\/strong><\/a> mukaan<\/a> Suomessa sy\u00f6tiin keskim\u00e4\u00e4rin 40 kiloa lihaa per asukas vuonna 2017.<\/p>\n

Ja se paljon puhuttu suomalainen vegebuumikin on osoittautumassa kaupunkilegendaksi, kuten Kauppalehti <\/strong>on selvitt\u00e4nyt<\/a>.<\/p>\n

Vuonna 2017 naudanlihaa kulutettiin meill\u00e4 prosentin verran edellisvuotta enemm\u00e4n ja siipikarjanlihan kulutus lis\u00e4\u00e4ntyi viime vuonna per\u00e4ti kuusi prosenttia, kertoo Luken<\/a> raportti.<\/p>\n

Kulunut kes\u00e4 on ollut k\u00e4\u00e4nnekohta, jolloin monet suomalaiset tajusivat, ett\u00e4 ilmastonmuutos vaikuttaa meid\u00e4n jokaisen arkeen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Oli enn\u00e4tysl\u00e4mmin kes\u00e4 lieveilmi\u00f6ineen: lev\u00e4t, mets\u00e4palot, kato.<\/p>\n

Ja j\u00e4lkimm\u00e4iset aiheuttanut kuivuus. \u00a0<\/strong><\/p>\n

Kuivasta kes\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsineet naudanlihan tuottajat ja lihanjalostusteollisuus ovat vedonneet maa- ja mets\u00e4talousministeri Jari Lepp\u00e4\u00e4n<\/strong> (kesk.)<\/strong> sek\u00e4 eduskunnan maa- ja mets\u00e4talousvaliokuntaan<\/strong> kotiel\u00e4intilojen ahdingon helpottamiseksi.<\/p>\n

Lihan tuottajien ja lihanjalostusteollisuuden mukaan suomalainen kotiel\u00e4intuotanto on kuivuuden ja heikon kannattavuuden vuoksi niin kehnolla tolalla, ett\u00e4 sit\u00e4 on tuettava. Heid\u00e4n mukaansa jo p\u00e4\u00e4tetyist\u00e4 leikkauksista maaseudun kehitt\u00e4mistukiin pit\u00e4\u00e4 luopua.<\/p>\n

“Emme ole t\u00e4ss\u00e4 vaatimassa lis\u00e4\u00e4, vaan haluamme pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tukien alenemisen. El\u00e4int\u00e4 kohti maksettava tuki putoaa kuin lehm\u00e4n h\u00e4nt\u00e4”<\/strong><\/em>, pihvikarjankasvattajien puheenjohtaja Antti Ver\u00e4v\u00e4inen<\/strong> sanoo<\/a> Maaseudun Tulevaisuudelle<\/strong>.<\/p>\n

Ver\u00e4v\u00e4isen logiikka siis on, ett\u00e4 yhden keskeisen ilmastonmuutosta aiheuttavan toiminnan tukemista pit\u00e4\u00e4 jatkaa, koska ilmastonmuutos on aiheuttanut toiminnalle huomattavaa haittaa.<\/strong><\/p>\n

Siis ett\u00e4 kiihdytt\u00e4isimme huonoa kierrett\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4mme odottamaan Jari Lep\u00e4n vastausta.<\/strong><\/p>\n

H\u00e4n on ajatteleva poliitikko ja edess\u00e4 on vaalit.<\/strong><\/p>\n

Veikkaan, ett\u00e4 kylm\u00e4n analyyttinen teko\u00e4ly p\u00e4\u00e4tyisi erilaiseen vastaukseen kuin ministeri.<\/p>\n

Siksi yhdynkin Juhana Vartiaisen (kok.)<\/strong> elokuisen twiitin pohdintaan:<\/p>\n

“Ajatelkaapa kanssaihmiset t\u00e4t\u00e4. Jos olen oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt, niin lihan tuotanto ja kulutus ovat yksi ilmastonmuutoksen keskeinen ajuri. Silti EU ja Suomi v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t mittavilla tukiaisilla markkinoita rajusti, jotta lihaa tuotettaisiin ja kulutettaisiin enemm\u00e4n.”<\/strong><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Seesteist\u00e4 alkavaa viikkoa.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmisen aivot ovat tietokoneisiin verrattuna huomattavan hitaat, \u00e4lytt\u00f6m\u00e4mm\u00e4t ja virhealttiimmat, jos Henning…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[613,9,13,23],"tags":[49,51,616,615,617,619,618,621,620,614,622],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","luonto","kolumnit"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2037"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=2037"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2037\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2052,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2037\/revisions\/2052"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=2037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=2037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=2037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}