{"id":2097,"date":"2018-10-14T18:55:13","date_gmt":"2018-10-14T15:55:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=2097"},"modified":"2018-10-19T09:44:47","modified_gmt":"2018-10-19T06:44:47","slug":"tytot-voivat-pelastaa-maailman-mutta-sita-ennen-meidan-pitaa-pelastaa-tytot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/tytot-voivat-pelastaa-maailman-mutta-sita-ennen-meidan-pitaa-pelastaa-tytot\/","title":{"rendered":"Tyt\u00f6t voivat pelastaa maailman, mutta sit\u00e4 ennen meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 pelastaa tyt\u00f6t"},"content":{"rendered":"<p>Olin tiistaina sirkuksessa nuorimman tytt\u00e4reni kanssa. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 tarkkailin 10-vuotiaan riemukkaita kasvoja ja el\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 olemusta varmasti enemm\u00e4n kuin itse esityst\u00e4, joka sekin yll\u00e4tti laadukkuudellaan.<\/p>\n<p>Katsoessani lapsen iloa, mietin samalla, millaisen maailman olen h\u00e4nelle j\u00e4tt\u00e4v\u00e4. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/ilmatieteenlaitos.fi\/ipcc-ilmastopaneeli\"><strong>Hallitustenv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC<\/strong><\/a> oli julkaissut synk\u00e4n raporttinsa vain p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aiemmin.<\/p>\n<p><strong>Se on ahdistavaa luettavaa.<\/strong><\/p>\n<p>En ole ahdistukseni kanssa yksin. Ahdistuneisuus ja masennus ovat yleisempi\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4, jotka kantavat huolta ilmastonmuutoksesta, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.terve.fi\/artikkelit\/huoli-ilmastonmuutoksesta-yhteydessa-ahdistuneisuuteen-ja-masennukseen\">kertoo<\/a> <strong>terve.fi<\/strong>.<\/p>\n<p><strong>Yle:n <\/strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10140284\">mukaan<\/a>\u00a0ilmastonmuutos ahdistaa nuoria aikuisia jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 esimerkiksi <strong>Aalto-yliopisto<\/strong> tarjoaa opiskelijoille tukea synk\u00e4n asian k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n<p><strong>Ja Nuorisobarometrin <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/tietoanuorista.fi\/nuorisobarometri\/https-tietoanuorista-fi-nuorisobarometri-nuorisobarometri-2017-lisaotos\/\">mukaan<\/a> tyt\u00f6t ovat huolestuneempia ilmastonmuutoksesta kuin pojat.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Tyt\u00f6t my\u00f6s uskovat pystyv\u00e4ns\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n asioita ilmaston hyv\u00e4ksi, kun pojat puolestaan kokevat voimattomuutta asian edess\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>Eip\u00e4 siis ihme, ett\u00e4 jo ennen raporttia moni suomalainen nuori aikuinen on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt olla hankkimatta lapsia. Eik\u00e4 IPCC:n uusimmat madonluvut varmasti ainakaan hidasta vapaaehtoisen lapsettomuuden suosiota. Vapaaehtoisesti lapsettomien toiminta on aktivoitunut ja he ovat j\u00e4rjest\u00e4ytyneet yhdistykseksi my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n<p><strong>Kysymys on siis jo jonkinasteisesta<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10029294\"> ilmi\u00f6st\u00e4<\/a>.<\/strong><\/p>\n<p>Ehk\u00e4p\u00e4 suurimman sys\u00e4yksen k\u00e4\u00e4nteisille lapsitalkoille tarjoili <strong>Lundin yliopiston<\/strong> reilu vuosi sitten julkaisema <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/iopscience.iop.org\/article\/10.1088\/1748-9326\/aa7541\">tutkimus, <\/a>jossa tutkijat kartoittivat arjen jokap\u00e4iv\u00e4isten ekotekojen ilmastovaikutuksia.<\/p>\n<p><strong>K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 vaikka me ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t l\u00e4nsimaiden asukkaat lopettaisimme lomareissumme, ryhtyisimme vegaaneiksi ja vaihtaisimme menopelimme hybridiautoiksi, maailma ei sill\u00e4 pelastu.<\/strong><\/p>\n<p>Autoilusta luopuminen v\u00e4hent\u00e4isi yhden ihmisen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 2,4 hiilidioksidiekvivalenttia tonnia vuodessa. Jos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lent\u00e4m\u00e4tt\u00e4 menopaluu kaukolennon j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s aiheuttamatta 1,6 tonnin p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Hybridiautoon vaihto v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 0,5 tonnia vuodessa ja kierr\u00e4tys pahaiset 0,2 tonnia.<\/p>\n<p><strong>T\u00e4rkeit\u00e4 tekoja ja hienoja lukuja, mutta mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 verrattuna siihen, jos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lapsen hankkimatta. \u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Meill\u00e4 rikkaissa teollisuusmaissa jokainen lapsi lis\u00e4\u00e4 vanhemman hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 58,6 hiilidioksidiekvivalentin tonnin verran. Siis parikymment\u00e4 kertaa henkil\u00f6auton verran.<\/p>\n<p><strong>Lundin yliopiston tutkimuksen tulos oli sellainen, jota yksik\u00e4\u00e4n suomalainen poliitikko ei ole siteerannut.<\/strong><\/p>\n<p>P\u00e4invastoin, vain noin kuukautta tutkimuksen julkaisemisen j\u00e4lkeen <strong>SDP:<\/strong>n puheejohtaja <strong>Antti Rinne<\/strong> kutsui suomalaisia <em>\u201dsynnytystalkoisiin\u201d<\/em>.\u00a0 Suomalaisessa keskustelussa v\u00e4h\u00e4inen syntyvyys n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin <em>kansantaloudellisena ongelmana<\/em>, joka on ratkaistava. Globaali n\u00e4k\u00f6kulma on j\u00e4\u00e4nyt <strong>Helsingin yliopiston<\/strong> maailmanpolitiikan professori <strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=teivo+teivainen\">Teivo Teivaisen <\/a> <\/strong>mukaan pienelle huomiolle.<\/p>\n<p><strong>Se ansaitsee suuremman huomion.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Kehittyviss\u00e4 maissa lapsen hankkimisen tuottama hiilijalanj\u00e4lki on huomattavasti pienempi kuin meill\u00e4, mutta siell\u00e4 v\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdys on tosiasia.<\/strong><\/p>\n<p>Esimerkiksi <strong>Senegalin<\/strong> v\u00e4kiluku oli 1970-luvulla sama kuin Suomessa &#8211; 4 miljoonaa, <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/ulkomaat\/art-2000005861830.html\">kirjoittaa<\/a> <strong>HS,<\/strong> ja jatkaa ennustuksella: &#8220;<em><strong>Vuonna 2100 senegalilaisia ennakoidaan olevan yli 60 miljoonaa, kymmenen kertaa enemm\u00e4n kuin suomalaisia.&#8221;<\/strong><\/em><\/p>\n<p><strong>N\u00e4ist\u00e4 senegalilaisista huomattava osa on lapsien synnytt\u00e4mi\u00e4 lapsia.<\/strong><\/p>\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4 syy lapsiavioliittoihin ja liian varhaiseen \u00e4itiyteen on koulutuksen ja tiedon, esimerkiksi ehk\u00e4isyvalistuksen ja -v\u00e4lineiden puute.<\/p>\n<p>Kuten <strong>tutka.pro<\/strong> <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/tutka.pro\/yhteiskunta\/tytot-koetaan-edelleen-poikia-arvottomampina\/\">kirjoittikin<\/a><strong> Kansainv\u00e4lisen\u00e4 tytt\u00f6jenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 11.10.<\/strong>, tytt\u00f6jen koulutus on tehokkain keino poistaa k\u00f6yhyytt\u00e4, joka osaltaan aiheuttaa my\u00f6s hallitsematonta v\u00e4est\u00f6nkasvua. Asia, jolla on suora yhteys ilmastonmuutokseen.<\/p>\n<p>Kun tyt\u00f6ille aukeaa tie koulujen kautta palkkat\u00f6ihin sek\u00e4 osalliseksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, yhteiskunta voi paremmin ja vaurastuu.<\/p>\n<p>Kuten tutkittua, paitsi ett\u00e4 koulutetut naiset my\u00f6s kehitysmaissa hankkivat v\u00e4hemm\u00e4n ja terveempia lapsia, lapset my\u00f6s hankitaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p><strong>Eli koulutus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s lapsi\u00e4itiytt\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p><em><strong>Tytt\u00e4reni, toivon ett\u00e4 sukupolveni j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sinulle maailman, jossa sinun olisi hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4.<\/strong><\/em><\/p>\n<p><strong><em>Ett\u00e4 sin\u00e4kin voisit olla onnellinen katsellessasi riemuitsevaa lastasi.<\/em><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>Ja min\u00e4 lapseni lasta.<\/p>\n<p><strong>Anzio<\/strong><\/p>\n<p>Keskustelu aiheesta jatkuu <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/groups\/1617909915090685\/?ref=br_rs\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olin tiistaina sirkuksessa nuorimman tytt\u00e4reni kanssa. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 tarkkailin 10-vuotiaan riemukkaita kasvoja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,632,51,615,634,633,636,635],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["ilmastonmuutos","politiikka","kolumnit"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2097"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=2097"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2097\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2107,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2097\/revisions\/2107"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=2097"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=2097"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=2097"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}