{"id":2108,"date":"2018-10-21T18:39:36","date_gmt":"2018-10-21T15:39:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=2108"},"modified":"2018-10-21T21:36:33","modified_gmt":"2018-10-21T18:36:33","slug":"ulko-ja-aborttiministeri-timo-soini-kirjoittaa-sielunsa-sinkoutuvan-taivaalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/ulko-ja-aborttiministeri-timo-soini-kirjoittaa-sielunsa-sinkoutuvan-taivaalle\/","title":{"rendered":"Ulko- ja aborttiministeri Timo Soini kirjoittaa sielunsa sinkoutuvan taivaalle"},"content":{"rendered":"

Timo Soinilla<\/strong> ei ole helppoa. On v\u00e4h\u00e4n kremppaa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja puoluekin on sulamassa alta. Siniset lieneekin poliittisen historiamme ainut puolue, jonka ministerien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viisinkertainen kannatusprosenttiin n\u00e4hden.<\/p>\n

Ja vaalivuosi on edess\u00e4. Viel\u00e4p\u00e4 oikein tupla- ellei per\u00e4ti tripla-sellainen.<\/p>\n

Soini pohti, ett\u00e4 miten saisi edes Sipil\u00e4n hylk\u00e4\u00e4m\u00e4t maalaiset harhautettua \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n Sinisi\u00e4.<\/p>\n

Siisp\u00e4 ministeri p\u00e4\u00e4tti laatia\u00a0kolumnin\u00a0<\/a>v\u00e4henev\u00e4n kansanosan p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4nenkannattajaan, Maaseudun tulevaisuuteen<\/strong>. Ja lasauttipa kolumnille viel\u00e4 \u00e4rtsyn otsikon: \u00c4l\u00e4 vouhota.<\/strong><\/em><\/p>\n

Alkutekstiss\u00e4 Soini pyrkii luomaan siteen lukijoihin. Miten saisi ikiespoolaiseen maisteriin v\u00e4h\u00e4n lehm\u00e4npaskan tuoksua? No eik\u00f6h\u00e4n sielt\u00e4 sukupuusta joku junttikin l\u00f6ydy. Ja l\u00f6ytyih\u00e4n sielt\u00e4! Sill\u00e4 on hyv\u00e4 aloittaa:<\/p>\n

\u201dVerenperint\u00f6ni \u00e4idin <\/em><\/strong>puolelta on 8-lapsinen maatila.\u201d <\/em><\/strong><\/p>\n

Ja kun Vennamon mainitsee heti ensiriveill\u00e4, saa Suomen Maaseudun Puolueen<\/strong> nimen soimaan lukijan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Nimen ja puolueen, jonka raunioille city-Soini rakensi oman puolueensa, mutta j\u00e4tti taannoisen menestyksens\u00e4 kukkuloilla maalaisten asioiden ajamisen kannattamattomana. Sill\u00e4 periferiassa on koko ajan v\u00e4henev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

“Vennamolaisuus teki vaikutuksen.\u201d <\/em><\/strong><\/p>\n

Mutta h\u00e4t\u00e4 ei lue lakia. Kannatuslukemat ovat nyt niin pohjamudissa ja syvemm\u00e4ll\u00e4kin, ett\u00e4 Soini on valmis taistelemaan vaikka viimeisen m\u00f6kinmummon \u00e4\u00e4nest\u00e4. T\u00e4ytyy n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maaseudun asia on erityisen l\u00e4hell\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4. Kun sanoo, ett\u00e4 haluaa pit\u00e4\u00e4 koko Suomen asuttuna, sen pit\u00e4isi purra. Maaseudulta perimist\u00e4\u00e4n arvoista Soini kirjoittaa esimerkiksi:<\/p>\n

\u201dKoko Suomen asuttuna pit\u00e4minen\u2026\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

Tiedoksi ulkomisterillemme. Suomi ei ole kokonaan asuttu. Eik\u00e4 ole koskaan ollutkaan: 84 prosenttia suomalaisista asuu taajamissa. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 pohjoismaista tasoa.<\/p>\n

Joka kolmas suomalainen asuu 100 kilometrin ja yli puolet suomalaisista 200 kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4 Helsingist\u00e4.<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hes yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 asuu linjan Kokkola-Joensuu alapuolella tai vaihtoehtoisesti yksi kymmenest\u00e4 suomalaisesta asuu linjan yl\u00e4puolella, joka on siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tyhj\u00e4. L\u00e4hes asumaton, kuten VTT Timo Aron Sote-vertailuanalyysist\u00e4kin<\/em><\/a><\/strong> voimme havaita.<\/p>\n

Ja hyv\u00e4 n\u00e4in. Kaupungistuminen on hyv\u00e4ksi my\u00f6s ilmastonmuutokselle. Sill\u00e4 mit\u00e4 harvemmin Suomi on asuttu, sit\u00e4 raskaampi on maamme hiilijalanj\u00e4ki.<\/p>\n

Yhteiskunnallisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten teossa kannattaa suosia mieluummin tutkittua tietoa kuin mielikuvia, vaikka pesunkest\u00e4v\u00e4lle populistille se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti vaikeaa.<\/strong><\/p>\n

Abortin vastaisessa mielenosoituksessa Ottawassa ammattimaisin ottein vouhottanut Soini luonnehtii kirjoituksessaan IPCC:n ymp\u00e4rist\u00f6raportin<\/strong> aikaansaamaa yhteiskunnallista keskustelua poliittiseksi amat\u00f6\u00f6rivouhottamiseksi ja vihre\u00e4ksi humpuukiksi<\/em><\/strong>.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Timo Soini vouhkaamassa ammattimaisesti valtiosihteerins\u00e4 Samuli Virtasen Twitter-tilin kuvassa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ulkoministerimme kanta poikkeaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkien muiden arvostettujen ajattelijoiden n\u00e4kemyksist\u00e4. Esimerkiksi tuoreet taloustieteen Nobelin <\/strong>voittajat William Nordhaus<\/strong> ja Paul Romer<\/strong> kuten monet muutkin tunnustetut tiedehenkil\u00f6t ja poliitikotkin pit\u00e4v\u00e4t yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua ilmastonmuutoksesta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Suorastaan elint\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Mutta t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ei vakaumuksellisen abortin vastustajan mielest\u00e4 el\u00e4m\u00e4n puolustamisella ole niin v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

Soini vannoo kolumnissaan vapaaehtoisuuden nimiin. H\u00e4n sanoo, ettei usko eik\u00e4 ole koskaan uskonut valtiojohtoiseen luonnon- ja ymp\u00e4rist\u00f6n suojeluun<\/em><\/strong>.<\/p>\n

Ja mielipiteens\u00e4 ministeri summaa viel\u00e4 soinimaisittain: \u201dViherhumppaa\u201d.<\/em><\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vapaaehtoisuuden jalon aatteen vankkumattomaksi puolustajaksi k\u00e4\u00e4ntynyt Soini on siis se ihan sama Timo Soini, joka istui hallituksessa silloin, kun s\u00e4\u00e4dettiin pakkolait<\/em><\/strong>. Eli raju ty\u00f6ehtojen heikennysohjelma, lomarahojen leikkaukset ja ylity\u00f6korvausten leikkaaminen.<\/p>\n

Ja t\u00e4m\u00e4 ihan sama Timo Soini, joka ei omien sanojensa mukaan siis usko ilmastonl\u00e4mpenemist\u00e4 ehk\u00e4iseviin lakeihin, on siten n\u00e4kemyksens\u00e4 vastaisesti ollut s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ss\u00e4 useita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyj\u00e4.<\/p>\n

Asia, joka huonomuistisen ulkoministerin ansioksi luettakoon.<\/strong><\/p>\n

Useat ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t s\u00e4\u00e4d\u00f6kset perustuvat YK:n ilmastosopimukseen<\/strong> ja EU<\/strong>:n s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 johtuviin velvoitteisiin.<\/p>\n

Mm. Kioton<\/strong> p\u00f6yt\u00e4kirjan sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 joustomekanismeista ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty oma lakinsa (109\/2007). My\u00f6s EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppadirektiivin (2003\/87\/EY) toimeenpano on edellytt\u00e4nyt kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

EU:n hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva direktiivi (2009\/31\/EY) on toimeenpantu kansallisella lailla.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 esimerkit vain muutamia mainitakseni.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n<\/strong> sivuilta<\/a> l\u00f6ytyy useita muitakin ilmastonmuutoksen hidastamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 lakeja, joihin ministeri Soini ei siis kolumninsa mukaan usko.<\/p>\n

Energiantuotannon muutoksen pohdinnat ulkoministeri Soini luonnehtii pahimmanlaatuiseksi p\u00f6lh\u00f6ilyksi ja hysteeriseksi h\u00f6pin\u00e4ksi<\/em><\/strong>.<\/p>\n

Sen sijaan esimerkiksi Aalto-yliopiston<\/strong> professori Sampsa Hyysalo<\/strong> kommentoi<\/a> samaa asiaa Energiauutisille<\/strong> toteamalla, ett\u00e4 \u201dfiksuilla toimilla murroksesta on mahdollista selviyty\u00e4 voittajana\u201d.<\/strong><\/em><\/p>\n

Hyysalon ja kumppanien “p\u00f6lh\u00f6ilyihin”<\/em> voi perehty\u00e4 tarkemmin Suomen Akatemian<\/strong> julkaisussa Uusia n\u00e4kymi\u00e4 energiamurroksen Suomeen<\/strong><\/em><\/a>. Siin\u00e4 ministerin sanontaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseni “hysteerisesti h\u00f6pisee”<\/em> professori Hyysalon lis\u00e4ksi mm. Aalto-yliopiston Yritysten yhteiskuntavastuun ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen professori Armi Temmes<\/strong>, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ymp\u00e4rist\u00f6- ja innovaatiojohtamisen professori ja johtamisen laitoksen johtaja, tohtori Raimo Lovio<\/strong>, Sussexin yliopiston erikoistutkija, tohtori Paula Kivimaa<\/strong> ja Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen professori Jani Lukkarinen.<\/strong><\/p>\n

Ulko- ja aborttiministeri \u00e4ityy juttunsa lopuksi kerskumaan maaseudun v\u00e4elle suurimmalla ymp\u00e4rist\u00f6teollaan:<\/p>\n

\u201dEnsi t\u00f6iksemme t\u00e4m\u00e4 hallitus salli hevosenlannan polton energiatarkoituksiin. Siin\u00e4 vasta luonnontuote.\u201d <\/em><\/strong><\/p>\n

Ja lopuksi raviurheilun suuri yst\u00e4v\u00e4 luonnehtii merkitt\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6tekonsa jalkautusta kohderyhm\u00e4n kielelle sovitettuna n\u00e4in:<\/p>\n

\u201dAntaa paskan palaa.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

Paskapuheidensa j\u00e4lkeen ulkoministeri ylev\u00f6ityy p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kolumninsa:<\/p>\n

\u201dSieluni menee taivaaseen, mutta se on eri juttu se.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 tulikin mieleeni, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisen energiaj\u00e4rjest\u00f6n IEA<\/strong>:n<\/a> suosittelema keino vaarallisimmille j\u00e4tteille on geologinen eli kallioloppusijoitus. Ongelmaj\u00e4tteiden ampuminen avaruuteen on ollut aika ajoin esill\u00e4, mutta niiden taivaalle sinkoamisen tutkimuksesta on luovuttu l\u00e4hes kokonaan geologisen loppusijoituksen hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Niin.<\/strong><\/p>\n

Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Timo Soinilla ei ole helppoa. On v\u00e4h\u00e4n kremppaa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja puoluekin…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[613,9,23],"tags":[30,49,51,615,637,639,638,641,587,640],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["ilmastonmuutos","politiikka","kolumnit"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2108"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=2108"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2133,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2108\/revisions\/2133"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=2108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=2108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=2108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}