{"id":2330,"date":"2018-12-30T18:43:57","date_gmt":"2018-12-30T16:43:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=2330"},"modified":"2018-12-30T19:36:17","modified_gmt":"2018-12-30T17:36:17","slug":"vuoden-2018-paattyessa-suomi-on-taas-vahan-parempi-paikka-aika-vahan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/vuoden-2018-paattyessa-suomi-on-taas-vahan-parempi-paikka-aika-vahan\/","title":{"rendered":"Vuoden 2018 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Suomi on taas v\u00e4h\u00e4n parempi paikka. Aika v\u00e4h\u00e4n."},"content":{"rendered":"

Kirjoitin vuonna 2018 Imageen<\/strong> kaikkiaan nelisenkymment\u00e4 Anzion mukaan<\/strong> -blogia. Sivusin useammassakin maamme ihmisoikeustilannetta, onhan meill\u00e4 Suomessa ihmisoikeuksien polkemisessa pitk\u00e4t ja kunniattomat perinteet.<\/p>\n

10.12. juhlitun YK:n ihmisoikeuksien 70-vuotisp\u00e4iv\u00e4n<\/strong> kunniaksi ajattelin kerrata muutaman kirjoituksen kautta, miten ihmisoikeustilanteemme poikkeaa useiden muiden l\u00e4nsimaiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Kirjoitin<\/a> 6.5., ett\u00e4 Suomi on vuosien varrella saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta<\/strong><\/a> EIT<\/strong>:lt\u00e4 langettavia tuomioita<\/a> enemm\u00e4n kuin muut Pohjoismaat<\/strong> yhteens\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2015 loppuun menness\u00e4 Suomi oli saanut 138 tuomiota ihmisoikeusrikkomuksista. Muilla nelj\u00e4ll\u00e4 Pohjoismaalla tuomioita oli yhteens\u00e4 vain 111 kappaletta.<\/strong><\/p>\n

Jos rikkomukset suhteutetaan v\u00e4kilukuun,\u00a0<\/a>Suomen vertailuryhm\u00e4 ei olekaan muut Pohjolan valtiot, vaan sellaiset maat kuten Puola, Ukraina <\/strong>ja Unkari.<\/strong><\/p>\n

Onko mik\u00e4\u00e4n muuttunut tai edes muuttumassa?<\/strong><\/p>\n

Maaliskuun luetuimmassa blogissani \u00e4imistelin suomalaisten nuorten mielenterveysongelmia otsikolla: Joka kymmenes uusimaalainen teini on psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas. MOT.<\/strong><\/em><\/a><\/p>\n

K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Suomelta puuttui yh\u00e4 lapsistrategia, jollainen esimerkiksi Ruotsilla<\/strong> on ja jollaista YK<\/strong> on Suomelta toistuvasti vaatinut.<\/p>\n

Mit\u00e4 kuuluu lapsistrategialle nyt, yhdeks\u00e4n kuukautta my\u00f6hemmin?<\/strong><\/p>\n

Hallitus p\u00e4\u00e4tti kev\u00e4\u00e4n kehysriihess\u00e4 aloittaa kansallisen lapsistrategian valmistelun seuraavaa hallitusta varten.<\/p>\n

\u201dLapsistrategia ylitt\u00e4\u00e4 sektorirajat ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseen varhaisiin vuosiin. Tutkimustieto korostaa lapsuuden ja varhaisten vuosien merkityst\u00e4 kasvulle, kehitykselle, my\u00f6hemm\u00e4lle oppimiselle, hyvinvoinnille ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4miselle\u201d,<\/em><\/strong> opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen<\/strong> hehkuttaa Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n<\/strong> sivuilla<\/a>.<\/p>\n

Kerrassaan hienoa, selke\u00e4 parannus!
\n<\/strong><\/p>\n

Huhtikuussa luetuin Image-blogini oli Hallituksen mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lapsen ei olisi koskaan pit\u00e4nyt synty\u00e4<\/a>. <\/em><\/strong><\/p>\n

Kerroin tarinan tiett\u00e4v\u00e4sti Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 synnytt\u00e4neest\u00e4 is\u00e4st\u00e4. Ja siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen lain mukaan is\u00e4n ei olisi koskaan pit\u00e4nyt tulla raskaaksi, sill\u00e4 Suomen voimassa olevan translain<\/em> mukaan sukupuoltaan korjaavilta edellytet\u00e4\u00e4n steriiliytt\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4ntymiskyvytt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n

Suomi oli yh\u00e4 ainoa Pohjoismaa, jonka translaissa on vaatimus lis\u00e4\u00e4ntymiskyvytt\u00f6myydest\u00e4. <\/em><\/strong><\/p>\n

Siis siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4\u00e4 todistaa lis\u00e4\u00e4ntymiskyvytt\u00f6myytens\u00e4 voidakseen korjata sukupuoltaan. N\u00e4in, vaikka Suomi on saanut hedelm\u00e4tt\u00f6myysvaatimuksesta toistuvasti huomautuksia kansainv\u00e4lisilt\u00e4 valvontaelimilt\u00e4.<\/p>\n

Esimerkiksi Amnesty International<\/strong> tiedotti<\/a> taannoin, ett\u00e4 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin<\/strong> linjasi pakkosterilisoinnin olevan ihmisoikeusloukkaus. Ja heti per\u00e4\u00e4n Euroopan komissio<\/strong> lausui<\/a>, ett\u00e4 pakkosterilisaatiosta olisi luovuttava.<\/p>\n

Mit\u00e4 kuuluu translaille nyt?<\/strong><\/p>\n

Vihre\u00e4 lanka<\/strong> kysyi<\/a> perhe- ja palveluministeri Annika Saarikolta<\/strong> 21.12.2018 uudistaako hallitus translain, ja sai vastaukseksi, ett\u00e4 \u201dt\u00e4ll\u00e4 hallituksella on poliittinen kanta siit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 [uudistusta] ei tehd\u00e4.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

Eik\u00e4 translakia my\u00f6sk\u00e4\u00e4n haluttu valmistella seuraavalle hallitukselle, kuten meneteltiin lapsistrategian kanssa.<\/p>\n

Ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti poliittista tahtoa.<\/p>\n

Sipil\u00e4n hallituksen kanta on siis yh\u00e4, ett\u00e4 pakkosterilisaatio on ihan ok juttu. Ett\u00e4 mit\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 ihmisoikeuksista.<\/strong><\/p>\n

Ihmisoikeuksista oli kyse my\u00f6s toukokuussa blogissa: Suomi on Pohjolan Azerbaid\u017ean. Ainakin mit\u00e4 ihmisoikeuksiin tulee .<\/em><\/strong><\/a><\/p>\n

Kerroin Suomen valtion ja saamelaisten<\/strong> maaoikeuskiistoista ja siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi ei ole ratifioinut Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6<\/strong> ILO<\/strong>:n alkuper\u00e4is- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta.<\/em><\/p>\n

Suomen YK-liiton<\/strong><\/a> mukaan<\/a> sopimuksessa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4iskansojen oikeuksia koskevista v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksista. Sopimuksen ainoa tarkoitus on my\u00f6nt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen tarpeet sek\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 kansana. Ja taata heille samat oikeudet, jotka valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4 on.<\/p>\n

Aika kohtuullinen pyynt\u00f6.<\/strong><\/p>\n

Norja on ratifioinut sopimuksen vuonna 1990 ja Tanska 1996.<\/p>\n

Mit\u00e4 kuuluu sopimuksen ratifioinnille Suomessa nyt?<\/strong><\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys ei varmaan ole, ett\u00e4 Suomi ei ole ratifioinut sopimusta. Eik\u00e4 ihan kohta ratifioikaan. Niin sanotun ILO 169 -sopimuksen<\/a><\/strong> ratifiointiesitys on maannut hallituksemme p\u00f6yt\u00e4laatikossa siit\u00e4 l\u00e4htien, kun se vedettiin eduskunnan<\/strong> asialistalta vuonna 2015<\/a>.<\/p>\n

Oikeustieteiden tohtori Leena Hein\u00e4m\u00e4ki<\/strong> kertoo<\/a> Yle<\/strong>lle, ett\u00e4 sopimuksen ratifiointi olisi askel siihen suuntaan, ett\u00e4 “Suomen valtio sitoutuisi toteuttamaan jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voimassa olevat saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet alemmassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erityisesti maiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja hallintaan liittyen.”<\/strong> <\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei Suomen istuvalle hallitukselle sovi.<\/strong><\/p>\n

Sen sijaan ihmisoikeuksien kanssa kipuilevan hallituksemme keskeisille ministereille sopii kyll\u00e4 mainiosti ottaa kantaa vaikkapa abortin puolesta.<\/p>\n

Elokuussa ounastelin Uskovaiset ovat ateisteja tyhmempi\u00e4, mutta ministerit Soini ja Sipil\u00e4 pahimpia kaikista<\/em><\/strong><\/a> -otsikon alla ulkoministeri Soinin tiet\u00e4v\u00e4n, ettei p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4 tule koskaan puuttumaan ulkoministerins\u00e4 abortin vastaiseen taisteluun, jonka tavoitteena on kielt\u00e4\u00e4 naisilta itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus kehoonsa.<\/p>\n

Siis rajoittaa naisten ihmisoikeuksia entisest\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n

Soini tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Sipil\u00e4 on abortin ankarasti kielt\u00e4v\u00e4n lestadiolaisen Rauhan sana<\/strong> -her\u00e4tysliikkeen j\u00e4sen.<\/p>\n

Liikkeen, jonka kantavia ajatuksia on ihmisoikeuksien rajoittaminen.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Ihmisoikeudellisempaa alkavaa vuotta. Vaali-sellaista.<\/strong><\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

Keskustelu jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoitin vuonna 2018 Imageen kaikkiaan nelisenkymment\u00e4 Anzion mukaan -blogia. Sivusin useammassakin maamme…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,9,13,21,23],"tags":[48,49,51,558,554,689,550,160,524,691,590,592,690,401,587,688],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","kolumnit","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2330"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=2330"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2346,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2330\/revisions\/2346"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=2330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=2330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=2330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}