Suomalaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole juuri sijaa yksil\u00f6n erityisvahvuuksille.<\/p>\n
Toimenkuva on m\u00e4\u00e4ritelty, ja ihmispolo survotaan siihen.<\/p>\n
Teht\u00e4v\u00e4 ei jousta, ihminen taipuu.<\/strong><\/p>\n Toinen tapa olisi perehty\u00e4 yksil\u00f6n erikoisosaamiseen ja muokata ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sen mukaiseksi.<\/p>\n Kaikki voittaisivat.<\/strong><\/p>\n Toimivien tiimien rakentamisen ty\u00f6paikalla pit\u00e4isi perustua samanlaiseen ajatteluun, jolla p\u00e4\u00e4valmentaja Jussi Ahokas<\/strong> rakensi j\u00e4\u00e4kiekon U20-maailmanmestaruuden voittaneen joukkueen ja roolitti pelaajat ketjuihin.<\/p>\n H\u00e4n pohti, kuka pelaa hyvin kenenkin kanssa, kuka mailataituri osaa loistavilla sy\u00f6t\u00f6ill\u00e4\u00e4n ruokkia maaliahnetta laukaisuspesialistia, miten menee ylivoimapuolustajien k\u00e4tisyydet jne.<\/p>\n H\u00e4n rakensi ketjut siten, ett\u00e4 kukin p\u00e4\u00e4si pelaamaan omilla vahvuuksillaan. Siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in saatiin kustakin pelaajasta parhaat tehot irti.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 valmentaja tuntee ja tiet\u00e4\u00e4 pelaajiensa erikoisosaamisen alueet ja osaa yhdistell\u00e4 niist\u00e4 nerokkaita kokonaisuuksia \u2013 toimivia ja tehokkaita ketjuja.<\/p>\n Aivan kuten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin pit\u00e4isi olla.<\/p>\n Mutta onko?<\/strong><\/p>\n No ei ole.<\/strong><\/p>\n Suomalaisen Ty\u00f6n Liitto<\/strong> teetti 2017 Made by Finland<\/strong> -tutkimuksen<\/a>. Sen mukaan suomalaisty\u00f6nantajat eiv\u00e4t tunnista ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 vahvuuksia. Ja jos vahvuuksia ei tunne, ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rakentaa vahvuuksiin perustuvia kokonaisuuksia.<\/p>\n L\u00e4hes 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 vastasi, ett\u00e4 ty\u00f6nantajat eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n heid\u00e4n vahvuusalueitaan. <\/strong><\/p>\n Ja ylemmist\u00e4 toimihenkil\u00f6iss\u00e4 ja asiantuntijoissa vastaava osuus nousi per\u00e4ti 82 prosenttiin!<\/strong><\/p>\n \u201dIhmiset haluavat luontaisesti kokea, ett\u00e4 heid\u00e4n vahvuuksiaan hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Se auttaa heit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n osaamistaan omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Tutkimustulos onkin t\u00e4ss\u00e4 valossa huolestuttava ja hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4kin, sill\u00e4 vahvuuksia ja osaamista kyll\u00e4 l\u00f6ytyy. Niihin suomalaisen ty\u00f6n menestys nojaa ja ne ovat kansainv\u00e4lisestikin tunnustettuja\u201d<\/em><\/strong>, Suomalaisen Ty\u00f6n Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala<\/strong> kommento<\/a>i tutkimusta Talousel\u00e4m\u00e4-<\/strong>lehdelle.<\/p>\n Ik\u00e4ryhmist\u00e4 huonoimmin tunnistetaan uransa alussa olevien 25\u201334-vuotiaiden vahvuudet. Heist\u00e4 75 prosenttia kokee, ettei heid\u00e4n erikoiskykyj\u00e4\u00e4n tunneta. Jostain syyst\u00e4 miesty\u00f6ntekij\u00f6iden vahvuudet tunnistetaan viel\u00e4 huonommin kuin naisten.<\/p>\n \u201dMeid\u00e4n kaikkien tulisi panostaa siihen, ett\u00e4 oppisimme tuntemaan entist\u00e4 paremmin kollegoidemme vahvuuksia ja osaamista. Organisaation sis\u00e4inen kulttuuri on t\u00e4ss\u00e4 avainasemassa, ja sit\u00e4 rakentaa jokainen ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4sen. Samoin meill\u00e4 suomalaisilla on paljon opittavaa oman osaamisemme esiintuomisesta ja br\u00e4nd\u00e4\u00e4misest\u00e4. Osaamista voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikoilla vain silloin, kun siit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n\u201d,<\/em><\/strong> Lausala sanoo.<\/p>\n Meill\u00e4 jokaisella on omat superpowerimme, erityisosaamisalueemme, jotka voisivat l\u00f6ydettyin\u00e4 ja tunnettuina vapauttaa meid\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4mme tavalla, josta hy\u00f6tyy sek\u00e4 tekij\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6nantaja. T\u00e4m\u00e4 tietysti edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 firma kartoittaa ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 erityisosaamisalueet ja rakentaa niiden mukaiset roolitukset.<\/p>\n Aivan kuten Jussi Ahokas.<\/p>\n Mutta kuten Made by Finland -tutkimuksesta saatamme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, firmat eiv\u00e4t ole vaivautuneet kartoittamaan tiimiens\u00e4 kokonaistalenttia.<\/p>\n K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tuhlausta.<\/strong><\/p>\n Yksi syy t\u00e4h\u00e4n on korjauskeskeisess\u00e4 kulttuurissamme, ep\u00e4ilee<\/a> yliopistolehtori Lotta Uusitalo-Malmivaara <\/a>Helsingin yliopistosta<\/strong> HS:lle.<\/p>\n \u201dKoko ajan katsotaan, miss\u00e4 kohtaa verkossa on aukko, jota pit\u00e4\u00e4 ryhty\u00e4 paikkaamaan. Sen sijaan voisimme katsoa, ett\u00e4 verkossa on valtavasti upeita ehji\u00e4 kohtia, joilla voisi pyydyst\u00e4\u00e4 ties mink\u00e4 vonkaleen.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n Jo koulussa opetetaan Uusitalo-Malmivaaran mukaan ajattelemaan, mit\u00e4 voisi tehd\u00e4 paremmin ja miss\u00e4 on moka, haitta tai ep\u00e4kohta.<\/p>\n \u201dEi saa olla ikin\u00e4 tyytyv\u00e4inen tai kehitys p\u00e4\u00e4ttyy. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 on vaikea sanoa, mit\u00e4 oikeasti osaamme ja mitk\u00e4 ovat ydinvahvuuksiamme. L\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 emme ole koskaan kovin hyvi\u00e4 miss\u00e4\u00e4n.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n Asiaa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n siis kielteisesti. Vaikka asiaa voisi pohtia my\u00f6s positiivisesta kulmasta.<\/p>\n Ja aivan kuten j\u00e4\u00e4kiekossa, my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oppii virheiden kautta. Se ei ole helppoa, sill\u00e4 meit\u00e4 on opetettu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n virheit\u00e4 kuin ruttoa.<\/p>\n Helsingin yliopiston <\/strong>empiirisen kasvatustieteen professori Markku Niemivirta<\/strong> kertoo<\/a> havainneensa selvitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n nuorten ja lasten asennoitumista oppimiseen ja kouluty\u00f6h\u00f6n, ett\u00e4 per\u00e4ti kolmannes koululaisista pelk\u00e4\u00e4 ep\u00e4onnistumista jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 he aktiivisesti v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t tilanteita, joissa on edes mahdollisuus ep\u00e4onnistua.<\/em><\/p>\n Jos Suomen MM-kultaa voittanut joukkue ajattelisi samoin, he olisivat laukoneet kohti maalia vain silloin, kun maali on tyhj\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 laukojan ja maalin v\u00e4liss\u00e4 ole yht\u00e4\u00e4n vastustajan puolustavaa pelaajaa.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 strategialla Suomi ei olisi tehnyt kisoissa yht\u00e4\u00e4n maalia.<\/strong><\/p>\n Ty\u00f6terveyspsykologi Outi Rinne<\/strong> suositteleekin HS:ss\u00e4<\/a> ottamaan esimerkki\u00e4 Piilaaksosta, Kaliforniasta<\/strong>.<\/p>\n \u201dSiell\u00e4 suositaan ep\u00e4onnistumisia luovuuden l\u00e4hteen\u00e4. On osa luovaa ongelmanratkaisua tehd\u00e4 virheit\u00e4 ja oppia niist\u00e4.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n Kouluttaja ja ty\u00f6nohjaaja Pia Koponen<\/a> <\/strong>kirjoitti kirjan Lupa mokata \u2013 Improvisointi arjessa<\/strong><\/em><\/a>.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa t\u00f6iss\u00e4 ei ole tarkoitus oppia toimimaan mokaamatta.<\/p>\n Tavoitteena pit\u00e4isi olla sinuiksi tuleminen virheiden kanssa.<\/p>\n \u201dJos et voi tehd\u00e4 virheit\u00e4, et ota riskej\u00e4. Silloin kasvusi ja kenties koko urasi kehitys loppuu siihen. Ainoa todellinen moka on olla oppimatta virheist\u00e4\u00e4n\u201d<\/strong>, h\u00e4n toteaa<\/a> HS:lle.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 faktaa vasten on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi suomalaisilla ty\u00f6paikoilla ei ep\u00e4onnistumisia kuitenkaan katsota suopeasti.<\/p>\n