Suomalainen yritysjohtaja pelk\u00e4\u00e4 asiakkaita, kollegoja, hallitusta ja aivan erityisesti h\u00e4n pelk\u00e4\u00e4 omistajia ja sijoittajia.<\/p>\n
Koska johtaja pelk\u00e4\u00e4, h\u00e4n ei uskalla olla mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos h\u00e4nen mielipiteens\u00e4 on erilainen kuin asiakkaan, kollegojen, hallituksen tai erityisesti omistajien, h\u00e4n voisi suututtaa asiakkaat, kollegat, hallituksen ja erityisesti omistajat.<\/p>\n
Siksi suomalaisella yritysjohtajalla ei ole mielipiteit\u00e4.<\/p>\n
Johtajakin on tutinatalouden riivaama. N\u00e4in pohdin aihetta huhtikuussa<\/a>.<\/p>\n Kauppalehden vastaava p\u00e4\u00e4toimittaja Arno Ahosniemi kirjoitti aihetta viist\u00e4en kolumnissaan perjantaina: \u201cOn itse asiassa aika kummallinen tilanne, ett\u00e4 yksi yhteiskunnan keskeinen joukko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 julkisessa keskustelussa.\u201d<\/em> Koko juttu kannattaa lukea t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n Suomalainen yritysjohtaja ei ole oivaltanut, ett\u00e4 v\u00e4ltelless\u00e4\u00e4n \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 ket\u00e4\u00e4n mielipiteill\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t h\u00e4nen mielipiteens\u00e4 tavoita my\u00f6sk\u00e4\u00e4n heit\u00e4, joista ne olisivat kiinnostavia.<\/p>\n Ja jos ei ole kiinnostava, ei mainekaan rakennu. Ja ilman mainetta ei voi erottua, tulla huomatuksi ja ansaita menestyst\u00e4 itselleen ja edustamalleen yritykselle.<\/p>\n Johtajalla pit\u00e4\u00e4 siis olla mielipiteit\u00e4, joita jakaa ja joihin voi yhty\u00e4 tai olla yhtym\u00e4tt\u00e4. N\u00e4kemykset \u2013 k\u00e4rkev\u00e4stikin esille tuodut \u2013 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t keskustelua. Ja kun yhteiskuntaan saadaan keskustelua, siki\u00e4\u00e4 vireytt\u00e4, joka vie asioita eteenp\u00e4in. Oli motiivi keskusteluun osallistumiseen sitten mielipiteeseen yhtyminen tai sen kyseenalaistaminen.<\/p>\n Ilman uusia n\u00e4k\u00f6kulmia, virkist\u00e4vi\u00e4 mielipiteit\u00e4, haastavia v\u00e4itteit\u00e4 tai provosoivia ideoita ei ole edistyst\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mielipidejohtajille olisi kysynt\u00e4\u00e4 jo kansantaloudenkin takia.<\/p>\n Mielipidejohtajalla on huomattavasti paremmat edellytykset johtaa yrityst\u00e4\u00e4n menestyksekk\u00e4\u00e4sti kuin tuppisuulla suorittajalla. Mielipidejohtaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4kemystens\u00e4 julki tuominen on my\u00f6s asiakkaan arvostamista. Sen oivaltamista, ett\u00e4 asiakkaalle kannattaa tarjota suunta tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 asiakas voi tuntea jotakin syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 yrityst\u00e4 tai se tuotteita kohtaan vasta, kun yrityksell\u00e4 on n\u00e4kemyksi\u00e4, joihin yhty\u00e4.<\/p>\n Vasta silloin yritys ja sen tuotteet merkitsev\u00e4t<\/em> jotakin asiakkaalle. Silloin yrityksen tuotteet eiv\u00e4t ole vain tuotteita. Silloin asiakkuus kertoo jotakin asiakkaasta. Jotakin h\u00e4nen ja yrityksen yhtenev\u00e4isest\u00e4 arvomaailmasta. Silloin yrityksen ja asiakkaan v\u00e4lille voi synty\u00e4 side, joka on asiakkuutta tiiviimpi.<\/p>\n