{"id":2496,"date":"2019-02-24T18:04:59","date_gmt":"2019-02-24T16:04:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=2496"},"modified":"2019-02-24T19:39:46","modified_gmt":"2019-02-24T17:39:46","slug":"vitkastelu-asiantuntijatyossa-ei-ole-ainoastaan-harmitonta-vaan-suorastaan-valttamatonta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/vitkastelu-asiantuntijatyossa-ei-ole-ainoastaan-harmitonta-vaan-suorastaan-valttamatonta\/","title":{"rendered":"Vitkastelu asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 ei ole ainoastaan harmitonta vaan suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Sivusta katsottuna aivojesi molemmissa lohkoissa hieman korvasi etupuolella lymy\u00e4\u00e4 <em>amygdala<\/em> eli <em>mantelitumake<\/em>.<\/p>\n<p>Mantelitumake on j\u00e4nn\u00e4 epeli. Sen teht\u00e4v\u00e4 on prosessoida kantajansa tunnereaktioita. Eli esimerkiksi pelkoa, vihastumista ja vaikkapa ahdistuneisuutta.<\/p>\n<p>Sanotaan, ett\u00e4 mit\u00e4 suurempi mantelitumake, sit\u00e4 paremmin sen kantaja osaa esimerkiksi lukea muiden ilmeit\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tell\u00e4 niiden mukaan toisen henkil\u00f6n luotettavuuden tason.<\/p>\n<p>My\u00f6s sosiaalisten suhteiden solmiminen on suuremman tumakkeen haltijoille helpompaa. Onpa er\u00e4\u00e4n tutkimuksen mukaan suuremman mantelitumakkeen haltijat muita ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 ja luovempia, kuten <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Mantelitumake#cite_note-2\">t\u00e4st\u00e4<\/a> saatat lukea.<\/p>\n<p>Mutta mielenkiintoisinta on ehk\u00e4p\u00e4 se, ett\u00e4 ihminen on sit\u00e4 taipuvaisempi vitkastelemaan toimissaan, mit\u00e4 suurempi h\u00e4nen mantelitumakkeensa on, kuten<strong> <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.bbc.com\/news\/health-45295392\">BBC<\/a> <\/strong>siteeraa <strong>Ruhrin yliopiston<\/strong> tutkimusta.<\/p>\n<p><strong>Ja hyv\u00e4 n\u00e4in, sill\u00e4 vitkastelu ei ole asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 ainoastaan harmitonta vaan suoranainen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys.<\/strong><\/p>\n<p>Vai mit\u00e4 sanot t\u00e4st\u00e4: <strong><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.nytimes.com\/2016\/01\/17\/opinion\/sunday\/why-i-taught-myself-to-procrastinate.html?_r=0\">The New York Times<\/a><\/strong> kertoo <strong>Wisconsinin yliopistossa<\/strong> tehdyst\u00e4 tutkimuksesta, jonka mukaan asioiden tekemisen lykk\u00e4\u00e4minen varmistaa ratkaisujen luovan tason paranemisen.<\/p>\n<p><strong>Vitkastelijat tuottavat per\u00e4ti 28 prosenttia luovempia ideoita kuin he, jotka ryhtyv\u00e4t oikop\u00e4\u00e4t\u00e4 ratkomaan ongelmaa.<\/strong><\/p>\n<p>Ideoinnin aloittamisen lykk\u00e4\u00e4minen auttoi my\u00f6s tuottamaan yksil\u00f6llisempi\u00e4 ja t\u00e4ten arvokkaampia ideoita.<\/p>\n<p>Vanha ja kaikkien suunnitteluty\u00f6t\u00e4 tekevien tuntema totuushan on, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset ideat tuppaavat yleens\u00e4 olemaan niit\u00e4 tavanomaisimpia. Siis kehnoja.<\/p>\n<p>Kun suunnittelija ei h\u00f6tkyile, h\u00e4n antaa ajatuksensa lent\u00e4\u00e4 vapaammin. Vain vapaana lent\u00e4v\u00e4 ajattelu voi tuottaa tavallisista poikkeavia, luovia ja nerokkaita ideoita. N\u00e4in erityisesti silloin, kun luova ihminen tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n &#8211; esimerkiksi kirjoittaa &#8211; itsen\u00e4isesti, ilman ryhm\u00e4n tukea.<\/p>\n<p>Ryhmien vauhdikkaamman aikaansaamisen tueksi on kehitetty erilaisia menetelmi\u00e4, kuten vaikkapa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/141737\/Kymalainen_Tia.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\"><em>sprint-malli<\/em><\/a>, joista oikeissa tilanteissa oikein k\u00e4ytettyn\u00e4 voi ollakin paljon iloa asiantuntijaryhmien ty\u00f6skentelyss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Mutta kaikkea luovaa ty\u00f6t\u00e4 ei voida &#8211; eik\u00e4 pid\u00e4k\u00e4\u00e4n voida &#8211; tehd\u00e4 ryhmiss\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Me Naisten<\/strong> <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.menaiset.fi\/artikkeli\/ajankohtaista\/jatatko_kaiken_aina_viime_tinkaan_hyva_silla_vitkastelu_kannattaa\">mukaan<\/a> muun muassa sellaiset ajattelustaan kuullut henkil\u00f6t kuten <strong>Steve Jobs<\/strong> ja <strong>Bill Clinton<\/strong> ovat tunnettuja vitkastelijoita itsen\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Aivotutkija ja kasvatustieteen professori <strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=minna+huotilaisen\">Minna Huotilaisen<\/a> <\/strong>mielest\u00e4 vitkastelu esitet\u00e4\u00e4nkin usein aivan liian kielteisess\u00e4 valossa.<\/p>\n<p><strong>Sill\u00e4 ajatusten rauhallisesta kypsyttelyst\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p><strong><em>\u201dEi pid\u00e4 ajatella, ett\u00e4 nopea toiminta on aina tehokkainta. Esimerkiksi ideointi, luovuus ja oppiminen vaativat my\u00f6s jonkinasteista vitkastelua\u201d,<\/em><\/strong> h\u00e4n avaa asiaa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/hyvinvointi\/art-2000005818371.html\"><strong>HS<\/strong>:lle<\/a><\/p>\n<p>Dosentti <strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=mira+karjalainen\">Mira Karjalainen<\/a> Helsingin yli\u00adopistosta<\/strong>, puolestaan kertoo, ett\u00e4 vitkastelu on \u00e4\u00e4rett\u00f6\u00adm\u00e4n inhi\u00admillist\u00e4 ja suositeltavaa.<\/p>\n<p>H\u00e4nen mukaansa eritoten asiantuntijaty\u00f6t\u00e4 tekevien ongelma on pikemminkin hoppuilu ja \u201dmonitohelointi\u201d eik\u00e4 se, ettei asioita saisi aikaiseksi.<\/p>\n<p><strong><em>\u201dEiv\u00e4th\u00e4n vitkastelijat katso Netflixist\u00e4 huonolaatuisia elokuvia sen ajan, vaan tekev\u00e4t pseudoty\u00f6t\u00e4.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Karjalaisenkaan mielest\u00e4 kaikkeen luovaan ty\u00f6h\u00f6n ei siis aina kannatakaan tarttua heti, sill\u00e4 pienimuotoinen vatulointi saattaa avittaa arvaamattoman hyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen.<\/p>\n<p>Sit\u00e4 paitsi, jos suorittaa teht\u00e4vi\u00e4 liian etukenossa, voi joutua tekem\u00e4\u00e4n paljon turhaa ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p><strong><em>\u201dOn rasittavaa olla se, joka tekee jonkin asian heti ensimm\u00e4isen\u00e4, jos pyyt\u00e4nyt taho sitten toteaa, ettei sit\u00e4 tarvitakaan. Voi olla, ett\u00e4 asia on muuttunut ihan muuksi tai sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvita ollenkaan.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Etenkin meill\u00e4 luovaa ty\u00f6t\u00e4 tekeville ilmaantuu ty\u00f6listalle usein enemm\u00e4n ajateltavaa kuin venyv\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikana yksinkertaisesti ehtii fundeerata.<\/p>\n<p>Siksi kannattaakin osa hommista j\u00e4tt\u00e4\u00e4 suosiolla alitajunnan ty\u00f6stett\u00e4viksi kaikessa rauhassa.<\/p>\n<p><strong><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.psychologytoday.com\/blog\/adaptation\/201706\/how-stop-procrastinating-now?collection=1092399\">Psychology Today<\/a><\/strong> -verkkojulkaisun mukaan 20 prosenttia ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 aikuisista tunnustaa vitkastelevansa t\u00e4rkeiss\u00e4 asioissa.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4p\u00e4 jos me asiantuntijaty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t nostaisimme tuon prosentin omalta osaltamme alkavalla viikolla t\u00e4yteen 100 prosenttiin.<\/strong><\/p>\n<p>Voisimme todentaa er\u00e4\u00e4n mainonnansuunnittelijan vanhan toteamuksen:<\/p>\n<p><strong><em>\u201dHyv\u00e4\u00e4 tilattiin, mutta priimaa pukkaa tulemaan.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n<p><strong>Anzio<\/strong><\/p>\n<p>Jaa ajatuksiasi vitkastelusta <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/groups\/1617909915090685\/\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p><strong>Ps. Annoin t\u00e4m\u00e4n aiheen muhia muutamia p\u00e4ivi\u00e4. Onneksi en kirjoittanut teksti\u00e4 sellaiseksi, kuin ensin ajattelin. H\u00e4vett\u00e4isi ihan.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sivusta katsottuna aivojesi molemmissa lohkoissa hieman korvasi etupuolella lymy\u00e4\u00e4 amygdala eli mantelitumake.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,51,732,729,731,454,730],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["tyoelama","kolumnit","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2496"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=2496"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2496\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2512,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/2496\/revisions\/2512"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=2496"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=2496"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=2496"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}