![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2019\/06\/screenshot-2019-06-02-at-13-53-41.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
Yli 7 000 koululaista sai eilen hymytytt\u00f6 tai -poikapatsaan. Lapset olivat iloisia ja vanhemmat ylpeit\u00e4. Syyst\u00e4kin.<\/p>\n
Patsaitten jakoperusteet vaihtelevat kouluittain. Joissakin kouluissa Hymy-veistokset – kuten pystien markkinoija Kehitt\u00e4miskeskus Opinkirjo<\/strong> niit\u00e4 kutsuu – jaetaan jokaisella luokka-asteella. Toisissa kouluissa oppilaita taas riemastutetaan hymyilevill\u00e4 p\u00e4ill\u00e4 ainoastaan kuudennella luokalla. Perinteit\u00e4 on monia, mutta yleens\u00e4 patsaan saajan valitsevat luokkatoverit \u00e4\u00e4nestyksen perusteella.<\/p>\n Heikki Niemisen<\/strong> 1952 luomia ikonisia hymypatsaita alettiin jakaa kouluissa Hyv\u00e4n toveruuden kilvan<\/em> palkintona. Koululuokat kilpailivat siit\u00e4, kuka on yst\u00e4v\u00e4llisin, rehdein ja hymyilevin.<\/p>\n Hymy-veistoksen on saanut yli 300\u00a0000 kiltti\u00e4 koululaista, tiet\u00e4\u00e4 Opinkirjo kertoa<\/a> sivuillaan.<\/p>\n Ja heist\u00e4 moni liian kiltti on sairastunut masennukseen.<\/strong><\/p>\n “Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monilla masennusta potevista on hymytytt\u00f6- tai hymypoikapatsas kaapin p\u00e4\u00e4ll\u00e4”<\/strong><\/em>, kirjoittaa<\/a> Me Naiset<\/strong> viitaten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL<\/strong>:n psykologian tohtori Esa Nordlingin <\/strong>omakohtaisiinkin kokemuksiin.<\/p>\n N\u00e4in, sill\u00e4 liika kiltteys on mielenterveydellinen riskitekij\u00e4.<\/strong><\/p>\n Kiltteydest\u00e4 kipe\u00e4t<\/strong><\/em><\/a> -kirjan kirjoittanut Anna-Liisa Valtavaarakin<\/strong> kertoo<\/a> Ylelle<\/strong> tavanneensa useita ihmisi\u00e4, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t liiasta kiltteydest\u00e4 johtuvasta masennuksesta.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 liian kiltit ihmiset ovat alkaneet el\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4kseen toisia, eiv\u00e4tk\u00e4 uskalla ilmaista omia tunteitaan. Liian kiltti ihminen on taipuvainen ajattelemaan, ett\u00e4 t\u00e4ytyy olla koko ajan tehokas ja hy\u00f6dyllinen muille.<\/p>\n Eik\u00e4 toisia saa vaivata, mutta itse\u00e4\u00e4n saa senkin edest\u00e4.<\/p>\n Liian kiltiss\u00e4 ihmisess\u00e4 asuu sis\u00e4inen ja armoton orjapiiskuri.<\/strong><\/p>\n Itse\u00e4\u00e4n suorituksiin piiskaava kiltti ihminen yritt\u00e4\u00e4 ansaita enemm\u00e4n arvoa omissa silmiss\u00e4\u00e4n, mutta ei kuitenkaan koe koskaan olevansa riitt\u00e4v\u00e4n arvokas.<\/p>\n H\u00e4nt\u00e4 j\u00e4yt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja syyllisyyden tunne.<\/strong><\/p>\n Valtavaaran mukaan syyllisyytt\u00e4 poteva kiltti ihminen pelk\u00e4\u00e4 hyl\u00e4tyksi tulemista. Siksi h\u00e4n tekee niin kuin h\u00e4n luulee muiden toivovan h\u00e4nen tekev\u00e4n.<\/p>\n Paitsi suuri miellytt\u00e4misen tarve, ylikiltteyden tunnusmerkist\u00f6\u00f6n kuuluu my\u00f6s pelko ilmaista omia mielipiteit\u00e4\u00e4n, toiveitaan ja tunteitaan, kirjoittaa<\/a> KD-lehti<\/strong>. Ett\u00e4 kielt\u00e4\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n ilon tuntemisen lis\u00e4ksi pettymyksen ja vihan ilmaukset.<\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n