101 vuotta sitten, 1915, nyttemmin Turkkina tunnettu ottomaanien valtakunta natisi liitoksissaan. Yhdeksi syyksi hajaannukseen viranomaiset l\u00f6ysiv\u00e4t armenialaisten itsehallintopyrkimykset.<\/p>\n
Niinp\u00e4 sunnuntaina 24. huhtikuuta 1915 pid\u00e4tettiin Istanbulissa noin 600 armenialaista pappia, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4, toimittajaa, lakimiest\u00e4 ja poliitikkoa.<\/p>\n
Heid\u00e4t hirtettiin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin<\/strong>.<\/em><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin vasta alkusoittoa. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4. Kun armenialainen \u00e4lymyst\u00f6 ja mielipidejohtajat oli likvidoitu, ottomaanien hallinto alkoi toteuttaa karmivaa suunnitelmaansa:<\/p>\n armenialaisten kansanmurhaa<\/a><\/strong>.<\/em><\/p>\n Sis\u00e4ministeri Mehmed Talat<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4si kaikki armenialaiset pid\u00e4tett\u00e4viksi ja yksintein teloitettaviksi tai kuolemanmarssille er\u00e4maahan.<\/p>\n M\u00e4\u00e4r\u00e4ys pantiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n tehokkaasti. Yksi maailmanhistorian synkimmist\u00e4 luvuista tuli kirjoitetuksi: jopa 1,5 miljoonaa armenialaista sai surmansa. Osa kuitenkin p\u00e4\u00e4si pakoon.<\/p>\n N\u00e4in my\u00f6s omat isoisovanhempani. Heid\u00e4n pitk\u00e4 pakomatkansa p\u00e4\u00e4tyi kauas Pohjolaan, Suomeen.<\/p>\n Onneksi rajat olivat auki<\/strong>.<\/em><\/p>\n Minulla oli vanhempieni lailla mahdollisuus synty\u00e4 vauraaseen maahan, kouluttautua, perustaa perhe ja saada tytt\u00e4ri\u00e4, korkeasti opiskelleita suomalaisia rakentamaan is\u00e4nmaataan.<\/p>\n Heid\u00e4nlaisiaan Suomi tarvitsisi kipe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tilastokeskuksen<\/a> hiljattain julkistamat tiedot tekev\u00e4t ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi miksi.<\/p>\n Suomeen syntyi viime vuonna enn\u00e4tyksellisen v\u00e4h\u00e4n lapsia, 55\u00a0040. Viimeksi n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n uusia suomalaisia syntyi 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosina<\/a>.<\/p>\n Syntyvyyden lasku tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kansantaloutemme taantuu pysyv\u00e4sti<\/em>.<\/p>\n Tarttis siis tehd\u00e4 jotakin<\/strong>.<\/em><\/p>\n Jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme asiain kolkon tilan, kannattaa kerrata ihan alkeet kansantalouden py\u00f6ritt\u00e4misest\u00e4: talouskasvua kertyy vain, jos tuottavuus tai ty\u00f6voimapanos kasvaa.<\/p>\n Parhaimmillaan tietysti molemmat.<\/p>\n Mutta Suomessa ei kasva kumpikaan<\/em><\/strong>.<\/p>\n Tilanteemme on viel\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4 poikkeuksellinen, ett\u00e4 koska el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4mme on vain osittain rahastoiva, ei Suomessa ole kyse ainoastaan talouskasvusta. Ty\u00f6nantajat ja tekij\u00e4t maksavat el\u00e4kkeemme.<\/p>\n Eli: mit\u00e4 enemm\u00e4n v\u00e4ke\u00e4 on el\u00e4kkeell\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6markkinoilta on rahaa ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4<\/em>.<\/p>\n Eli: mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tulevaisuudessa on maksajia, sit\u00e4 raskaampi on el\u00e4kemaksujen taakka. Tarvitsemme siis lis\u00e4\u00e4 maksajia, eli ty\u00f6voimaa.<\/em><\/p>\n Yksinkertaista, eik\u00f6s vain.<\/p>\n Eik\u00e4 ratkaisukaan ole rakettitiedett\u00e4. Tapoja saada lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimaa on pelkist\u00e4en kolme:<\/p>\n 1. Kunnostaudumme lakanoissa melskaamisessa. T\u00e4m\u00e4 on aina kiehtova ja mieluisa vaihtoehto, mutta menetelm\u00e4n heikkous on siin\u00e4, ett\u00e4 siten pienen ik\u00e4luokan el\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi ja el\u00e4kkeiden maksajaksi tulisi samanaikaisesti kaksi tuottamatonta ik\u00e4luokkaa: lapset ja el\u00e4kel\u00e4iset.<\/p>\n Eip\u00e4 k\u00e4y kateeksi t\u00e4t\u00e4 lasteni sukupolvea.<\/p>\n Eik\u00e4 hallituksen toimenpiteetk\u00e4\u00e4n juuri makuuhuonehippaloihin kannusta: ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvi\u00e4, keskituloisia vanhempia m\u00e4tk\u00e4ist\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kaikkien muiden s\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja leikkausten lis\u00e4ksi 22 prosentin korotuksilla p\u00e4iv\u00e4hoitomaksuihin ja 100 prosentin korotuksilla koululaisten iltap\u00e4iv\u00e4kerhomaksuihin.<\/p>\n Eip\u00e4 k\u00e4y kateeksi pienten lasten vanhempia.<\/p>\n 2. Koulutamme ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4mme uusille aloille. T\u00e4t\u00e4 meist\u00e4 toivoo varmaan kaikki, mutta sill\u00e4 tiell\u00e4 on monta mutkaa. Koulutus ja ty\u00f6 eiv\u00e4t jostain syyt\u00e4 aina oikein maistu. Siivest\u00e4minen on useille houkuttavampi vaihtoehto. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4. Lue yhdeksi esimerkiksi Turun Ammatti-instituutin palvelujohtajan puheenvuoro<\/a>.<\/p>\n 3. Paras tapa kansantalouden kannalta olisi saada maahanmuuttajat mukaan py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnan rattaita.<\/p>\n Tilastokeskuksen<\/a> mukaan v\u00e4kilukumme kasvoi pohjalukemissa olevasta syntyvyydest\u00e4 huolimatta, koska maahanmuuttoja oli 11\u00a0900 enemm\u00e4n kuin maastamuuttoja. (Luku ei sis\u00e4ll\u00e4 hakemuksensa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 odottavia turvapaikanhakijoita). Onneksi Suomeen siis tullaan enemm\u00e4n kuin meilt\u00e4 muutetaan.<\/p>\n Se, onko positiivisella muuttoliikkeell\u00e4 kansantaloudellista arvoa, on kiinni omista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4mme. Eli saadaanko maahanmuuttajat tuottavaan ty\u00f6h\u00f6n vai ei.<\/p>\n Jos ei, se rasittaa vauvattomuudesta k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 kansantaloutta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Siksi meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 maahanmuuttajien ty\u00f6llist\u00e4misest\u00e4 halvempaa ja helpompaa esimerkiksi p\u00e4\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kielitaitovaatimuksia l\u00f6ysent\u00e4m\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in vaikka hapuileva ja taantuva ay-liike ynn\u00e4 romahtavissa kannatuslukemissa k\u00e4rvistelev\u00e4 Perussuomalainen puolue helpotuksia kiihkoisasti vastustaakin.<\/p>\n Potentiaalisia suomalaisen yhteiskunnan rakentajia olisi tulossa esimerkiksi Syyriasta, jossa viel\u00e4kin on ottomaanien sinne pakkosiirt\u00e4mien armenialaisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Ennen sis\u00e4llissotaa esimerkiksi Aleppon<\/a> kaupungissa heit\u00e4 asui noin 60\u00a0000.<\/p>\n Nykyist\u00e4 elossa olevien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tied\u00e4 kukaan<\/em><\/strong>.<\/p>\n Syyrian armeija ja kapinallisjoukot ovat taistelleet Aleppossa vuodesta 2012 l\u00e4htien ja yli 260 000 ihmist\u00e4 on kuollut Syyriassa sen j\u00e4lkeen, kun sis\u00e4llissota alkoi vuonna 2011.<\/p>\n Jokunen h\u00e4d\u00e4nalainen sielt\u00e4 olisi tulossa t\u00e4nne kauas Pohjolaan.<\/p>\n Aivan kuten isoisovanhempani.<\/p>\n