{"id":3154,"date":"2019-11-24T17:39:49","date_gmt":"2019-11-24T15:39:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=3154"},"modified":"2020-02-12T14:04:28","modified_gmt":"2020-02-12T12:04:28","slug":"petelius-pyysi-anteeksi-mutta-ei-hataa-virallinen-suomi-jatkaa-saamelaisten-oikeuksien-polkemista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/petelius-pyysi-anteeksi-mutta-ei-hataa-virallinen-suomi-jatkaa-saamelaisten-oikeuksien-polkemista\/","title":{"rendered":"Petelius pyysi anteeksi. Mutta ei h\u00e4t\u00e4\u00e4: virallinen Suomi jatkaa saamelaisten oikeuksien polkemista"},"content":{"rendered":"

Kun Pirkka-Pekka Petelius<\/strong> pyysi Euroopan unionin<\/strong> alueen ainoaa<\/a> alkuper\u00e4iskansaa rienaavia sketsej\u00e4\u00e4n anteeksi, monet pillastuivat.<\/p>\n

Peteliusta kutsuttiin muun muassa huomiohuoraksi ja h\u00e4nen anteeksipyynt\u00f6\u00e4 verrattiin n\u00f6yristelyyn ja paskanpuhumiseen, kuten Nyt<\/strong> asiasta kirjoittaa<\/a>.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 karskeja keski-ik\u00e4isi\u00e4 mielens\u00e4 pahoittaneita \u00e4ij\u00e4nk\u00f6ril\u00e4it\u00e4 lohduttanee tieto, ett\u00e4 virallinen Suomi<\/strong> ei huomiohuoraa eik\u00e4 n\u00f6yristele v\u00e4hemmist\u00f6kansan edess\u00e4.<\/p>\n

Ei totisesti. Virallinen Suomi jatkaa saamelaisten n\u00f6yryytt\u00e4mist\u00e4 entiseen malliin.<\/strong><\/p>\n

Euroopan neuvoston neuvoa-antava komitea<\/strong> otti j\u00e4lleen 31.10.2019 julkaistussa raportissaan kantaa Suomen saamelaisasioihin.<\/p>\n

Raportissa arvioidaan, kuinka Kansallisten v\u00e4hemmist\u00f6jen suojelua koskeva kansainv\u00e4linen sop<\/strong>imus<\/strong><\/a> on toimeenpantu Suomessa, kertoo<\/a> Yle<\/strong>.<\/p>\n

Eik\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Euroopan neuvoston neuvoa-antava komitea kehotti Suomea ryhtym\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6miin toimenpiteisiin mm. saamelaisten osallistumisoikeuksien vahvistamiseksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

Suomi on saanut jo useita kehotuksia saamelaisten aseman parantamiseksi. On Suomen kannalta noloa, ett\u00e4 Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism)<\/strong> joutui j\u00e4lleen t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 puuttumaan<\/a> maamme harjoittamaan v\u00e4hemmist\u00f6politiikkaan. <\/strong><\/p>\n

Ja Suomen korkeimman hallinto-oikeuden<\/strong> p\u00e4\u00e4t\u00f6kset <\/a>ovat tuottaneet harmaita hiuksia my\u00f6s YK:n ihmisoikeuskomitealle.<\/strong><\/p>\n

Komitea julkaisi alkuvuodesta kaksi ratkaisua, <\/a>joissa se kehotti Suomea esimerkiksi muuttamaan viipym\u00e4tt\u00e4 saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4lakia niin, ett\u00e4 se kunnioittaisi saamelaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta.<\/p>\n

Aika kohtuullinen pyynt\u00f6.<\/strong><\/p>\n

Alkuper\u00e4iskansamme kaltoinkohtelu nousi j\u00e4lleen kerran esille my\u00f6s Ihmisoikeusliiton<\/strong><\/a> kev\u00e4tseminaarissa 3.5.2018.<\/p>\n

Syyst\u00e4kin, sill\u00e4 meill\u00e4 totisesti on saamelaisten syrjinnall\u00e4 pitk\u00e4t ja kunniattomat perinteet.<\/p>\n

Aluksi saamelaisia syrjittiin heid\u00e4n elintapojensa vuoksi. 1800-luvulla saamelaisten pyyntikulttuuriin perustuvaa elintapaa kitkettiin kovin ottein. Saamelaisista haluttiin tehd\u00e4 v\u00e4kisin suomalaisia talonpoikia.<\/p>\n

Kirkko<\/strong> ja valtio<\/strong> halusivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sulauttaa saamelaiset osaksi valtav\u00e4est\u00f6\u00e4. Suomessa pyrkimyst\u00e4 vauhditettiin esimerkiksi kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saamen kielen puhuminen sis\u00e4oppilaitoksissa. Saamelaisia pakkosuomalaistettiin aina 1970-luvulle asti asuntolakouluissa.<\/p>\n

Pakkosuomalaistaminen onnistuikin osittain. Monet saamelaistaustaisista suvuista ovat unohtaneet \u00e4idinkielens\u00e4.<\/p>\n

Ruotsi<\/strong> on pyyt\u00e4nyt saamelaisilta virallisesti anteeksi vastaavia toimiaan.<\/strong><\/p>\n

Norja on pyyt\u00e4nyt saamelaisilta virallisesti anteeksi toimiaan sek\u00e4 maksanut korvauksia ihmisoikeusloukkauksista.<\/strong><\/p>\n

Suomi ei ole, vaikka sit\u00e4 laajalti on toivottu<\/a>.
\n<\/strong><\/p>\n

Ei pyyt\u00e4nyt anteeksi eik\u00e4 sovittanut tekojaan.<\/p>\n

P\u00e4invastoin.<\/strong><\/p>\n

Suomen valtio<\/strong> ja saamelaiset kiistelev\u00e4t edelleenkin<\/a> maaoikeuksista, vaikka sis\u00e4ministeri Maria Ohisalon<\/strong> mukaan\u00a0 totuus- ja sovintokomission<\/em> perustaminen saattaakin pikkuhiljaa edet\u00e4.<\/p>\n

Olisi jo aikakin.<\/strong><\/p>\n

Suomi ei kuitenkaan ole yh\u00e4k\u00e4\u00e4n ratifioinut Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6<\/strong> ILO<\/strong><\/a>:n alkuper\u00e4is- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta.<\/p>\n

Norja on ratifioinut sopimuksen vuonna 1990.<\/strong><\/p>\n

Tanska on ratifioinut sopimuksen 1996.<\/strong><\/p>\n

Jo vuonna 1989 allekirjoitetun alkuper\u00e4iskansojen ILO 169 -sopimuksen<\/strong><\/a> ratifiointiesitys on lojunut Suomen hallituksen p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4htien, kun se vedettiin eduskunnan asialistalta vuonna 2015<\/a>.<\/p>\n

Sopimuksen ratifiointi ei edennyt Sipil\u00e4n<\/strong> hallituskaudella, kun Sipil\u00e4 hallitustovereineen antoi 24.1.2019 eduskunnalle kirjelm\u00e4n, jolla se perui vuonna 2014 annetun hallituksen esityksen itsen\u00e4isten maiden alkuper\u00e4is- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen ratifioinnista.<\/p>\n

Sill\u00e4 lailla.<\/strong><\/p>\n

Suomen YK-liiton<\/strong><\/a> mukaan<\/a> sopimuksessa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4iskansojen oikeuksia koskevista v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksista.<\/p>\n

Sopimuksen tarkoituksena ei siis ole antaa alkuper\u00e4iskansoille uusia tai erityisi\u00e4 oikeuksia.<\/p>\n

Sopimuksen ainoa tarkoitus on my\u00f6nt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen tarpeet sek\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 kansana.<\/strong><\/p>\n

Ja taata alkuper\u00e4iskansoille samat oikeudet, jotka valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4 on.<\/strong><\/p>\n

Aika kohtuullinen pyynt\u00f6.<\/strong><\/p>\n

Summa summarum:<\/strong> kaikki te Peteliuksen anteeksipyynn\u00f6st\u00e4 p\u00f6yristyneet sortosuomalaiset voitte siis nukkua y\u00f6nne rauhassa.<\/p>\n

Virallinen Suomi jatkaa v\u00e4hemmist\u00f6kansansa oikeuksien polkemista entisell\u00e4 vimmalla.<\/strong><\/p>\n

Eik\u00e4 pyytele tekojaan anteeksi n\u00f6ss\u00f6jen naapureidensa lailla.<\/p>\n

Kiitos ja anteeksi.<\/strong><\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n

Keskustelu saamelaisten kohtelusta, Peteliuksesta ja anteeksipyynn\u00f6st\u00e4 jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Pirkka-Pekka Petelius pyysi Euroopan unionin alueen ainoaa alkuper\u00e4iskansaa rienaavia sketsej\u00e4\u00e4n anteeksi,…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":1370,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,844,51,550,842,846,350,843,847,845],"acf":[],"platta":{"numLikes":18,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["ihmiset","laki"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2018\/01\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/3154"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=3154"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/3154\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3245,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/3154\/revisions\/3245"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/1370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=3154"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=3154"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=3154"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}