Kaikki vuoden eiv\u00e4t kohtele ihmispoloista hyvin. Jos sinusta tuntuu, ettei vuosi 2019 ollut h\u00e4\u00e4vi, vanha hyv\u00e4ksi havaittu tapa lohduttautua on verrata surkeaa vuotta viel\u00e4 huonompaan.<\/p>\n
Selvitet\u00e4\u00e4n aluksi ihmiskunnan koko historian kehnoin vuosi.<\/p>\n
Olisiko sellainen 1918?<\/strong><\/p>\n 1918 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 puhkesi espanjantauti<\/strong>, joka kylvi kuolemaa pari vuotta. Tauti levisi vain muutamassa kuukaudessa kaikkialle maailmassa, kuten saatamme lukea<\/a> esimerkiksi Yliopisto-lehdest\u00e4<\/strong>.<\/p>\n Espanjantauti vei manan majoille joidenkin arvioiden mukaan jopa sata miljoonaa ihmist\u00e4 iskien armotta my\u00f6s nuoriin, periaatteessa hyv\u00e4kuntoisiin ihmisiin.<\/p>\n Ent\u00e4p\u00e4 vuosi 1346?<\/strong><\/p>\n Silloin musta surma<\/strong> saapui Eurooppaan surmaten puolet maanosan v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Parina seuraavana vuonna rutto niitti ihmishengist\u00e4 paikoin jopa kaksi kolmasosaa. Kymmeni\u00e4 miljoonia ihmist\u00e4 kuoli taudin eri muotoihin, paiseruttoon, keuhkoruttoon <\/em>sek\u00e4 veriruttoon<\/em>.<\/p>\n Kuolleisuusluvut keuhkorutossa olivat miltei sataprosenttiset, parantavaa hoitoa ei n\u00e4et ollut.<\/p>\n Ruton oireet olivat karmeat. Oli oksentelua, huimausta, imusolmukekohtiin nousevia, jopa appelsiinin kokoisia paiseita, ysk\u00f6ksi\u00e4 tai ripulia taudinkuvasta riippuen<\/em>, hehkuttaa<\/a> Verkkouutiset<\/strong>.<\/p>\n Mutta paskin kaikista vuosista on ollut vuosi 536.<\/strong><\/p>\n T\u00e4h\u00e4n tulokseen ovat tulleet Harvardin yliopiston<\/strong> tutkijat. Tutkimusryhm\u00e4n johtaja, historioitsija Michael McCormic<\/strong> perustelee arviota Science<\/strong>\u2013lehdelle<\/a> n\u00e4in:<\/p>\n \u201d536 oli kaikkien aikojen ik\u00e4vimm\u00e4n aikakauden aloittanut vuosi.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n Mik\u00e4 sai tutkijan noin synkk\u00e4\u00e4n arvioon vuodesta 536, vaikka silloin ei tiett\u00e4v\u00e4sti sattunut merkitt\u00e4vi\u00e4 kansanmurhia eik\u00e4 pandemiat niitt\u00e4neet keskiaikaisen Euroopan asukkaita?<\/p>\n Vuosi 536 aloitti sysimustan aikakauden ihmiskunnan historiassa. <\/strong><\/p>\n Ensinn\u00e4kin: silloin tapahtui katastrofaalinen tulivuorenpurkaus. Ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si valtavasti vulkaanista tuhkaa, joka esti puolentoista vuoden ajan auringonvalon p\u00e4\u00e4syn maahan.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 johtuen l\u00e4mp\u00f6tilat laskivat alimmilleen yli 2\u00a0000 vuoteen, seurauksena kuivuus, ruokapula ja sen seurauksena yhteiskunnan luisuminen sekasortoon.<\/p>\n Vihan kulttuuri sai vallan.<\/strong><\/p>\n Eik\u00e4 siin\u00e4 kaikki: Gr\u00f6nlannista <\/strong>ja Etel\u00e4mantereelta<\/strong> ker\u00e4ttyjen j\u00e4\u00e4n\u00e4ytteiden mukaan tilanne paheni entisest\u00e4\u00e4n vuonna 540.<\/p>\n Silloin sattui toinen saman mittaluokan tulivuorenpurkaus.<\/p>\n Ja aivan kun t\u00e4ss\u00e4 ei olisi ollut tarpeeksi: samoja aikoja Bysantissa<\/strong> alkoi riehua keisari Justiniaanuksen<\/strong><\/a> mukaan nimetty rutto.<\/p>\n Sitten: vuonna 547 seurasi kolmas valtaisa tulivuorenpurkaus.<\/p>\n Tutkijoiden Alpeilta<\/strong> kairaamien j\u00e4\u00e4n\u00e4ytteiden mukaan yhteiskunta alkoi olla j\u00e4rjest\u00e4ytynyt uudelleen vasta noin vuonna 640. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n tutkijat tulivat havaitessaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sataan vuoteen l\u00f6yd\u00f6ksiss\u00e4 lyijy\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 puolestaan viittaa siihen, ett\u00e4 ihmiset olivat pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen alkaneet louhia hopeaa ja valmistaa kolikoita, kuten voimme lukea Cambridgen yliopiston<\/strong> tutkimuksesta<\/a>.<\/p>\n Jos vuosi 2019 olikin hyv\u00e4 verrattuna menneisiin vuosiin, voi varmuudella sanoa, ett\u00e4 se oli loistava my\u00f6s tuleviin verrattuna.<\/p>\n Ylen<\/strong> mukaan<\/a> tulevaisuuden tutkijat yritt\u00e4v\u00e4t selvitt\u00e4\u00e4 erilaisia skenaarioita v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle maailmanlopulle.<\/p>\n Varmaa on ainoastaan se, ett\u00e4 loppua kohti olemme menossa.<\/strong><\/p>\n Meit\u00e4 v\u00e4ijyy monet itseaiheutetut uhat: Ilmastonmuutoksen lis\u00e4ksi maallisen taivalluksemme saattaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ydinsota, pandemiat tai kehittyv\u00e4 teknologia.<\/p>\n Ja jos ihminen ei tuhoa maailmaa, voi lopun aiheuttaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 luonto. <\/strong><\/p>\n Kuten Yle kirjoittaa, loppu voi tulla maapallon sis\u00e4lt\u00e4 suuren laakiobasalttipurkauksen aiheuttamana tai avaruudesta, jos valtava asteroidi t\u00f6rm\u00e4\u00e4 planeettaamme.<\/em><\/p>\n T\u00f6rm\u00e4si planeettaamme asteroidi tai ei, viimeist\u00e4\u00e4n miljardin vuoden kuluttua aikamme on koittanut.<\/p>\n Kun aurinko ik\u00e4\u00e4ntyy, sen s\u00e4teily voimistuu. S\u00e4teily puolestaan tuhoaa otsonikerroksen, ja tuloksena on maapallolla \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen kasvihuoneilmi\u00f6.<\/p>\n Sitten aurinko laajenee punaiseksi j\u00e4ttil\u00e4iseksi, jolloin maapallon meret haihtuvat ja pinta sulaa laavaksi.<\/p>\n Lopulta aurinko nielaisee kotiplaneettamme, joka h\u00f6yrystyy atomeiksi.<\/p>\n POFF!<\/strong><\/em><\/p>\n Geologian yli-intendentti Arto Luttinen<\/strong> toteaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tapahtuman todenn\u00e4k\u00f6isyys on t\u00e4ydet sata prosenttia.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 tapahtuu kuitenkin niin kaukana tulevaisuudessa, ett\u00e4 sen voi saman tien unohtaa. Absurdia ajatella, ett\u00e4 tuolloin olisi en\u00e4\u00e4 ihmiskuntaa.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n Siihen, tuleeko ihmiskunta tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n kuitenkin jo l\u00e4hivuosina esimerkiksi ydinsodan, ilmastonmuutoksen, rasismin tai vihan vuoksi, voimme onneksi vaikuttaa itse. Pienill\u00e4 arkisilla teoilla ja toimilla.<\/p>\n Presidentti Niinist\u00f6<\/strong> sanoi<\/a> uudenvuoden puheessaan 1.1.2020:<\/p>\n “Suomessa on, aivan oikein, korostettu v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia ja suojattu niit\u00e4. Yksil\u00f6iden loukkaamattomuuden suoja taas on sama kaikille. Riippumatta siit\u00e4, mihin v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n heid\u00e4n koetaan kuuluvan. Ja yksil\u00f6it\u00e4 olemme kaikki.” <\/strong><\/em><\/p>\n