Raahasimme taannoin puolisoni kanssa runsaan ja hyvin ik\u00e4\u00e4mme sek\u00e4 musiikkimakuamme kuvastavan levykokoelmamme m\u00f6kille. Varsinaisessa kodissamme siirryimme trendikk\u00e4\u00e4sti verkkosoitinaikakauteen.<\/p>\n
Minulla on aina silloin t\u00e4ll\u00f6in mahdollisuus viett\u00e4\u00e4 viikonloppu yksin m\u00f6ks\u00e4ll\u00e4. Ihan kesken\u00e4ni. Kirjoittamisen lomassa saa uskollinen Dual<\/em> py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 noina p\u00e4ivin\u00e4 \u2013 ja joskus \u00f6in\u00e4kin – muinaisia vinyylej\u00e4 taukoamatta.<\/p>\n Niin nytkin.<\/strong><\/p>\n Lautaselle valikoitui Juice Leskinen<\/strong> ja klassikkoalbumi Ajan henki<\/em>. Jostain syyst\u00e4 eritoten sen biisi Myrkytyksen oireet<\/em> <\/a>pys\u00e4ytti minut ajankohtaisuudellaan, vaikka t\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 murheistamme ydinlaskeuman pelko ei olekaan ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin.<\/p>\n \u201dKuule, istuta viel\u00e4 se omenapuu \/ vaikka tuli jo tukkaasi nuolee \/ vaikka huomenna saaste jo laskeutuu \/ vaikka huomenna aurinko kuolee \/ Hyvin mielin voin vierell\u00e4s vilkuttaa \/ KUN MAAILMA HAUTAANSA NILKUTTAA.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n Hautuumaan suuntaanhan t\u00e4ss\u00e4 meist\u00e4 itse kukin nilkuttaa, mutta tuntuu, ett\u00e4 ihmiskunta on yksiss\u00e4 tuumin spurttaamassa kalmistoa kohti entist\u00e4kin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isemmin. Vai mit\u00e4 sanotte t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n Riist\u00e4mme kotiplaneettaamme enemm\u00e4n kuin se pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kest\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n Lauantaina 22.8. vietettiin\u00a0Maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/em> \u2013 kiitos koronan, kolmisen viikkoa my\u00f6hemmin kuin vuosi sitten. Eli lauantaina oli laskennallisesti se hetki, jolloin kulutuksemme ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja k\u00e4sitell\u00e4 fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuluvan vuoden aikana, kuten WWF<\/strong> asian ilmaisee<\/a>.<\/p>\n Paitsi ett\u00e4 ry\u00f6st\u00e4mme maapallon luonnonvaroja, olemme hirvitt\u00e4v\u00e4 kumppani muille eli\u00f6ille.<\/strong><\/p>\n Me liki 8 miljardia ihmist\u00e4 edustamme vain prosentin sadasosaa kaikesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, kun se mitataan biomassassa. Yli 80 prosenttia maapallon eli\u00f6ist\u00e4 on kasveja. Pelkki\u00e4 bakteerejakin on jopa 13 prosenttia, kertoo<\/a> PNAS Journal<\/strong> (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America).<\/p>\n Vaikka osuutemme el\u00e4m\u00e4st\u00e4 maapallolla on h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni, on aiheuttamamme tuho h\u00e4vett\u00e4v\u00e4n suuri. V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin osaksi ansiostamme kaikista nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 83 ja kaloistakin 15 prosenttia on h\u00e4vinnyt. Sek\u00e4 kasveista per\u00e4ti 50 prosenttia.<\/p>\n PNASin julkaisema tutkimus paljastaa useita muitakin mielenkiintoisia lukuja ihmisen tekosista vaikkapa pubivisojen triviaaleiksi<\/strong>.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki: Vain pahaiset nelj\u00e4 prosenttia nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 on luonnonvaraisia. Sen sijaan yli 60 prosenttia maapallon nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 on ihmisten karjaa. Kasvattamamme siipikarjan osuus kaikista maapallon linnuista on huikeat 70 prosenttia, kuten HS<\/strong> siteeraa<\/a> tutkimusta. Mutta kaikki lajit eiv\u00e4t ole yht\u00e4 onnekkaita kuin broilerit.<\/p>\n Viimeisen puolen vuosisadan aikana per\u00e4ti 50 prosenttia maapallon el\u00e4imist\u00e4 on kuollut sukupuuttoon.<\/strong><\/p>\n Luonnonvaraisista nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 vajaa 20 prosenttia. Prikulleen sama on my\u00f6s merinis\u00e4kk\u00e4iden kohtalo, kiitos esimerkiksi ahkeran valaanpyynnin.<\/p>\n Kun viel\u00e4 huomioimme ihmisen t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tulee mieleen pakostakin kysymys, ett\u00e4 onko t\u00e4m\u00e4 holtittomuus ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ihan viisasta. No ei ole. Mutta ihmek\u00f6s tuo, sill\u00e4 vastoin yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 ihmiskunta ei viisastu.<\/p>\n P\u00e4invastoin: tyhmenemme sukupolvi sukupolvelta. MOT. Yhdysvaltalaisen ajatushautomo FCLT Globalin<\/strong> tutkimusjohtaja Evan Horowitz<\/strong> on huolissaan ihmisten \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4tulosten jatkuvasta heikentymisest\u00e4. Horowitzin\u00a0mukaan huomattavalla \u00c4O-testien tulosten heikkenemisell\u00e4 saattaa olla kohtalokkaita seurauksia koko ihmiskunnalle.<\/p>\n “Ihmiskunta on muuttumassa tyhmemm\u00e4ksi. Se ei ole arvio. Se on globaali fakta. \u00c4O-tulokset ovat alkaneet huonontua”,<\/strong><\/em>\u00a0 Horowitz kirjoittaa\u00a0NBC:<\/strong>n\u00a0julkaisemassa kirjoituksessa<\/a>. Horowitz puhuukin ihmiskuntaa kohtaavasta \u00e4lykkyyskriisist\u00e4<\/em>, josta saatamme lukea vaikkapa t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n Eik\u00e4 tunnustettu tutkija ole synk\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 kanssa yksin.<\/p>\n Taannoin julkaistun arvostetun\u00a0Stanfordin yliopiston<\/strong> professori\u00a0Gerald Crabtree<\/a>n<\/strong>\u00a0artikkelin<\/a> mukaan ihmiskunta tyhmenee hitaasti mutta varmasti. Ja sivutuotteena v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys kanssaihmisi\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaan saa n\u00e4in oivan kasvualustan.<\/p>\n Crabtreen mukaan yksi syy tyhmistymiseen on, ettei evoluutio karsi en\u00e4\u00e4 ihmiskunnasta heikoimpia pois yht\u00e4 tehokkaasti kuin ennen. Ennen kaupungistumiskehityst\u00e4 luonto piti kovin ottein ihmiskunnan \u00e4lykkyytt\u00e4 yll\u00e4 ja karsi typeryyksiin sortuvat yksil\u00f6t pois.<\/p>\n Nyt on toisin: nykyihmisen yhteis\u00f6t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 hyljeksi typeryytt\u00e4 ja itsekkyytt\u00e4. P\u00e4invastoin: nyky\u00e4\u00e4n niist\u00e4 jopa palkitaan.<\/strong><\/p>\n Esimerkki: maailman merkitt\u00e4vimpienkin kansakuntien johdossa on umpihulluja mulkkuja. <\/strong>Ja osa heist\u00e4 on viel\u00e4p\u00e4 valittu teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 demokraattisissa vaaleissa.<\/p>\n Fakta, joka saa ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n my\u00f6s nyky\u00e4\u00e4nest\u00e4jien \u00e4ly\u00e4<\/strong>.<\/p>\n Perin vaatimattomillakin lahjoilla voi kavuta vaikkapa suurvallan presidentiksi, kunhan muut teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kipuamisen kannalta kriittiset ominaisuudet ovat kohdillaan. Sellaiset, kuten vaikkapa ahneus ja itsekkyys.<\/p>\n Crabtreenin mukaan Ihmiskunnan kyky my\u00f6t\u00e4tuntoon lajitovereita kohtaan rapistuu samaa vauhtia \u00e4lykkyyden laskiessa.<\/p>\n N\u00e4in esimerkiksi rasismi voi nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, pyrkimykset yhdenvertaisuuteen taantua.<\/strong><\/p>\n Mutta toivoakin viel\u00e4 professorin mukaan on. H\u00e4n uskoo ett\u00e4 ihmiskunta saattaa hyvinkin keksi\u00e4 vastal\u00e4\u00e4kkeen geenipoolimme \u00e4lyvaivaan, tiet\u00e4\u00e4 EurekAlert<\/strong> kertoa<\/a>.<\/p>\n “Teknologiamme kehittyy niin vauhdikkaasti, ett\u00e4 opimme tulevaisuudessa korjaamaan tyhmyytt\u00e4 aiheuttavia haitallisia mutaatiota”,<\/strong><\/em> Crabtree lohduttaa.<\/p>\n Sit\u00e4 odotellessa: kello soimaan ja aamulla taas reippaana markkinatalouden py\u00f6ri\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kasvua p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n!<\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n