{"id":3536,"date":"2020-09-20T18:46:40","date_gmt":"2020-09-20T15:46:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/?p=3536"},"modified":"2020-09-21T12:17:41","modified_gmt":"2020-09-21T09:17:41","slug":"maailma-hautaansa-nilkuttaa-osa-ii-biodiversiteetti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/maailma-hautaansa-nilkuttaa-osa-ii-biodiversiteetti\/","title":{"rendered":"\u201dMaailma hautaansa nilkuttaa\u201d. Osa II. Biodiversiteetti"},"content":{"rendered":"

Edellisen kerran siteerasin otsikkooni Juice Leskist\u00e4<\/strong> jokunen viikko sitten.\u00a0 Silloin\u00a0vietettiin Maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4,<\/em> eli\u00a0oli laskennallisesti se hetki, jolloin kulutuksemme ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja k\u00e4sitell\u00e4 fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 vuodelta.<\/p>\n

Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 tuo Juicen lohduton toteamus on ajankohtainen taas p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4ll\u00e4 viikolla.<\/strong><\/p>\n

YK<\/strong> julkaisi uuden biodiversitettiraporttinsa <\/strong>15.9. Lataa karu lukuel\u00e4mys\u00a0t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

On paradoksaalista, ett\u00e4 vallitseva koronapandemia<\/em> on seurausta ihmisen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 asenteesta luonnon monimuotoisuutta kohtaan. Ja ett\u00e4 korona on niin paljon seksikk\u00e4\u00e4mpi aihe, ett\u00e4 se on j\u00e4tt\u00e4nyt biodiversiteetin ja h\u00e4t\u00e4huudon luonnon ja el\u00e4m\u00e4n jatkumisen puolesta h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienelle mediahuomiolle.<\/p>\n

Vaikka biodiversiteetti on ihmiskunnan ja el\u00e4m\u00e4n kannalta huomattavasti merkityksellisempi asia.<\/strong><\/p>\n

Biodiversiteetti<\/em>\u00a0tarkoittaa siis maapallon biologista monimuotoisuutta. Biodiversiteetti\u00e4 mitataan lajien rikkaudella eli lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Maapallon luonnon monimuotoisuutta tunnetaan h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n heikosti. Lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on arvioitu 10 miljoonaa, mutta niist\u00e4 tunnetaan alle 20 prosenttia, tiet\u00e4\u00e4 Wikipedia<\/strong> kertoa<\/a>.<\/p>\n

Monimuotoisuus on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. Luonto ei yksinkertaisesti toimi, jos biodiversiteetti k\u00f6yhtyy liikaa. N\u00e4in, sill\u00e4 lajit el\u00e4v\u00e4t vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Eli jos lajeja katoaa merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, kerrannaisvaikutukset ovat arvaamattomat, kuten voimme lukea esimerkiksi\u00a0Helsingin yliopiston<\/strong> julkaisusta Kasvit 3<\/strong><\/a>.<\/p>\n

Siis jos lajien v\u00e4linen riippuvuuksien verkosto h\u00e4iriintyy tai h\u00e4vi\u00e4\u00e4, seurauksena on pahimmillaan koko ekosysteemin romahtaminen.<\/p>\n

Suomeksi: el\u00e4m\u00e4n loppuminen.<\/strong><\/p>\n

Mutta ennen kuin kaikkinainen elo planeetaltamme loppuu, ilmaantuu vaivoiksemme monenmoisia vitsauksia.<\/p>\n

“Kun biodiversiteetti laskee, luonto taantuu, ja koronaviruksen kaltaiset taudit l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t uusia reittej\u00e4 levitt\u00e4yty\u00e4 el\u00e4imiin ja sit\u00e4 kautta ihmisiin”,<\/strong><\/em> YK:n biodiversiteettisopimuksen p\u00e4\u00e4sihteeri\u00a0Elizabeth Maruma Mrema\u00a0<\/strong>ajankohtaisesti muistuttaa.<\/p>\n

Mokomia emme nyt enemp\u00e4\u00e4 riesaksemme kaipaa.<\/strong><\/p>\n

Sen sijaan suuren lajidiversiteetin vakauttama eli\u00f6yhteis\u00f6 ja lajien sis\u00e4inen muuntuminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 esimerkiksi uusien tautien vastustuskyvyn kannalta. Saatamme valistaa itse\u00e4mme lis\u00e4\u00e4 aiheesta Encyclopedia Britannican<\/strong>\u00a0biodiversiteetti\u00e4 avaavasta luvusta<\/a>.<\/p>\n

Maapallon biodiversiteetin romahtamisesta kuuluu kyseenalainen kunnia ihmiselle – kuinka ollakaan.\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Monimuotoisuuden suurimmat viholliset ovat ruoantuotanto niin maalla kuin vesiss\u00e4kin sek\u00e4 mets\u00e4talous, teiden ja muiden v\u00e4ylien rakentaminen ja kaupungistuminen, kirjoittaa<\/a> Yle<\/strong>.<\/p>\n

Tehomaatalous h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 myrkyill\u00e4 sek\u00e4 tuhoaa kasvillisuutta \u2013 hy\u00f6nteisten elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s mets\u00e4talous ja erilaisten v\u00e4ylien, kuten teiden rakentaminen sek\u00e4 kaupungistuminen ovat riist\u00e4neet elintilaa kasveilta ja el\u00e4imilt\u00e4.<\/p>\n

Ihminen on vallannut ja muuttanut omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 75 prosenttia maa-alasta tuottaakseen itselleen ruokaa.<\/p>\n

Kohtalokkain seurauksin.<\/strong><\/p>\n

YK:n raportin mukaan per\u00e4ti miljoona lajia voi kuolla sukupuuttoon seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana, ellemme ryhdy v\u00e4litt\u00f6miin toimenpiteisiin.<\/p>\n

Sellaisiin toimiin kehottaa vakavasti my\u00f6s Mrema verkkojulkaisu Our Daily Planetille <\/strong>antamassaan haastattelussa<\/a>.\u00a0<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s YK:n uuden biodiversiteettiraportin\u00a0julkistussanoissa<\/a> Mrema painottaa, ett\u00e4 juuri nyt on korkea aika ryhty\u00e4 pikaisiin toimiin luonnon, eli\u00f6- ja el\u00e4inlajien sek\u00e4 koko ekosysteemimme pelastamiseksi.<\/p>\n

Raportin mukaan nyt teht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset naulaavat kaikkien lajien \u2013 my\u00f6s ihmisen \u2013 tulevaisuuden.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n jatkuvuuden.<\/strong><\/p>\n

Eik\u00e4 perinteinen luonnon suojeleminen sellaisenaan en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 jatkuvuuden turvaamiseksi. Tarvitaan j\u00e4re\u00e4mpi\u00e4 taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja teknisi\u00e4 toimia.\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Metsien raivaaminen pelloiksi on el\u00e4in- ja kasvilajien pahin vihollinen. Mets\u00e4katoa on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 ja ruokaa tuotettava muin keinoin.\u00a0Suuri osa muutostarpeista liittyykin siihen, miten ja miss\u00e4 ruokamme tuotetaan. Siihen ett\u00e4 ruoantuotantoon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta.<\/p>\n

“Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 muilla lajeilla ei en\u00e4\u00e4 ole mahdollisuuksia el\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 alueilla. Sen takia ruuantuotantoon pit\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. T\u00e4h\u00e4n on helppo keino: jos siirrymme enemm\u00e4n kasviper\u00e4iseen ruokaan, voimme v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pinta-alaa, mik\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ruuan tuottamiseen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 iso osa pinta-alasta menee niiden el\u00e4inten ravinnoksi, jotka me sitten sy\u00f6d\u00e4\u00e4n,\u00a0<\/strong><\/em>Suomen luontopaneelin<\/strong> puheenjohtaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston<\/strong> ekologian professori\u00a0Janne Kotiah<\/strong>o<\/strong> sanoo<\/a>\u00a0Ylelle.<\/p>\n

Ruokailutottumusten muuttaminen ei ole ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n ongelma. Kyse on meid\u00e4n ihmisten tahdosta ja halusta.<\/p>\n

Tahdosta ja halusta on kysymys my\u00f6s rahoissa, joita biodiversiteetin turvaaminen edellytt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Raportin mukaan biodiversiteetin suojeluun osoitetaan rahaa valtioiden kassoista ja erilaisista kehitysrahastoista vuosittain noin 80 – 90 miljardia yhdysvaltain dollaria, kun tarve olisi sadoissa\u00a0miljardeissa dollareissa.<\/p>\n

Vastapainoksi esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuotantoa tuetaan raportin mukaan vuosittain 500 miljardilla.<\/p>\n

Ja n\u00e4m\u00e4 tuet t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4invastaiseen lopputulokseen.<\/strong><\/p>\n

Vaikka Suomessa ei puhuta dollareista vaan kotoisista euroista, on tilanne meill\u00e4kin eriskummallinen.<\/p>\n

Kotiahon mukaan ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n hallinnonalan koko budjetti on liki 300 miljoonaa euroa.\u00a0 Vertailun vuoksi maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n budjetti on l\u00e4hes kymmenkertainen: 2,5 miljardia.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4kin budjeteilla on osittain vastakkaiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t.<\/strong><\/p>\n

Jos p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4mme on, ett\u00e4 tulevatkin sukupolvet voivat laillamme tepastella telluksella, meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 asian vakavuus.<\/p>\n

Sill\u00e4 nyt teht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset naulaavat lajien tulevaisuuden, hyv\u00e4n tai huonon, Mrema toteaa\u00a0Our Daily Planetille<\/strong>.<\/p>\n

Hyvi\u00e4kin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voi siis viel\u00e4 tehd\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Koska toivoa viel\u00e4 on ja suomalaisten rock-klassikkojen siteeraamisen tielle on l\u00e4hdetty, lainaan t\u00e4h\u00e4n loppuun Jarkko Martikaisen<\/strong>\u00a0kirjoittamaan YUP<\/strong>:n biisi\u00e4 Meit\u00e4 odotellaan mullan alla<\/em>.<\/p>\n

“Meit\u00e4 odotellaan mullan alla –<\/strong><\/em>
\nMeit\u00e4 odotellaan siell\u00e4, odotellaan siell\u00e4,<\/strong><\/em>
\nJa vaikka moni odottaa innokkaasti<\/strong><\/em>
\nNiin ei menn\u00e4 ihan viel\u00e4, eip\u00e4 menn\u00e4 ihan viel\u00e4.<\/strong><\/em>
\nEi ennen kuin on aika<\/strong><\/em>
\nEi, ei, ei, ei.”<\/strong><\/em><\/p>\n

Siis eip\u00e4 menn\u00e4 ihan viel\u00e4. N\u00e4ytet\u00e4\u00e4n omilla toimillamme, ett\u00e4 ihminenkin ansaitsee el\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Vai ansaitseeko?\u00a0Keskustelu ihmisen kyvyst\u00e4 tehd\u00e4 tulevaisuuden kannalta oikeita ratkaisuja jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Anzio<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Edellisen kerran siteerasin otsikkooni Juice Leskist\u00e4 jokunen viikko sitten.\u00a0 Silloin\u00a0vietettiin Maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4,…<\/p>\n","protected":false},"author":68,"featured_media":3443,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,51,948,947,938,506],"acf":[],"platta":{"numLikes":9,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","politiikka","ilmastonmuutos"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2020\/08\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","blog_id":39},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/39\/2020\/08\/screen-shot-2018-01-01-at-19-06-10.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/3536"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/users\/68"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/comments?post=3536"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/3536\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3561,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/posts\/3536\/revisions\/3561"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media\/3443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/media?parent=3536"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/categories?post=3536"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/anzionmukaan\/api\/wp\/v2\/tags?post=3536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}