Viime aikoina on julkaistu muutamia mielenkiintoisia tutkimuksia, kyselyj\u00e4 ja ansiokkaita artikkeleita. Niit\u00e4 yhteen ynn\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhden selityksen kansakuntamme n\u00e4ivettymiselle.<\/p>\n
Ehk\u00e4p\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kieli poskessa, mutta kuitenkin.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin<\/strong><\/p>\n Se on nyt tutkittu: syntyvyyden v\u00e4heneminen Suomessa ei johdu lapsen saannin lykk\u00e4\u00e4misest\u00e4, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat eiv\u00e4t hanki lapsia lainkaan.<\/p>\n Helsingin yliopiston<\/strong> tuoreen tutkimuksen<\/a> mukaan suomalaisnaisten lopullinen lapsiluku pienenee voimakkaasti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuosikymmeniin.<\/p>\n 1970-luvulla syntyneet naiset saivat viel\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 1,9 lasta. Mutta 1980-luvulla syntyneiden lapsiluku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 romahtavan jopa 1,6:een.<\/p>\n Syntyvyys Suomessa on valahtanut 1800-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosien tasolle. Tilastokeskuksen<\/strong> mukaan<\/a> vuonna 2019 Suomessa syntyi en\u00e4\u00e4 45\u00a0597 lasta.<\/p>\n Aiemmin suomalaisnaiset lykk\u00e4siv\u00e4t lapsen hankintaa, mutta nyt my\u00f6s yli 30-vuotiaat naiset saavat v\u00e4hemm\u00e4n lapsia kuin muutama vuosi sitten. Ja tulevat entist\u00e4 harvemmin \u00e4ideiksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/p>\n \u201dEnsimm\u00e4isi\u00e4 lapsia syntyy nyt selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin ennen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s yli kolmekymppisill\u00e4 naisilla\u201d<\/strong><\/em>, kertoo<\/a> tohtorikoulutettava Julia Hellstrand<\/a> <\/strong>Helsingin yliopistosta HS<\/strong>:lle.<\/p>\n Suomalaisnaisten lapsiluku laskee siis kuin lehm\u00e4n h\u00e4nt\u00e4. L\u00e4hestymmekin jo kokonaishedelm\u00e4llisyytt\u00e4 kuvaavilla luvuillamme Etel\u00e4-Euroopan<\/strong> alhaisen syntyvyyden maita: Espanjan<\/strong> ja Italian\u00a0<\/strong>kokonaishedelm\u00e4llisyysluvut ovat niukin naukin yli 1,3.<\/p>\n Toiseksi<\/strong><\/p>\n Syntyvyytemme on laskenut jo vuodesta 2010 l\u00e4htien kaupungeissa ja eritoten maaseudulla.<\/p>\n Ihmek\u00f6s tuo. Sill\u00e4 tyt\u00f6t muuttavat maalta pois opiskelemaan ja pojat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tehtaalle t\u00f6ihin ja kylillens\u00e4 mopojaan rassaamaan. Ja kun tehtaalla pannaan lappu luukulle, j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle vain mopojen rassaus.<\/p>\n Yle<\/strong> selvitti tahollaan parinkin jutun voimalla maakuntien naispulaa ja tuli siihen tulokseen, ett\u00e4 tyt\u00f6t eiv\u00e4t per\u00e4hiki\u00f6ill\u00e4 viihdy.<\/p>\n Mit\u00e4 kauempana kaikesta ja pienemm\u00e4t kuviot, sit\u00e4 varmemmin pit\u00e4j\u00e4 tyhjenee nuorista naisista. He muuttavat opintojen per\u00e4ss\u00e4 suuremmille kirkoille ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t niille teilleen.<\/p>\n Kun on trendikk\u00e4iden kahviloiden erikoiskahvien makuun p\u00e4\u00e4ssyt, ei keppana k\u00e4pykyl\u00e4n tunkkaisessa baaripahaisessa en\u00e4\u00e4 likkoja inspiroi.<\/p>\n Monissa maakunnissa naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suorastaan romahtanut. Esimerkiksi Kainuun<\/strong> ja Etel\u00e4-Savon<\/strong> 15\u201344-vuotiaiden naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt yli 30 prosentilla viimeisten parin vuosikymmenen kuluessa. Kymenlaaksossa<\/strong> ja Satakunnassa<\/strong> v\u00e4hennyst\u00e4 on 20 prosenttia.<\/p>\n \u201dMuutos on ollut todella raju lyhyess\u00e4 ajassa\u201d,<\/strong> arvioi<\/a> johtava asiantuntija\u00a0Timo Aro<\/strong>\u00a0konsulttitoimisto MDI<\/strong>:st\u00e4 Yle<\/strong>lle.<\/p>\n Kainuussa tilanne on l\u00e4hes toivoton, kuten voimme lukea t\u00e4st\u00e4<\/a>. Maakunnan jokaisella paikkakunnalla nuoria naisia on rutkasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin raitilla rallattavia per\u00e4kammarin poikia, joille ei opiskelu mamman puurojen ulottumattomissa maittanut. Eik\u00e4 niill\u00e4 todistuksilla opinahjon ovet olisi usein avautuneetkaan, vaikka hakupaperit olisikin v\u00e4rk\u00e4tty.<\/p>\n Kolmanneksi<\/strong><\/p>\n Poikien kouluhommelit menev\u00e4t yh\u00e4 useammin p\u00e4in prinkkalaa.<\/p>\n Tilastojen mukaan lukutaidossa tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen osaamisero Suomessa on suurin kaikista OECD<\/strong>-maista. Lue<\/a> vaikka.<\/p>\n On suorastaan h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4, ett\u00e4 per\u00e4ti joka kahdeksas peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 suomalaispoika ei osaa lukea kunnolla.<\/strong><\/p>\n Siksi ei olekaan yll\u00e4tys, ett\u00e4 pojat ovat aliedustettuina lukioon jatkavien joukossa, mutta yliedustettuina t\u00e4ysin ilman toisen asteen tutkintoa j\u00e4\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n Pisa-tutkimuksen<\/strong> mukaan suomalaisista tyt\u00f6ist\u00e4 vain 6 prosenttia, mutta pojista jopa 16 prosenttia saavuttaa vain alimmat taitotasot lukutaidossa.<\/p>\n Eip\u00e4 siis ihme, ett\u00e4 tyt\u00f6t ovat vallanneet enemmist\u00f6t korkeakouluissa.<\/strong><\/p>\n Tyt\u00f6t ovat viime vuosina porhaltaneet poikien ohi my\u00f6s poikien perinteisesti vahvoissa aineissa, kuten matematiikassa ja luonnontieteiss\u00e4.<\/p>\n Niiss\u00e4kin tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4liset osaamiserot ovat suurimmillaan kaikkein kehnoimpien oppilaiden keskuudessa.<\/p>\n Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuria eroja tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4lill\u00e4 on oppimisasioissa. Mutta on niit\u00e4 muitakin eroja.<\/p>\n