Minulla ei ole viel\u00e4 koskaan diagnosoitu masennusta.<\/p>\n
Mutta aivan viime aikoina pelko tuollaiseen tilaan ajautumisesta on k\u00e4ynyt mieless\u00e4.<\/p>\n
Biodiversiteetti ja ilmastonmuutos sekoittavat ajatukset. Donald Trump<\/strong> k\u00e4y ilkkumassa unissa. Paskiainen.<\/p>\n Maailman hulluus on k\u00e4ynyt yh\u00e4 ahdistavammaksi.<\/strong><\/p>\n My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 arvostellessani maailmaa sen hulluudesta, tulen ik\u00e4\u00e4n kuin rivien v\u00e4liss\u00e4 sanoneeksi, etten itse olisi yh\u00e4 sekaisin kuin enemmist\u00f6 Telluksella tepastelevista.<\/p>\n Vaikka itse en osaa j\u00e4rkevyytt\u00e4ni punnita.<\/p>\n Mutta et osaa sin\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n Me ihmiset emme n\u00e4et kykene arvioimaan omien saati toistemme ajatusten viisautta tai tyhmyytt\u00e4. Emme poliitikkojenkaan.<\/p>\n Siksi \u00e4\u00e4nest\u00e4mme v\u00e4h\u00e4n miten sattuu.<\/strong><\/p>\n Maineikkaan Cornellin<\/strong><\/a> yliopiston tutkijoiden mielest\u00e4 demokratia ei aina toimi, koska suuri osa meist\u00e4 on yksinkertaisesti liian yksinkertaisia arvioimaan poliittisten vaalien ehdokkaiden kykyj\u00e4 tai ajattelun laatua.<\/p>\n N\u00e4in demokraattiset vaalit tuottavat usein korkeintaan keskinkertaista politiikkaa ja valituksi tulee korkeintaan keskinkertaisia ehdokkaita.<\/p>\n Muistin Daily Mailin<\/strong> siteeraaman<\/a>\u00a0tutkimuksen, kun rauhoittaakseni mustuvaa mielt\u00e4ni hain j\u00e4rjellist\u00e4 selityst\u00e4 sille, miten ihmeess\u00e4 per\u00e4ti 72 miljoonaa oikeustoimikelpoista \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4\u00e4 antoi \u00e4\u00e4nens\u00e4 Trumpille. Ehdokkaalle, joka on suistanut johtamansa valtion ep\u00e4vakaiden banaanitasavaltojen joukkoon. Sellaiseen, jossa vaalin voittajaa ei tunnusteta eik\u00e4 demokratiaa kunnioiteta. Sellaiseen, jossa valheet sivuuttavat faktat.<\/p>\n Pohdin ankarasti, miksi\u00a0kymmenet miljoonat antoivat \u00e4\u00e4nens\u00e4 kusip\u00e4\u00e4lle. \u00d6ykk\u00e4rille, jonka lahjat johtaa maailman mahtavinta kansakuntaa ja henkisen tasapainon pit\u00e4\u00e4 hallussaan ydinaseitten\u00a0laukaisukoodia<\/a> my\u00f6nn\u00e4n avoimesti kyseenalaistavani.<\/p>\n Samoin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajattelevan toimittaja Saska Saarikoski, <\/strong>joka\u00a0kysyi taannoin l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 aikakauskirja Duodecimissa<\/strong>: Onko Donald Trump hullu?<\/strong><\/em><\/a><\/p>\n Saarikosken ansiokkaassa artikkelissa useat arvostetut yhdysvaltalaiset mielenterveyden ammattilaiset vastasivat kysymykseen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suoraan my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Hullu mik\u00e4 hullu.<\/strong><\/p>\n Mutta hulluudelle on kysynt\u00e4\u00e4. Cornellin yliopiston tutkimusta johtaneen psykologian professori David Dunning<\/a><\/strong>in\u00a0mukaan ihmisten on hankala omaksua hyvin \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ajatuksia, koska ihmisill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti sivistyst\u00e4 \u00e4lykk\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyksen tunnistamiseksi.<\/p>\n V\u00e4hemm\u00e4n fiksut ajatukset ovat helpommin tunnistettavissa ja niihin on siten helpompi samaistua.<\/strong><\/p>\n Tutkimuksessa simuloitiin vaali, jossa ehdokkaina oli kyvykkyydelt\u00e4\u00e4n enimm\u00e4kseen keskinkertaisia kandidaatteja, jokunen taidoiltaan erinomainen ja toisaalta eritt\u00e4in huono ehdokas.<\/p>\n Tulos osoitti, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t olivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kyvytt\u00f6mi\u00e4 tunnistamaan itse\u00e4\u00e4n taidokkaammat ehdokkaat. Siksi simuloidussa vaalissa menestyiv\u00e4t ehdokkaat, joiden kyvyt ja johtamistaidot olivat vain v\u00e4h\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 paremmat.<\/p>\n Kaikkein fiksuimmat ja lahjakkaimmat p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t tulleet simuloidussa vaalissa valituiksi.<\/strong><\/p>\n Tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s olikin, ett\u00e4 demokratia vain harvoin valitsee parhaat johtajat.<\/p>\n Fakta, jonka ei soisi olevan fakta.\u00a0<\/strong><\/p>\n Tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s selitt\u00e4nee osaltaan my\u00f6s joitakin ilmi\u00f6iksi nousseiden suomalaisten \u00e4\u00e4niharavien menestyst\u00e4 esimerkiksi viime eurovaaleissa. Muistatko t\u00e4m\u00e4n<\/a>?<\/p>\n N\u00e4ille Hakkaraisille ja Trumpeille voidaan ennustaa entist\u00e4 valoisampaa tulevaisuutta.<\/strong><\/p>\n Ihmiskunta n\u00e4et tyhmenee tyhmenemist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Havainto ihmisten tyhmistymisest\u00e4 on tutkittu tosiasia. Esimerkiksi emeritusprofessori ja \u00e4lykkyystutkija\u00a0James Flynn<\/strong><\/a>\u00a0on todistanut, ett\u00e4\u00a0\u00c4O<\/em>– eli \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4testien<\/em> tulokset hiipuvat, kirjoittaa<\/a> Seura.<\/strong><\/p>\n Flynnin mukaan nimetty\u00a0Flynnin ilmi\u00f6<\/a>\u00a0<\/em>tarkoittaa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityst\u00e4, jossa \u00c4O-tulosten keskiarvo muuttuu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen \u00c4O nousi vuosina 1932\u20131978 kolme pistett\u00e4 jokaista vuosikymment\u00e4 kohti.<\/p>\n Mutta ei nouse en\u00e4\u00e4. Nyt se laskee.<\/strong><\/p>\n L\u00e4hinaapureistamme Norjassa tehtiin ensimm\u00e4inen havainto \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4n notkahduksesta vuonna 2004. Eik\u00e4 Norja j\u00e4\u00e4nyt ainoaksi todistetettavasti tyhmenev\u00e4ksi kansakunnaksi. Sittemmin samanlaisia havaintoja on tehty monissa eritt\u00e4in kehittyneiss\u00e4 maissa.<\/p>\n \u00c4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4 on k\u00e4\u00e4ntynyt alam\u00e4keen my\u00f6s esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, It\u00e4vallassa ja Iso-Britanniassa.<\/strong><\/p>\n Jos tyhmeneminen jatkuu samaa vauhtia, seuraavan 30 vuoden aikana norjalaisten sek\u00e4 tanskalaisten \u00c4O laskee noin 6,50 pistett\u00e4 ja meid\u00e4n suomalaisten per\u00e4ti 7,50 pistett\u00e4, ynn\u00e4\u00e4 Flynn.<\/p>\n Sanonnan mukaan kansakunta saa juuri sellaiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t kuin ansaitsee.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ansaintalogiikka ei lupaa meille kovinkaan ruusuista tulevaisuutta.<\/strong><\/p>\n Keskustelu maailman hulluudesta ja ahdistavuudesta jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n