Kimmo Kiljusen (SDP) tangon pystyssä pysymisestä ja suomalaisten lisääntymisestä muutenkin

Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisten suomalaisten määrä romahtaa vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä.

Tästä vuodesta tulee peräti kahdeksas peräkkäinen, kun suomalaisten syntyvyys laskee.

Näin alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan 2030-luvulla vain reilut 750 000, kun vielä 1970-luvulla saman ikäisiä nuoria oli maassamme peräti miljoona.

Ei hyvältä näytä.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander osasi odottaa madonlukuja.

”Ennuste vahvisti sen, että väestönäkymä on nyt selvästi huonompi kuin vielä pari vuotta sitten ajateltiin. Tämä on tietysti huono uutinen eläkejärjestelmän ja julkisen talouden kannalta”, Kiander sanoo HS:lle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo lähitulevaisuudessa veroa maksavia ja eläkekertymää kartuttavia suomalaisia on rutkasti vähemmän kuin aiemmin on laskettu.

Kiander sanoo, että väestörakenteen muutos tuleekin eittämättä näkymään eläkejärjestelmässä. Kuukausittain palkkojemme päältä maksettavia työeläkemaksuja on korotettava mahdollisesti jopa 4 prosenttiyksiköllä viimeistään 2050-luvulla.

Onneksi työeläkejärjestelmässämme noudatetaan ns. taitettua indeksiä. Se suojaa meidän kaikkien yhteisiä eläkevarojamme.

Jos sen sijaan siirtyisimme ns. palkkaindeksiin, eläkevarat loppuisivat tämän vuosisadan jälkipuoliskolla tyystin. (Indekseistä enemmän esimerkiksi täällä.)

Eli suomeksi: lapsemme ja lasten lapsemme eivät enää saisi eläkettä lainkaan.

Nyt jokainen järkevä ihminen ajattelee, että selvä, pidetään taitettu indeksi. Ei mennä palkkaindeksiin.

Paino sanalla järkevä ihminen.

Sillä toisenlaisiakin on.

Esimerkkinä vuoden 2015 vaaleissa eduskunnasta pudonnut Kimmo Kiljunen (SDP).

Nyt Kiljunen haluaa takaisin eduskuntaan.

Ja hän on lukenut läksynsä.

Hän tietää, että eläkeläisten määrä Suomessa on vahvassa kasvussa. Josko heiltä heruisi riittävä määrä ääniä päästä jäähdyttelemään pitkää uraa maamme kansanedustuslaitokseen.

Siispä Kiljunen kampanjoi korkeampien työeläkkeiden puolesta.

Hän on sitä mieltä, että eläkemaksuja rahastoidaan liikaa. Näin, vaikka totuus on jotakuinkin päinvastainen.

Kiljunen väittää, että olisi oikein maksaa korkeampia eläkkeitä, koska niihin on muka varaa. Että eläkeyhtiöt vain haluavat kasvattaa eläkerahastoja määräämättömästi.

Hän puhuu palturia.

Eläkerahastot yrittävät kaikin keinoin turvata kyvyn maksaa eläkkeitä. Siis ilman, että palkansaajien eläkemaksut nousisivat kohtuuttomiksi.

Kiljunen myös väittää, että nykyinen taitettu eläkeindeksi köyhdyttää eläkeläisiä.

Palturia.

Ei köyhdytä.

Työeläkkeetkin kasvavat. Vaikka eivät välttämättä samaa vauhtia kuin palkat, kuten voimme lukea vaikkapa Talouselämästä.

Kiljuselle ei totuus merkitse kovinkaan paljoa. Mutta äänet sitäkin enemmän. Siksi Kiljunen masinoi toissa vuonna taitetun indeksin ”korjaavan” kansalaisaloitteen. Sen allekirjoitti lähes 85 000 harhaanjohdettua kansalaista, mutta eduskunta torppasi amatöörimäisen kyhäelmän.

Onneksi.

Kiljusen mallin mukaan eläkkeitä haluttaisiin korottaa yhtä ­paljon kuin palkkoja. Kiljusen ja muiden kansalais­aloitteen laatijoiden mukaan tähän olisi myös hyvin varaa, koska työ­­eläkerahastoihin on kertynyt rahaa jopa 180 miljardia euroa.

Palturia.

Työeläkkeiden rahoitus on tasapainossa vain, jos eläkkeitä kertyy ja maksetaan nykyisen systeemin mukaisesti. Näin eläke­rahastojen sijoitustuotot riittävät kattamaan eläkemenon ja maksu­tulon erotuksen eikä eläkemaksuja tarvitse korottaa.

Suurten ikäluokkien eläköityminen ja viime viikolla kuullut ennusteet synkistävät kuitenkin prognoosia.

Tästä johtuen ­yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä tulee olemaan pysyvästi alijäämäinen. Eli suomeksi: eläkemeno on ja tulee olemaan tuloa suurempi.

Mutta rahoitusvaje katetaan eläkerahastojen sijoitustuotoilla. Hyvä.

Kiljusen mallin mukaiseen palkkaindeksiin siirtyminen puolestaan johtaisi jatkuvasti kasvavaan rahoitusvajeeseen. 20 vuoden kuluttua aukko olisi kasvanut jo yli kuuteen miljardiin euroon, kirjoittaa Kajander.

Toistan: yli kuuteen miljardiin euroon!

Asiantuntijoiden mukaan Kiljusen mallin mukaiseen palkkaindeksiin siirtyminen johtaisi eläkevarojen täydelliseen loppumiseen 2060-luvulla.

Eli suomeksi: katastrofiin.

Kiljusen tavoittelema muutos on itsekkyydessään pöyristyttävä. Siitä hyötyisi ennen vuotta 1970 syntyneet, eli esimerkiksi Kimmo Kiljunen ja äänestäjänsä.  Mutta tuon ikäluokan kuoltua eläkevarat olisi syöty kokonaan. Viimeistä lanttia myöten.

Nuoremmille ikäluokille ei siis jäisi yhtään mitään.

Tätä tulevien sukupolvien kurittamista ajaa siis eläkeläisten ääniä kalasteleva eduskuntavaaliehdokas Kimmo Kiljunen, joka Senioriliikkeinensä puuhaa nyt sopivasti vaalien alla jo toista kansalaisaloitetta tästä ihan samasta asiasta, kertoo HS.

Ja tämä tulevia polvia kurittava Kimmo Kiljunen on muuten se ihan sama Kimmo Kiljunen, joka halusi rakentaa Haminaan 100-metrisen lipputangon ja nostaa siihen hulmuamaan 400-neliöisen Suomen lipun.

Tämä ihan sama Kimmo Kiljunen porukoineen kalkyloi tätä loistokasta ideaa toteuttamaan parhaiten soveltuvaksi persaukisen ja täydellisen luottokelvottoman puulaakin. Hämäräfirman, jonka verkkosivutkin oli kopioitu USA:sta työntekijöiden kuvia ja nimiä myöten, kuten voimme Suomen Kuvalehdestä lukea.

Ja nyt ounastellaan, että vasta pystytetty lipputanko puretaan ihmisten terveyttä ja henkeä uhkaavana tekijänä.

Tangon pystyssä pysyminen on näet niin epävarmaa, että kovalla tuulella lähitienoo aiotaan eristää ihmisiltä, jottei heille aiheutuisi välitöntä hengenvaaraa, tietää Yle kertoa.

Kävi ilmi, että tangon lujuuslaskelmia tehtäessä ei ole käytetty Suomessa hyväksyttyjä suunnittelustandardeja ja että itse tankokin pykättiin Pietarissa. Jotta se saataisiin vähän halvemmalla. Niillä rahoilla ei siis suomalaista eläkejärjestelmää rahoiteta.

Kertaakaan Kiljusen tankoon ei ole vielä lippua nostettu.

Eikä välttämättä ihan kohta nostetakaan.

Ei nimittäin ole edes Haminan kirkossa kuulutettua, että koripallokentän kokoinen Suomen lippu voitaisiin juhlallisten suunnitelmien mukaisesti nostaa salkoon vielä edes itsenäisyyspäivää enteillen 3. joulukuuta.

Alun perin siniristilipun piti liehua salossa jo toukokuussa Suomen lipun 100-vuotispäivänä.

Aikataulu ei pitänyt, sillä rakentamiskustannuksen ylittivät pahan kerran Kiljusen ja kumppaneiden laskelmat.

Hinnaksi muodostui noin 740 000 euroa. Haminan kaupungin oli myönnettävä tangon pystyttämäksi yli puolen miljoonan euron lisämääräraha.

Haminan kaupungin lisämäärärahalla ei kuitenkaan pelasteta tulevien polvien työeläkkeitä.

Herra meitä Kiljusen laskelmia laativalta herrasväeltä varjele.

Tästä lienee syytä muistuttaa vielä lähempänä vaaleja.

Keskustelu jatkuu täällä.

Suotuisaa eläkerahojen tienaamisviikkoa.

Anzio

 

puheenaiheet politiikka tyoelama kolumnit
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *