Kuluttajalle brändi voi olla taparikollinen, vaikkei se tuomiota rötöksistään saisikaan

Brändi on merkitys. Tavallisimmin yritykseen, sen tuotteeseen tai henkilöön liitettävä mielikuva.

Merkitys ja mielikuva rakentuvat usein esimerkiksi laadun, hinnan tai esimerkiksi eettisyyden varaan. Esimerkkeinä edellisistä vaikkapa Fiskars, Ikea tai Finlayson.

Brändistä ei tule toivotunlainen ilman sen järjestelmällistä rakentamista. Rakentamisen apuvälineenä tavataan käyttää brändistrategiaa. Brändistrategiassa puolestaan määritellään muun muassa kaikkien yrityksen toimintojen roolit brändin rakentamisessa.

Brändistrategia toteutuu brändin jokapäiväisessä käyttäytymisessä.

Markkinointiviestintä tai mainonta ovat vain pieni osa brändin esiintymistä. Muita – ehkäpä tärkeämpiä – ovat esimerkiksi asiakas- ja sidosryhmäkohtaamiset ja -kokemukset sekä tapa viestiä.

Jos brändi unohtaa käyttäytymisensä osana merkityksensä luomista, brändi on vaarassa ajautua mainekriisiin.

Huono käytös huomataan. Ja muistetaan.

Me kuluttajat luomme brändistä itsellemme kuvan henkilönä. Brändipersoonana. Yhdistämme brändipersoonaan samankaltaisia attribuutteja kuin toisia ihmisiä arvioidessamme.

Joku brändi on viisas, joku helposti lähestyttävä, joku töykeä tai etäinen. Joku hauska.

Brändipersoona voi olla jopa rikollinen, jos sillä ei ole brändistrategiaa tai jos se ei noudata strategian käytösohjeita.

Mutta jos jossain, niin brändin rakentamisessa ei rikos kannata.

Vai mitä sanot tästä: kuten kaikki tiedämme, heitteillepano on rikos.

Heitteillepanoon syyllistyy, jos saattaa tai jättää avuttomaan tilaan sellaisen henkilön, josta olisi velvollinen huolehtimaan ja vaarantaa näin toisen hengen tai terveyden, kuten voimme tästä lukea.

Eikä heitteillepano ole ainut rikos, johon hoivayritys Attendo on mahdollisesti syyllistynyt.

Itse oikeusministeri Antti Häkkänen arvioi Taloussanomille, että Attendon laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää useiden rikosten tunnusmerkistöä.

Heitteillepanon lisäksi myös esimerkiksi petoksen ja väärentämisen.

Rikoslain mukaan petosrikoksissa on kyse vilpillisestä ja epärehellisestä toiminnasta. Erehdyttämisestä tai erehdyksen hyväksikäyttämisestä siten, että rikoksen uhrille syntyy taloudellista vahinkoa.

”Jos esimerkiksi tavoittelee taloudellista hyötyä ilmoittamalla haamuhoitajia, voi tulla kyseeseen rikoslain mukainen petos”, arvioi ministeri Häkkänen

Myös väärentäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Näin siksi, että lainsäätäjän mukaan todistuskappaleisiin on voitava oikeus- ja liike-elämässä luottaa. Attendon kohdalla näin ei välttämättä aina ole ollut.

Eikä siinä vielä kaikki.

Millainen mielikuva sinulle muodostuisi persoonasta, jonka nimi on esitetty julkisuudessa edellä mainittujen rötösten lisäksi mahdollisten vapaudenriistojen, huume-epäselvyyksien ja epäselvien kuolemantapausten yhteydessä?

Attendon Kirkkopuiston hoivakodissa Utajärvellä yksi monista havaituista epäkohdista oli, että vanhuksia vangittiin huoneisiinsa lukkojen taakse öisin vastentahtoisesti.

”Meille jäi käsitys, että oven lukitseminen ei ole aina mennyt asiakkaan toiveiden mukaisesti”, muotoilee varovasti ylitarkastaja Mervi Tiri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta Helsingin Sanomille.

Jos syyllistyy vapaudenriistoon, syyllistyy perustuslaillisen perusoikeuden loukkaamiseen.

Vapaudenriisto voi tapahtua kahdella tavalla. Joko riistämällä toiselta liikkumisvapauden tai eristämällä toisen ympäristöstään.

”Henkilön liikkumisvapaus voidaan riistää ainakin sulkemalla sisään, sitomalla tai kuljettamalla johonkin. Sisään sulkeminen tarkoittaa sitä, että uhri suljetaan sisätiloihin”, avaa Minilex rikoslakia vapaudenriiston osalta.

Ja siihen huume-epäselvyyteen:

Varkauden kaupunki havaitsi valvontakäynnillään Attendon Jalava-hoivakotiin, että huumausaineeksi luokiteltavaa lääkeliuosta puuttui, eikä sen käytöstä oltu pidetty asianmukaisesti kirjaa, ja jätti asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Näin, sillä kaupungin mielestä Attendon vastaus ei ylimalkaisuuttaan selittänyt riittävän hyvin lääkkeen puuttumista.

Vaikka poliisi ei aloittanutkaan asiassa esitutkintaa, vahinko oli jo tapahtunut.

Brändipersoona oli mainittu mahdollisena toimijana huumeyhteydessä. 

Mikä raskainta, yhdistetään brändi myös lukuisiin epäselviin kuolemantapauksiin. Attendo avasi Alavudelle Pelimanni-hoivakodin tammikuussa. Ei kestänyt kuin muutama viikko, ja hoivakoti oli jo epäiltynä vakavista turvallisuuspuutteista.

Pelimannissa sattui jo ensimmäisen vajaan kuukauden aikana peräti kuusi kuolemantapausta. Niiden syitä selvitetään, mutta Aluehallintovirasto päätti kuitenkin lopettaa hoivakodin toiminnan välittömästi. Ylitarkastaja Päivi Ahvenus perusteli päätöstä Iltalehdelle:

”Siellä oli monenlaisia puutteita, epäkohtia ja ongelmia.”

Ja vielä:

”Attendolta saamamme selvitykset olivat riittämättömiä ja epäjohdonmukaisia.”

Vaikka tuomioistuin armahtaisikin, Attendosta piirtyy mediakuluttajalle ammattitaidoton, arrogantti, sekava, vaarallinen ja ahneuden sokaiseman taparikollisen brändipersoona.

Sellaisen persoonan kanssa ei ole kovinkaan houkuttavaa asioida.

Ja brändiin piinttyneen merkityksen ja maineen muuttaminen kestää tovin. Jos toisenkin.

Eikä persoonan merkityksen järjestelmälliseen muuttamiseen voida edes ryhtyä, ennen kuin brändi oppii käyttäytymään edes siedettävästi.

Sitä odotellessa.

Anzio

Keskustelu taparikollisesta brändipersoonasta jatkuu täällä.

 

 

 

puheenaiheet yhteiskunta kolumnit politiikka
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *