Pelastavatko brändit maailman poliitikoilta?

Kuten Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kirjoitti, ympäristöasioilla ei ole samanlaista voimaa luoda poliittista kannatuspotentiaalia kuin talousasioilla.

Eipä niin.

Yksikään hallitus maailmassa ei ole nostanut ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeimmäksi tavoitteekseen. Näin, vaikka valveutuneet kansalaiset kaikkialla maailmassa tietävät, että juuri ilmastonmuutoksen torjunta on koko ihmiskunnan olemassa olon kannalta elintärkeä kysymys.

Ilmastonmuutokseen on mahdollista vaikuttaa ainoastaan globaalin yhteistyön kautta. Mutta politiikassa päätöksenteon taso on yleensä kansallinen.

Eli nykyeväillä ei ilmastonmuutoksen torjunta onnistu.

Eivätkä ilmastoasiat tule olemaan Suomenkaan tulevan hallituksen tärkein tavoite.

”Ilmastovouhottamisesta” ansiokkaasti vouhottaneet tahot pelästyttivät vaalivoitollaan.

Ei siis uskalleta ilmastovouhottaa.

Siksi talouskasvun luominen ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ovat seuraavankin hallituksemme tavoitteista keskeisempiä kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Se oli suomalaisen keskivertoäänestäjän tahto.

Suomalainen nuori ei ole keskivertoäänestäjä.

Maamme nuoriso äänesti eduskuntavaaleissa ja tulee äänestämään eurovaaleissa suurin piirtein yhtä laiskasti kuin aiemminkin.

Viime eurovaaleissa 2014 suomalaisten 18–24-vuotiaiden nuorten äänestysaktiivisuus oli nolot 10 prosenttia. Mainittakoon että Ylen mukaan Ruotsissa saman ikäisten äänestysvilkkaus oli jopa 66 prosenttia.

Suomalaisten nuorten usko puoluepolitiikkaan onkin romahtanut, vaikka kiinnostus politiikkaa kohtaan yleisesti on lievässä nousussa, selviää tuoreesta suomalaisten nuorten asenteita ja arvoja mittaavasta Nuorisobarometristä Tutkimukseen haastateltiin vajaata kahta tuhatta 15–29-vuotiasta nuorta.

Heistä jopa kolmannes oli sitä mieltä, että poliitikot ovat epäluotettavia.

Nuorten luottamus poliittisiin puolueisiin on paljon matalampaa kuin muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Mutta silti nuoriso haluaa muuttaa maailmaa. Tutkimuksen mukaan he tekevät sen muuttamalla kulutustottumuksiaan.

He äänestävät lompakoillaan hanakammin kuin koskaan ennen.

Antero Vartian Compensate-säätiölle voikin povata Nuorisobarometrin valossa auvoisaa tulevaisuutta.

Nuorisobarometrin mukaan alle 30-vuotiaiden suomalaisten ostopäätösten suosio yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona on jopa kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Se on noussut liki 60 prosenttiin samalla, kun äänestämisen ja järjestötoiminnan suosio on pysynyt suunnilleen ennallaan, tulkitsee tutkimusta HS.

Nuoret siis ostavat tuotteita ja palveluja, joilla on heille merkitystä. Brändejä, joilla on nuorten kanssa yhteneväinen arvomaailma.

Ja lompakoilla äänestetään miljoonissa kassatapahtumissa joka ikinen päivä. Kun perinteisesti poliittisissa vaaleissa poliitikot antavat vaalilupauksiaan ennen vaaleja ja lunastavat valtakirjansa vaalikaudeksi usein unohtaen kauniit vaalipuheensa, brändejä äänestetään lompakoilla päivittäin. Silloin myös lupauksien lunastamista arvioidaan joka päivä.

Brändien on siis pysyttävä hereillä maailman menossa koko ajan.

Olin taannoin kuuntelemassa, kun Marc Prichard, Procter & Gamble -brändijätin Chief Brand Officer kertoi, että työnantajansa teettämän tutkimuksen mukaan 67 prosenttia yhdysvaltalaisista kuluttajista uskoo, että brändeillä on enemmän valtaa tehdä muuttaa maailmaa kuin hallituksilla. Tässä aiheesta lisää.

Eritoten nuoret kuluttajat kokevat politiikan nykymenossa aivan liian hitaana ja epärehellisenä vaikutuskeinona, mutta sellaiset brändit, jotka ovat näkyvästi sitoutuneet muuttamaan maailmaa, keräävät heiltä joka päivä kasvavaa äänipottia ostosten muodossa.

Tämän on huomannut myös toinen brändijätti, Unilever, jonka 40 kärkibrändistä 18 kuuluu yhtiön Sustainable Living Brand -tuotemerkkeihin.

Ohjelmaan kuuluville brändeille on laadittu vastuullisuusohjelma, joka perustuu ympäristötietoisuuteen tai sosiaaliseen vastuuseen.

Nämä brändit tuottivat jo vuonna 2017 peräti 60 prosenttia Unileverin kasvusta, ja ne kasvoivat 50 prosenttia nopeammin kuin muut Unileverin brändit.

Tämä on kannustanut Unileveriä pienentämään kaikkien tuotteidensa ekologista jalanjälkeä sekä ottamaan osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Ja sitä erityisesti nuoret kuluttajat odottavat.

Viestintätoimisto Milttonin reilun vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista nuorista haluaa yritysten ottavan osaa yhteiskunnalliseen debattiin ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.

He odottavat yrityksiltä konkreettisia tekoja ja kannanottoja myös sellaisiin tärkeisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos.

Juuri ilmastonmuutoksen vuoksi suomalaisnuoret kokevat barometrin mukaan selvästi aiempaa suurempaa turvattomuutta. Sen takia lähes 80 prosenttia nuorista vastasi kokevansa melko paljon tai erittäin paljon epävarmuutta tai turvattomuutta.

Ilmastonmuutoksen vuoksi turvattomuutta tuntevien suomalaisnuorten osuus on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa.

Nuorten asennetta politiikkaa kohtaan selittää myös Taloustutkimuksen MTV:lle tekemää kyselyä kommentoiva Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen:

”Ollaan voimattomia ja ollaan ahdistuneita siitä, että mitään ei tapahdu ja poliitikot ja päättäjät eivät tee mitään”, hän arvioi.

Nuorisobarometrin esipuheessa huolestuttavaksi seikaksi mainitaan, että nuoret kokevat väkivallan aiempaa tehokkaammaksi vaikuttamisen keinoksi samaan aikaan, kun poliittisella päätöksenteolla vaikuttamiseen ollaan pettyneitä.

Lähes joka kymmenes nuori on sitä mieltä, että väkivallalla voi vaikuttaa paljon.

Toivotaan siis, että lompakoilla äänestäminen tuottaa nuorten mielestä toivotun tuloksen. Ettei tarvitsisi turvautua tuohon jälkimmäiseen.

Molempien edellä mainittujen voimaan sentään vielä uskotaan.

Politiikan kanssa on vähän niin ja näin.

Anzio.

Keskustelu jatkuu täällä.

puheenaiheet yhteiskunta ilmastonmuutos politiikka
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *