Tämä kirjoitus saattaa aiheuttaa veronmaksajille 20 miljoonan euron laskun
Menneet viikot olivat melkoista GDPR-spämmäystä.
Kaikki sähköpostin käyttäjät saivat tuta, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus, General Data Protection Regulation (EU-asetusnumero 2016/679) astui voimaan perjantaina 25.5.2018.
Googlettelin asiaa tovin ammentaakseni asiasta edes lyhyen oppimäärän. Tässä päällimmäiset havaintoni hieman kapulakielisesti ilmaistuna:
• Henkilötietojen rekisteröimiseen pitää nyt olla selvästi osoitettavissa oleva rekisteröitävän suostumus, jolla hän hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn.
• Henkilötiedoksi luetaan kaikki tunnistettu tai tunnistettavissa oleva luonnolliseen henkilöön liitettävä tieto, kuten etu- ja sukunimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, henkilötunnus, IP-osoite, kuva, sijaintitieto, kotiosoite ja vaikkapa pankkitieto.
• Mikäli rekisteröity pyytää, on hänelle kerrottava, mitä tällaisia tietoja hänestä on tallennettu ja mistä syystä, kuten voimme lukea vaikkapa Tietosuoja-asetusoppaasta.
Eli kaiken kaikkiaan asetuksen periaatteet ovat yksinkertaisia, mutta direktiivin noudattaminen saattaa osoittautua kimurantiksi.
Näin, sillä rekistereitä on vaikka millaisia: asiakas- ja tilausrekistereitä, excel-taulukoita henkilöiden yhteystiedoista, sähköpostiarkistoja, lasku- ja kuittipinoja. Tietosuoja-asetus selkokielellä kertoo, että jopa yrityksen vieraskirjan katsotaan kuuluvan GDPR:n piiriin.
Mutta mitä tuumaatte tästä?
Kansanedustaja Timo Harakka moitti hiljan Twitterissä Ylen iltauutisten uutisvalintoja. Harakka ei voinut käsittää, miksi Helsingin, Espoon ja Vantaan sote-kapinakokouksesta ei uutisoitu television pääuutisislähetyksessä.
Äkämystynyt poliitikko purki pahaa mieltään twitterissä. Hän kirjoitti, että Ylen ”valinta on käsittämätön”. Hänen mielestään uutisissa olisi pitänyt keskittyä sote-kapinaan eikä Jasper Pääkkösen elokuvarooliin.
Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen puolestaan äityi puolustelemaan Ylen uutistarjontaa. Syntyi sanaharkka. Aikuisille miehille.
Alleviivattuaan, että sote-kapina oli nostettu framille muissa uutisissa, radiossa ja netissä, päätoimittaja Jokinen tölväisi, että Harakan kommentointi on poliittista painostusta.
Että moisesta käyttäytymisestä joutuu Ylen mustalle listalle.
Näin Jokinen puki uhkaavat ajatuksensa sanoiksi: ”Pääsit muuten juuri listaukseen, kuinka poliitikko painostaa Yleisradiota journalistisissa ratkaisuissa”.
Myöhemmin Jokinen yritti venkoilla nolosta lausumastaan kertomalla STT:lle, ettei Yle ”varsinaisesti” pidä yllä omalta kannaltaan arveluttavien henkilöiden rekisteriä.
Haastattelemani GDPR-asioihin perehtynyt juristi oli kuitenkin sitä mieltä, ettei mitään ”ei-varsinaisia” rekistereitä ole olemassakaan.
Rekisteri joko on tai sitä ei ole.
Jokinen jatkaa STT:lle, että Ylessä käydään kuukausittain läpi listaa toimittajien painostuksesta epäillyistä poliitikoista ja muista asiaansa turhan terhakkaasti ajavista tahoista.
Jokinen lisää vielä, että mahdollisista painostustapauksista on “koottu” katsaus Ylen hallitukselle.
Tämä toistuva rituaali antaa aiheen epäillä, että kansallisessa yleisradioyhtiössä olisi käytössä henkilörekisteri, joka on GDPR:n soveltamisen piirissä.
Siellä niitä on, tuohtumusta aiheuttavien poliitikkojen ja muiden Ylen mielestä ketkujen nimiä. Koottuna tietokannassa, dokumenttina tai vaikka harakan (tirsk) varpaina paperilla katsauksen muodossa.
Direktiivi ei näet tee eroa henkilötietojen tallennusmuodoille. Fläppitaulukin voi olla henkilörekisteri.
Kuvaavasti vuosi sitten Yle-raportin kirjoittanut hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kutsuu Ylen mustaa listaa painostuslistaukseksi. Ja tämmöiseen rekisteriin poliitikkopoloinen saattaa päätyä twiitin ärsyynnyttämän päätoimittajan kiukkupuuskan ansiosta.
Toivottavasti maltin menettäminen ei kuitenkaan johda tietosuoja-asetuksen noudattamattajättämiseen. Se on nimittäin kallista lystiä.
Reippaat sanktiot pyrkivät ohjaamaan ärripurrijohtajiston luotsaamia yrityksiä kaidalle tielle: tietosuojaloukkauksista voi rapsahtaa jopa 20 miljoonan euron tai liikevaihdosta 4 prosentin suuruinen hallinnollinen seuraamusmaksu. Se kumpi on suurempi.
Ylen liikevaihto oli viime vuonna 472,3 miljoonaa euroa. Kaikki tuotot yhteensä olivat 475,0 miljoonaa euroa. Tuotoista Yle-veron osuus oli 461,8 miljoonaa euroa eli 97,2 prosenttia.
Ylen kohdalla noudatettaisiin siis tuota 20 miljoonan euron sanktiota. 4 prosentin laskukaavalla sanktiosummaksi muodostuisi alle 19 miljoonaa euroa.
Mites on, Timo Harakka, pitäisikö sinun tiedustella rekisteritietojesi perään Yleltä? Olisi kiva kuulla vastauksia.
Omasta mahdollisesta pääsystäni mustalle listalle tiedustelen Ylen viestinnästä sitten viikon päästä, jahka ovat perehtyneet tähän kirjoitelmaani.
Nyt nimittäin kaikilla on oikeus saada itseään koskevat tiedot tarkasteltavaksi ja pyytää niiden korjaamista tai poistamista.
Myös mustilta listoilta.
Keskustelu jatkuu täällä.
Anzio