{"id":106,"date":"2014-12-28T10:04:00","date_gmt":"2014-12-28T08:04:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/tiedekolumnisti-haaskaa-elamaamme_28\/"},"modified":"2018-02-28T09:27:58","modified_gmt":"2018-02-28T07:27:58","slug":"tiedekolumnisti-haaskaa-elamaamme_28","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/tiedekolumnisti-haaskaa-elamaamme_28\/","title":{"rendered":"Tiedekolumnisti haaskaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme"},"content":{"rendered":"

Asiattoman toimituksessa oli jo tehty vakaa p\u00e4\u00e4t\u00f6s olla en\u00e4\u00e4 kirjoittamatta Helsingin Sanomien tiedekolumneista. Ajatus kulki jokseenkin niin, ett\u00e4 ei niit\u00e4 kuitenkaan kukaan lue. Kolumni Haaskaamme el\u00e4m\u00e4\u00e4 satumaisen rikkauden keskell\u00e4<\/a> pakotti kuitenkin meid\u00e4t muuttamaan mielemme.
\n<\/a>
\nHS:n “esseeksi” kutsuma pitk\u00e4 kolumni alkaa kaunokirjallisella “kuvaelmalla” Lampedusan saarella tapahtuvasta veriteosta. Kaksi miest\u00e4 hakkaa kivell\u00e4 rannalle ajautuneen afrikkalaisen miehen kuoliaaksi. Kysymyksess\u00e4 on jonkinlainen armomurha. Se tehd\u00e4\u00e4n, koska Eurooppaan pyrkineelle miehelle ei “l\u00f6ydy ihmisarvoista tulevaisuutta”. Eurooppaan pyrkivien afrikkalaisten kohtalo on oikea huolenaihe. On todellista ihmisel\u00e4m\u00e4n haaskausta, ett\u00e4 Eurooppaan muuttaminen on tehty niin vaikeaksi. Tiedekolumnistin veriset maalailut olisivatkin olleet hitusen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, jos kolumnissa olisi seuraavaksi vaadittu rajojen avaamista ja afrikkalaisten maahanmuuton helpottamista.<\/p>\n

Mutta t\u00e4t\u00e4 kolumnisti ei tee. Itse asiassa koko kirjoituksessa ei en\u00e4\u00e4 palata Eurooppaan haluavien ihmisten ongelmiin. Alun kuvaelma j\u00e4\u00e4 irralliseksi v\u00e4kivaltafantasiaksi, joka ei liity mihink\u00e4\u00e4n. Sen tarkoitus on vain luoda uhkaava, pahuutta tihkuva tunnelma, jotta lukija olisi vastaanottavaisempi sille, mit\u00e4 on tulossa.<\/p>\n

Kolumnisti siirtyy nopeasti toiseen visioon. Miljoonat ihmiset Euroopassa ovat ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4 ja j\u00e4ljell\u00e4 on ty\u00f6paikkoja vain v\u00e4hitt\u00e4iskaupassa ja puhelukeskuksissa. Ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista. Aika elitist\u00e4 meininki\u00e4. V\u00e4hitt\u00e4iskaupassa ty\u00f6skentelev\u00e4tk\u00f6 eiv\u00e4t voi el\u00e4\u00e4 ihmisarvoista el\u00e4m\u00e4\u00e4? Ja miksi juuri v\u00e4hitt\u00e4iskauppa? Onko tukkuportaassa ihmisarvoisempaa? Kolumnisti ei tarkenna mill\u00e4 toimialoilla ty\u00f6skentelev\u00e4t kykenev\u00e4t ihmisarvoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Johdonmukaisuuden vaatimukset eiv\u00e4t hidasta kolumnistin menoa. Miksi afrikkalaiset vaarantavat henkens\u00e4 Eurooppaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen, kun odotettavissa on vain ei-ihmisarvoista ty\u00f6t\u00e4 v\u00e4hitt\u00e4iskaupan alalla? Tosiasiassa on p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4\u00e4 edes verrata Euroopan nykyisi\u00e4 talousvaikeuksia afrikkalaisten k\u00f6yhyyteen. Ty\u00f6skentely eurooppalaisessa v\u00e4hitt\u00e4iskaupassa olisi unelmien t\u00e4yttymys monelle maailman todelliselle k\u00f6yh\u00e4lle.<\/p>\n

Mutta kolumnistia eiv\u00e4t t\u00e4llaiset asiat kiinnosta. H\u00e4n kyll\u00e4kin kertoo, ett\u00e4 “haaskaamme el\u00e4m\u00e4\u00e4 keskell\u00e4 satumaisinta rikkautta mit\u00e4 maailma on n\u00e4hnyt”. Mutta rikkaudella h\u00e4n ei tarkoita eurooppalaista elintasoa, jota merta henkens\u00e4 kaupalla ylitt\u00e4v\u00e4t ihmiset tavoittelevat. El\u00e4m\u00e4n haaskauksella h\u00e4n ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmiset oikeasti kuolevat yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 Eurooppaan. Kolumnistin mielest\u00e4 haaskaamme el\u00e4m\u00e4\u00e4, koska Isossa-Britanniassa on niin monta miljard\u00f6\u00f6ri\u00e4.<\/p>\n

Kolumnisti kertoo, miten poliittinen retoriikka (joka on h\u00e4nelle itselleen luonnollisesti t\u00e4ysin vierasta) on peitt\u00e4nyt alleen sen, ett\u00e4 maailmassa on paljon rikkaita ja lis\u00e4\u00e4 tulee koko ajan. Ihmisten rikastuminen on kolumnin maailmassa huono asia, mik\u00e4 on tietysti outoa kun k\u00f6yhyydelle haetaan ratkaisua. Kolumnisti siteeraa erilaisia tilastoja ja yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuloerot maailmassa kasvavat. Toisin kuin h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, maailmanlaajuinen tuloerotutkimus on vaikeaa. Mutta alan tutkimukset viittaavat siihen, ett\u00e4 maailman tuloerot eiv\u00e4t ainakaan kasva<\/a>, ja kenties pienenev\u00e4t<\/a>. K\u00f6yhyys, joka on luonnollisesti tuloeroja t\u00e4rke\u00e4mpi asia, on v\u00e4hentynyt<\/a> huomattavasti, vaikka tietenkin edelleen valtava ongelma. Tiedekolumnistin v\u00e4itetyt tosiasiat ovat siis tuulesta temmattuja.<\/p>\n

Kolumnisti kehottaa meit\u00e4 ajattelemaan n\u00e4it\u00e4 ns. tosiasioita ja sit\u00e4, ett\u00e4 rikkaita on niin paljon. Ja koska Suomessa on niin v\u00e4h\u00e4n rikkaita ettei niit\u00e4 kannata ajatella, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ajatella Ison-Britannian rikkaita. Kolumnisti korostaa, ett\u00e4 Ison-Britannian rikkaat ovat tosi rikkaita. Esimerkkin\u00e4 siit\u00e4 kuinka rikkaita n\u00e4m\u00e4 ovat, kolumnisti kertoo meille lukuisia tapoja, joilla Ison-Britannian julkinen sektori voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rikkaiden omaisuuden. Esimerkiksi Ison-Britannian terveydenhoitomenot imaisisivat miljard\u00f6\u00f6rien rahat nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa. Kolumnisti kysyy, “haistaako kukaan t\u00e4ss\u00e4 ratkaisun makua”. Riippumatta siit\u00e4, voiko makuja haistaa, kolumnisti siis aivan tosissaan sanoo, ett\u00e4 Ison-Britannian valtion pit\u00e4isi ottaa miljard\u00f6\u00f6riens\u00e4 kaikki varallisuus ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ne budjetin tilkkeeksi.<\/p>\n

Monet j\u00e4rkev\u00e4t ihmiset ovat varmasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tarvitse olla kymment\u00e4 miljardia ja jos on, siit\u00e4 voisi v\u00e4h\u00e4n rokottaa. Mutta j\u00e4rkev\u00e4t ihmiset havaitsevat, ett\u00e4 Ison-Britannian menestys ja asukkaiden hyvinvointi perustuu siihen, ett\u00e4 valtio on uskottavasti sitoutunut noudattamaan tiettyj\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Monet n\u00e4ist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 liittyv\u00e4t ihmisten omaisuuteen ja sen suojaamiseen muilta, my\u00f6s julkisilta toimijoilta. \u00c4killinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ottaa miljard\u00f6\u00f6rien varat toisi kenties yhden vuosibudjetin verran lis\u00e4tuloa. (T\u00e4m\u00e4 ei ole ollenkaan varmaa, koska omaisuus on usein arvokkaampaa omistajansa kuin valtion taskussa. Ajatelkaa Ilkka Kanervaa Koneen johtajana.)<\/p>\n

Mutta ent\u00e4 kun vuosi on kulunut? Nyt t\u00e4ytyisi vakuuttaa kaikki siit\u00e4, ett\u00e4 kysymys oli kertaluonteisesta toimenpiteest\u00e4 ja joka ei koske muita kuin nykyisi\u00e4 miljard\u00f6\u00f6rej\u00e4. Historia osoittaa, ett\u00e4 t\u00e4llainen on vaikeaa. Kun ihmiset huomaavat, ettei valtio noudata s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, seurauksena on sekasorto, joka taatusti k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 enemm\u00e4n kuin miljard\u00f6\u00f6reilt\u00e4 saadun varallisuuden verran. Kiinan taloudellinen kehitys, joka on nostanut miljoonia ihmisi\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4 perustuu paljolti sille, ett\u00e4 Kiina lopetti kolumnistin haikaileman politiikan ja siirtyi brittityyliseen.<\/p>\n

Kolumnisti siis kehottaa brittej\u00e4 tuhoamaan maansa varallisuuden. Mutta h\u00e4n ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n lopettanut. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 taloustiede sai alkunsa moraalifilosofiasta, ja siit\u00e4 erkaneminen oli huono juttu. Onko h\u00e4n sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kemiankin pit\u00e4isi palata takaisin juurilleen alkemiaan? Taloustieteen erkaneminen moraalifilosofiasta oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta taloustieteest\u00e4 saattoi tulla tiede. Tieteen teht\u00e4v\u00e4 on tarkastella asioita sellaisina kuin ne ovat, eik\u00e4 pohtia loputtomasti oikeaa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Sy\u00f6p\u00e4tutkimusta ei mitenk\u00e4\u00e4n edist\u00e4 se, ett\u00e4 tutkijat koko ajan toistelevat, miten paha asia sy\u00f6p\u00e4 on. Aivan sama p\u00e4tee yhteiskunnallisten kysymysten, kuten sodan tai k\u00f6yhyyden tutkimukseen.<\/p>\n

Kolumnisti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei taloustiede kysele lainkaan tuloerojen, rikkauden tai k\u00f6yhyyden syit\u00e4 ja alkuper\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osoittaa t\u00e4ydellist\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 taloustieteess\u00e4 tutkitaan. Tiedekolumnissa edes t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi olla kohdallaan. Itse asiassa julkinen tuloerokeskustelu on suurimmaksi osaksi vain pula-ajan versio asiaa koskevasta taloustieteellisest\u00e4 debatista. Taloustieteess\u00e4 on tutkittu huolellisesti esimerkiksi tuloeroja<\/a>, talouskasvua<\/a>, kehityspolitiikkaa ja k\u00f6yhyytt\u00e4<\/a>, johtajien palkkoja<\/a> ja ylimm\u00e4n tuloprosentin tuloja<\/a>.<\/p>\n

Kolumnisti s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kummallisimman ajatuksensa viimeiseksi. H\u00e4nen mukaansa v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 hyviin asioihin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat varat ovat rajoitettuja, onkin vain “savuverho” jollekin “h\u00e4ijymm\u00e4lle tavoitteelle”. Asiayhteydest\u00e4 irrotettuun Warren Buffet -sitaattiin perustuen kolumnisti vihjailee, ett\u00e4 jossakin k\u00e4hmii p\u00e4\u00e4omapiirien salaliitto. T\u00e4m\u00e4 kolumnistin mielikuvituksessa el\u00e4v\u00e4 salaliitto lienee niit\u00e4 samoja, joita on esiintynyt useimpien l\u00e4hihistorian ep\u00e4miellytt\u00e4vien poliittisten aatteiden kuvastossa. On jokseenkin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 t\u00e4ytyy lukea HS:n tiedesivuilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asiattoman toimituksessa oli jo tehty vakaa p\u00e4\u00e4t\u00f6s olla en\u00e4\u00e4 kirjoittamatta Helsingin Sanomien…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[73,265,270],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":43,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/106"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1520,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/1520"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}