{"id":1095,"date":"2017-03-14T16:53:30","date_gmt":"2017-03-14T14:53:30","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=1095"},"modified":"2018-02-28T09:26:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:04","slug":"hesari-helsingin-seudun-kasvusta-asuntopulasta-ja-vuokratasosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/hesari-helsingin-seudun-kasvusta-asuntopulasta-ja-vuokratasosta\/","title":{"rendered":"Hesari Helsingin seudun kasvusta, asuntopulasta ja vuokratasosta"},"content":{"rendered":"<p>Hesarin <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/art-2000005124478.html\">p\u00e4\u00e4kirjoituksessa<\/a> oli j\u00e4lleen\u00a0t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiaa Helsingin seudun asuntomarkkinoista. Asia on niin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 vaikka kirjoituksen perusviesti onkin j\u00e4rkev\u00e4, on kirjoituksen joihinkin kummallisuuksiin syyt\u00e4 puuttua.<\/p>\n<p>Tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 siis pitk\u00e4st\u00e4 aikaa perinteinen katsastus.<\/p>\n<p>Kirjoitus alkaa huomiolla vuokrien nopeasta kasvusta. Mutta sitten sanotaan jotain kummallista:<\/p>\n<blockquote><p>Pulaa on kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, joita kasvavassa kaupungissa tarvittaisiin kipe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<p>Ei ole kovinkaan j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 pulaa hintojen kautta. Muutoinhan kaikista asioista on pula. Meill\u00e4 on pula kohtuuhintaisista timanttisormuksista ja Ferrareista, mutta my\u00f6s arkip\u00e4iv\u00e4isemmist\u00e4 asioista, kuten kohtuuhintaisista vaatteista ja ruuasta.<!--more--><\/p>\n<p>Hinnat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t markkinoilla juuri sellaisiksi, ett\u00e4 pulaa ei ole. Kukaan ei halua maksaa vuokra-asunnosta enemp\u00e4\u00e4 kuin sen markkinavuokra. Jos haluaisi, vuokra nousisi. Vuokra nousee niin kauan, kunnes kukaan ei ole valmis maksamaan asunnosta enemp\u00e4\u00e4. Kysynt\u00e4 ja tarjonta kohtaavat.<\/p>\n<p>Tilanne on toinen, jos vaikkapa kunta vuokraa asuntoja alle markkinavuokrien tai kohtuuhintaan. Jos vuokra on alle markkinavuokran, asuntoja ei riit\u00e4 kaikille halukkaille. On aiheutettu pula. Eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pulaa voi mitenk\u00e4\u00e4n poistaa. Aina kun tarjoat jotain alle markkinahinnan, ostajia riitt\u00e4\u00e4 jonoksi asti. (T\u00e4m\u00e4n <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.mruniversity.com\/courses\/principles-economics-microeconomics\/price-controls-definition-nixon\">linkin<\/a> takaa l\u00f6ytyv\u00e4t opetusvideot\u00a0kertovat hintas\u00e4\u00e4ntelyn vaikutuksista yleisemmin.)<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan\u00a0tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 Helsingin seudulla ja etenkin Helsingiss\u00e4 olisi liian v\u00e4h\u00e4n asuntoja. Asuntojen hinnoista voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 monilla alueilla ostajien maksuhalukkuus ylitt\u00e4\u00e4\u00a0merkitt\u00e4v\u00e4sti rakennuskustannukset. T\u00e4m\u00e4 puolestaan viittaa siihen, ett\u00e4 vapaaehtoista vaihdantaa\u00a0rajoitetaan. Miksi n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, olisi sopiva p\u00e4\u00e4kirjoituksen aihe.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4kirjoitus jatkuu:<\/p>\n<blockquote><p>Asumisen kalleus on iso este Helsingin seudun kasvulle.<\/p><\/blockquote>\n<p>Eik\u00e4 ole. Helsingin seudulle ei mahtuisi yht\u00e4\u00e4n lis\u00e4asukasta, vaikka asuntojen hinnat ja vuokrat puolittuisivat. Hinnat tasapainottavat muuttoliikett\u00e4. Helsingin hinnat ovat juuri niin korkeat, ett\u00e4 t\u00e4nne <em>ei kannata<\/em> muuttaa muualta. Kaupunkitaloustieteess\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.amazon.com\/Agglomeration-Spatial-Equilibrium-Lindahl-Lectures\/dp\/019929044X\">alueelliseksi tasapainoksi<\/a>.<\/p>\n<p>Asumisen kalleus on pikemminkin kasvun edellytys. Jos hinnat olisivat alhaiset, ei Helsinki\u00e4 saisi kasvuun mill\u00e4\u00e4n. Alhaiset hinnat olisivat nimit\u00e4in merkki siit\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei halua muuttaa Helsinkiin. Korkeat hinnat puolestaan kertovat, ett\u00e4 halu on kova.\u00a0Kasvun este on se, ett\u00e4 asuntoja ei rakenneta tarpeeksi.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi uusien asuntojen, koko yms. annettuna, tulee\u00a0olla mahdollisimman kalliita, ei kohtuuhintaisia. Kun rakennetaan kalliita asuntoja, tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne rakennetaan oikeaan paikkaan.<\/p>\n<p>Mutta eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 vain johda kalliisiin asuntoihin ja ongelmien pahenemiseen? Ei, koska siin\u00e4 sivussa <em>muiden<\/em> asuntojen hinnat laskevat.\u00a0Mit\u00e4 enemm\u00e4n ja l\u00e4hemm\u00e4s Helsingin keskustaa\u00a0rakennetaan, sit\u00e4 alhaisemmat hinnat ovat muualla Helsingin seudulla. Mit\u00e4 enemm\u00e4n Helsingin seudulle rakennetaan, sit\u00e4 alhaisemmat hinnat ovat\u00a0muualla Suomessa. T\u00e4m\u00e4 asuntomarkkinoiden mekanismi ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n\u00a0Suomessa liian huonosti.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi jos hintoja pyrit\u00e4\u00e4n kohtuullistamaan\u00a0keinotekoisesti,\u00a0esimerkiksi rakentamalla suurempi osuus uusista asunnoista\u00a0kunnan vuokra-asunnoiksi, Helsingin seudulle p\u00e4\u00e4see todenn\u00e4k\u00f6isesti\u00a0<em>v\u00e4hemm\u00e4n<\/em> asukkaita. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 halvempia kunnan vuokra-asunnot ovat, sit\u00e4 v\u00e4ljemmin niiss\u00e4 asutaan. Kaksion sijaan onkin varaa kolmioon. Kimppak\u00e4mp\u00e4n sijaan voikin hankkia oman jne.<\/p>\n<p>Takaisin kirjoitukseen:<\/p>\n<blockquote><p>Toivottavasti asuntotuotannon piristyminen tuo ripe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 vuokra-asuntoja, joihin palkansaajilla on varaa. Asuntopula n\u00e4kyy paitsi korkeina asumistukimenoina \u2013 tukia maksetaan jo 1,7 miljardia euroa vuodessa, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulonsiirtoina veronmaksajilta asuntosijoittajille \u2013 my\u00f6s vaikeutena saada kasvukeskuksiin ty\u00f6voimaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Asumistuki ei mene t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti tai &#8220;k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulonsiirtoina&#8221; vuokranantajille. Asumistuki tietenkin nostaa vuokria jonkin verran, jos asuntotarjonta on j\u00e4ykk\u00e4\u00e4. Mutta on harhak\u00e4sitys, ett\u00e4 jos tuensaajalta otetaan asumistuki pois, h\u00e4nen vuokransa laskisi tuen verran. T\u00e4m\u00e4n toitottamisen\u00a0voisi jo pikkuhiljaa lopettaa.<\/p>\n<p>Kirjoituksesta saa\u00a0sellaisen vaikutelman, ett\u00e4 asumistukimenojen kasvu on ongelma, mutta kohtuuhintaiset eli kunnan vuokra-asunnot ovat jonkinlainen ratkaisu. Ehk\u00e4 vaikutelma\u00a0on v\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta ainakin se k\u00e4y tekosyyksi toistaa t\u00e4m\u00e4 monelle jo tuttu viesti: Asumistuki ja kunnan vuokra-asunnot ovat molemmat luonteeltaan tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan veroilla. Molemmissa joidenkin veronmaksajien kulutusmahdollisuuksia v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n, jotta joillakin muilla on mahdollisuus kuluttaa enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi, jos markkinatilanne todella on sellainen, ett\u00e4 asumistuki nostaa voimakkaasti markkinavuokria ja -hintoja, niin my\u00f6s kuntien vuokra-asuntokannan laajentaminen nostaa niit\u00e4. Mit\u00e4 suuremman osuuden kaupungin vuokra-asunnot muodostavat koko asuntokannasta, sit\u00e4 pienemm\u00e4n osuuden muodostavat tietenkin ne asunnot, joiden hinta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy markkinoilla. Ne Helsinkiin haluavat, jotka eiv\u00e4t saa kaupungin vuokra-asuntoa, joutuvat kilpailemaan\u00a0kovemmin suhteellisesti niukemmista markkinahintaisista asunnoista, mik\u00e4 johtaa niiden\u00a0hintojen nousuun.<\/p>\n<p>Kuten sanottua, p\u00e4\u00e4kirjoituksen viesti on t\u00e4rke\u00e4,\u00a0mutta asuntopoliittisen keskustelun tasoa on nostettava. Vuokrien nousu &#8220;kipurajalle&#8221; kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Helsinkiin on tulijoita. Muuttamista ei kuitenkaan helpoteta kohtuullistamalla joidenkin onnekkaiden asumisen hintaa keinotekoisesti. Vain tarjonnan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen kasvattaminen auttaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hesarin p\u00e4\u00e4kirjoituksessa oli j\u00e4lleen\u00a0t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiaa Helsingin seudun asuntomarkkinoista. Asia on niin t\u00e4rke\u00e4,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":1115,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,1],"tags":[28,37,39,43,75],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":23,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2017\/03\/shortage.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2017\/03\/shortage.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1095"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=1095"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1095\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1367,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1095\/revisions\/1367"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/1115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=1095"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=1095"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=1095"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}