{"id":11,"date":"2016-04-19T06:55:00","date_gmt":"2016-04-19T03:55:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/tyhmat-aanestajat-ja-fiksut-kuluttaja\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:15","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:15","slug":"tyhmat-aanestajat-ja-fiksut-kuluttaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/tyhmat-aanestajat-ja-fiksut-kuluttaja\/","title":{"rendered":"Tyhm\u00e4t \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ja fiksut kuluttajat"},"content":{"rendered":"
\n

Tuomas Enbusken aprillip\u00e4iv\u00e4n kolumni<\/a> koski markkinoita ja politiikkaa. Hieman yksinkertaistaen sanoma on, ett\u00e4 markkinat tuottavat hyv\u00e4n lopputuloksen, politiikka huonon. T\u00e4m\u00e4 johtuu viime k\u00e4dess\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset toimivat kuluttajina j\u00e4rkev\u00e4sti, mutta \u00e4\u00e4nestyskopeissa heit\u00e4 on helppo h\u00f6yn\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kuulostaa hieman liian helpolta ja ep\u00e4johdonmukaiselta<\/a> selitykselt\u00e4. Voiko olla niin, ett\u00e4 kaupassa ihminen on j\u00e4rkev\u00e4, mutta \u00e4\u00e4nestyskopissa ei?<\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

Kirjassaan The Myth of the Rational Voter: Why Democracies Choose Bad Policies<\/a> taloustieteilij\u00e4 Bryan Caplan yritt\u00e4\u00e4 sovittaa n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa yhteen (kirjan sanomasta on muuten oma wikipedia-entry<\/a>). Yrit\u00e4n tiivist\u00e4\u00e4 kirjan sanoman blogiin.<\/p>\n

Usein demokraattista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa puolustetaan sill\u00e4, ett\u00e4 vaikka suurella osalla \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 on puutteelliset tiedot politiikkavaihtoehdoista, johtaa enemmist\u00f6\u00e4\u00e4nestys silti hyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen. Tarkastellaan esimerkkin\u00e4 \u00e4\u00e4nestystilannetta, jossa ovat vastakkain vapaakauppa ja protektionismi.<\/p>\n

Kysymys on vaikea, eik\u00e4 suurella osalla \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 ole tietoa vapaakaupan hy\u00f6dyist\u00e4 tai haitoista. Ep\u00e4tietoisuudessa ei ole kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n systematiikkaa: puolet aliarvioivat vapaakaupan hy\u00f6dyt, puolet taas yliarvioivat. \u00c4\u00e4nest\u00e4jiss\u00e4 on my\u00f6s niit\u00e4, jotka tiet\u00e4v\u00e4t todelliset hy\u00f6dyt ja haitat. \u00c4\u00e4nestyksess\u00e4 k\u00e4y nyt niin, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4t uskomukset kumoavat toisensa ja asioista perill\u00e4 olevat \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ratkaisevat \u00e4\u00e4nestystuloksen. Lopputulos on hyv\u00e4. Kauppa on vapaata niin kuin pit\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n

Caplanin mukaan t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin liian ruusuinen kuva \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4. Suhteellisen edun periaatetta on opetettava yliopistoon tuleville fiksuille nuorille ihmisille tuntikausia, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki omaksu sit\u00e4 sittenk\u00e4\u00e4n. Asiattoman toimituskunnan tiedossa on\u00a0ihmisi\u00e4, jotka ovat opiskelleet taloustieteen maisterin tutkinnon\u00a0oppimatta<\/a>\u00a0taloustieteest\u00e4 oikeastaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Suurin osa ihmisist\u00e4 ei koskaan edes altistu t\u00e4lle opetukselle, joten suuri yleis\u00f6 on omaksunut periaatteen todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4kin huonommin<\/a>.<\/p>\n

Anekdoottien lis\u00e4ksi Caplan pommittaa lukijaa kyselytuloksilla, joiden mukaan \u00e4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 on systemaattisesti harhaisia taloususkomuksia. Esimerkiksi juuri vapaakaupan kohdalla \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t systemaattisesti aliarvioivat kaupan hy\u00f6dyt ja yliarvioivat haitat. Mediaani\u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys vapaakaupasta. V\u00e4\u00e4r\u00e4 siis siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 taloustieteellinen konsensus ja 1990-luvun Paul Krugman<\/a> ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 vapaakauppa on hyv\u00e4 asia.<\/p>\n

Toinen Caplanin v\u00e4ite on, ett\u00e4 ihmiset tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t omista uskomuksistaan ja nauttivat siit\u00e4, ett\u00e4 toimivat niiden mukaisesti. Joissain tilanteissa ihmisten uskomukset ovat kuitenkin ristiriidassa heid\u00e4n materiaalisen hyvinvointinsa kanssa.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten erottaa kuluttamisen ja \u00e4\u00e4nest\u00e4misen? Suurin ero on se, ett\u00e4 markkinoilla tehdyill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 on oikeasti v\u00e4li\u00e4. Vaikka miten haluaisit suosia suomalaista, tuontituotteiden alemmat hinnat tai parempi laatu houkuttelevat. Budjettirajoitteesi on todellinen. Jos teet markkinoilla v\u00e4\u00e4r\u00e4n ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, kannat sen kustannukset itse. Monissa arkiel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 harhaisten uskomusten mukaan toimiminen k\u00e4y liian kalliiksi ja ihmiset toimivat omien uskomustensa vastaisesti, mutta j\u00e4rkev\u00e4sti.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6s sen sijaan ei vaikuta mihink\u00e4\u00e4n. Se ei vaikuta<\/a> vaalin lopputulokseen, eik\u00e4 varsinkaan toteutuneeseen politiikkaan*. On helppoa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 tullien puolesta ja vapaakauppaa vastaan, koska siit\u00e4 ei aiheudu mit\u00e4\u00e4n kustannuksia. Tarjolla olevien kulutustavaroiden hinnan ja laadun kannalta on ihan sama, miten \u00e4\u00e4nest\u00e4t, mutta oman uskomuksen mukaan \u00e4\u00e4nest\u00e4minen l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4 ja olet naapuriasi parempi ihminen. Rakkaat, mutta v\u00e4\u00e4r\u00e4t uskomukset yhdistettyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4minen ei vaikuta mihink\u00e4\u00e4n, johtavat demokratioissa usein tyhm\u00e4\u00e4n politiikkaan.<\/p>\n

On tietenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, onko Caplan lopulta oikeassa vai ei<\/a>, mutta ainakin kirja on vakava yritys vastata alussa esitettyyn kysymykseen.<\/div>\n
____________________________<\/div>\n
* Suomen kuntavaaleissa pieniss\u00e4 kunnissa on joskus pikkiriikkist\u00e4<\/a> hivenen suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka ehdokas p\u00e4\u00e4see puoluelistan viimeisen\u00e4 valtuustoon. Jotkut \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4n t\u00e4m\u00e4n (esim. t\u00e4m\u00e4<\/a> ja t\u00e4m\u00e4<\/a>), mutta ei anneta n\u00e4iden tulosten haitata hyv\u00e4n tarinan juoksua.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuomas Enbusken aprillip\u00e4iv\u00e4n kolumni koski markkinoita ja politiikkaa. Hieman yksinkertaistaen sanoma on,…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[21,51,89,225,278,302],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":8,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/11"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1426,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/1426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}