{"id":1118,"date":"2017-03-18T15:21:37","date_gmt":"2017-03-18T13:21:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=1118"},"modified":"2018-02-28T09:26:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:04","slug":"asiaton-kirja-arvio-kaupunkirakentamisen-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/asiaton-kirja-arvio-kaupunkirakentamisen-aika\/","title":{"rendered":"Asiaton kirja-arvio: Kaupunkirakentamisen aika"},"content":{"rendered":"

Osmo Soininvaaralta ja Mikko S\u00e4rel\u00e4lt\u00e4 on ilmestym\u00e4ss\u00e4 vaalikirja nimelt\u00e4\u00e4n “Kaupunkirakentamisen aika – Kuinka 2020-luvulla rakennetaan hyv\u00e4\u00e4 kaupunkia<\/a>“. Asiattomalta pyydettiin kirjasta ennakkoarviota ja toki mielell\u00e4mme sen annamme. Arvioimme mielell\u00e4mme muidenkin ehdokkaiden vaalikirjoja, jos ne ovat mielenkiintoisia ja koemme, ett\u00e4 meill\u00e4 on niist\u00e4 jotain sanottavaa.<\/p>\n

Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n Soininvaaran ja S\u00e4rel\u00e4n n\u00e4kymyksi\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 asunto- ja kaupunkipolitiikasta. N\u00e4kemykset tulevat aitiopaikalta, koska molemmat ovat osallistuneet Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan ty\u00f6h\u00f6n luottamushenkil\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Helsingin kasvua, sit\u00e4 miten ja minne Helsingin pit\u00e4isi kasvaa, viheralueiden merkityst\u00e4, liikennett\u00e4 sek\u00e4 markkinatalouden valjastamista kaupunkisuunnittelun ja kasvun rahoituksen tueksi.<\/p>\n

Kirjan aluksi esitell\u00e4\u00e4n kaupungistumiskehityst\u00e4 ja sen etuja. Kaupungistuminen\u00a0on maailmanlaajuinen megatrendi, ei suomalaisen alueellistamispolitiikan v\u00e4hent\u00e4misen tai kaupunkilaispoliitikkojen syyt\u00e4. Kaupungistuminen on my\u00f6s kuntia ja kuntavaaleja suurempi asia, koska sill\u00e4 on kasautumiseduista johtuvia\u00a0tuottavuusvaikutuksia.<\/p>\n

Kaupungistumiseen tarvitaan my\u00f6s politiikkaa, koska kaupungissa asuminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 asutaan ja liikutaan toisten\u00a0l\u00e4hell\u00e4. Taloustieteen kielell\u00e4 kaupunkiasumisessa ulkoisvaikutukset ovat aina l\u00e4sn\u00e4, eik\u00e4 yksitt\u00e4isten ihmisten tai yritysten valinnat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Kaiken lis\u00e4ksi kaupungistuminen maksaa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten Soininvaara ja S\u00e4rel\u00e4 kertovat, millaista politiikkaa he aikovat edist\u00e4\u00e4, jos tulevat valituiksi.<\/p>\n

Soininvaara ja S\u00e4rel\u00e4 haluavat, ett\u00e4 Suomi kaupungistuu ja ett\u00e4 Helsinki kasvaa. Toisin sanoen he\u00a0haluavat tarjota ihmisille sit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset haluavat. Mist\u00e4 me tied\u00e4mme, mit\u00e4 ihmiset haluavat? Hinnoista. Ei pid\u00e4 rakentaa “kohtuuhintaisia” asuntoja vaan kalliita.\u00a0He my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 vain t\u00e4llainen tarjonnan lis\u00e4\u00e4minen voi kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla laskea kaikkien asumiskustannuksia.<\/p>\n

Ent\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 kaupungistumisen liittyv\u00e4t ongelmat eli edell\u00e4 mainitut ulkoisvaikutukset\u00a0eiv\u00e4t johda huonoon kaupunkiin? Tarkastellaan muutamaa kirjan kohtaa yksityiskohtaisemmin.<\/p>\n

Segregaatio<\/strong>: Kirjassa viitataan t\u00e4h\u00e4n tuoreeseen tutkimukseen<\/a> naapurustovaikutuksista (Ilmainen ty\u00f6paperiversio on t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>). Yhdysvaltojen suurkaupungeissa k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 naapurustossa kasvaminen n\u00e4ytt\u00e4isi olevan haitallista k\u00f6yhille lapsille. Tutkimustulos on luotettava. Toisaalta\u00a0esimerkiksi Isosta-Britanniasta l\u00f6ytyy toisenlaisia tutkimustuloksia<\/a>, jotka perustuvat my\u00f6s luotettaviin tutkimusasetelmiin.\u00a0Tulosten heterogeenisuus viittaa siihen, ett\u00e4 naapurustovaikutukset ovat kontekstisidonnaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulokset v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yleisty Suomeen. Suomesta saamme viel\u00e4 odottaa hyv\u00e4\u00e4n tutkimusasetelmaan nojaavia tutkimustuloksia<\/a>.<\/p>\n

Soininvaara ja S\u00e4rel\u00e4 noudattavat kuitenkin varovaisuusperiaatetta, eiv\u00e4tk\u00e4 halua p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 segregaatiota pahenemaan. Kirjassa tuodaan hyvin esille naapurustojen sekoittamisen\u00a0vaikeus. Tai oikeastaan ett\u00e4 se on helppoa niin p\u00e4in, ett\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 voidaan kyll\u00e4 helposti houkutella rikkaiden naapurustoihin tarjoamalla sielt\u00e4\u00a0halpoja asuntoja, mutta ei toisinp\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 huomio, koska sekoittaminen kunnan vuokratalojen avulla k\u00e4rsii\u00a0juuri t\u00e4st\u00e4 ongelmasta.<\/p>\n

Soininvaaran ja S\u00e4rel\u00e4n ratkaisu\u00a0on, ett\u00e4 ei luoda huonoja asuinalueita, vaan pidet\u00e4\u00e4n kaikkien asuinalueiden palvelut, etenkin peruskoulut korkealaatuisina.<\/p>\n

Tiiviys<\/strong>: Soininvaara ja S\u00e4rel\u00e4 haluavat tiivist\u00e4\u00e4 Helsinki\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 asuntojen hinnat ovat korkeat nimenomaan Helsingin kantakaupungissa. Sinne ihmiset haluavat ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 rakentaa lis\u00e4\u00e4. Tiivist\u00e4minen on ainoa vaihtoehto.\u00a0Jotkut kokevat oman alueensa tiivist\u00e4misen haitalliseksi, mutta tiivist\u00e4minen voi johtaa my\u00f6s alueen palvelujen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n parantumiseen. Jotkut palvelut tarvitsevat kriittisen massan.<\/p>\n

Viheralueet<\/strong>: Kirjoittajien mukaan kaupungissa luonto ja viheralueet ovat ihmisi\u00e4 varten. Luonnonsuojelua on tehokkaampaa harrastaa siell\u00e4, miss\u00e4 ei ole ihmisi\u00e4. Viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja asukastiheys kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Mit\u00e4 tiiviimmin rakennetaan, sit\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4\u00e4 tilaa viheralueille.<\/p>\n

Markkinatalous<\/strong>: Kun kaupunki myy maata, siit\u00e4 pit\u00e4isi ottaa mahdollisimman korkea hinta. N\u00e4in kaupungin kasvua voidaan rahoittaa j\u00e4rkev\u00e4sti.<\/p>\n

Liikenne<\/strong>: Toinen esimerkki markkinnoiden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 on autopaikkojen rakentaminen. Kukaan ei tied\u00e4 optimaalista autopaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ei edes kaupunkisuunnittelija. Mutta me tied\u00e4mme, mik\u00e4 mekanismi johtaa optimaaliseen autopaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Markkinat. Kirjassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon tilaa autopaikkanormin k\u00e4sittelyyn. Valinta on oikea, koska normi aiheuttaa niin paljon harmia. Jos luette kirjasta\u00a0vain yhden osion, lukekaa t\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Autot vaikeuttavat hyv\u00e4n kaupungin kehitt\u00e4mist\u00e4 paitsi silloin kun ne ovat pys\u00e4k\u00f6ityj\u00e4, my\u00f6s silloin kun ne ovat liikkeess\u00e4. Kun kaupunki tiivistyy ja kasvaa, sen liikenne ruuhkautuu. L\u00e4\u00e4ke ei ole lis\u00e4kaistat vaan hinnoittelu. Soininvaara ja S\u00e4rel\u00e4 kannattavatkin ruuhkamaksuja. Asiattoman toimituksen huomautuksena mainittakoon, ett\u00e4 robottiautot tuskin tulevat ratkaisemaan<\/a> ruuhkia. Ruuhkamaksuja tarvitaan, vaikka kuskina ei olisi ihmisapina.<\/p>\n

Kokonaisuudessaan kirjaa oli ilo lukea. Kirjoittajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t kaupunkitaloustieteen perusajatukset. Kalliit asunnot ovat hyvi\u00e4. Niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 rakentaa, ei halpoja. L\u00e4hikouluperiaate johtaa segregaatioon, ei est\u00e4 sit\u00e4. Ruuhkat eiv\u00e4t poistu rakentamalla lis\u00e4kaistoja, vaan asettamalla keskustaan ajamiselle hinta. Ai niin ja Hitas pit\u00e4isi lakkauttaa! Tosin t\u00e4h\u00e4n viimeiseen huomioon ei tarvita taloustieteellist\u00e4 koulutusta, normaali kaupunkilaisj\u00e4rki riitt\u00e4\u00e4.\u00a0Kirjasta l\u00f6ytyy my\u00f6s konkretiaa, umpikortteleiden eduista asuinaluekohtaisiin ehdotuksiin tiivist\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Soininvaaran ja S\u00e4rel\u00e4n ajaman politiikan ongelmaksi voi muodostua se, ett\u00e4 se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kenties\u00a0kaikkein eniten muita kuin helsinkil\u00e4isi\u00e4. Uusista asunnoista hy\u00f6tyv\u00e4t etenkin ne ihmiset, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 asu Helsingiss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 siten voi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 Soininvaaraa tai S\u00e4rel\u00e4\u00e4.\u00a0Siksi onkin niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joku jaksaa ajaa t\u00e4llaista politiikka, vaikka on ep\u00e4varmaa, n\u00e4kyyk\u00f6 se omassa \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Lopuksi hieman kritiikki\u00e4 ja avoimeksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kysymyksi\u00e4. Ensimm\u00e4inen liittyy Vihreisiin. Meille on hieman ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Soininvaaran ja S\u00e4rel\u00e4n ajattelu vastaan muiden vihreiden ajatuksia. Ainakaan vaalikoneiden mukaan Vihre\u00e4t eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ydy erityisen markkinataloushenkisen\u00e4<\/a> puolueena. Jos joku \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 Soininvaaraa tai S\u00e4rel\u00e4\u00e4, meneek\u00f6 \u00e4\u00e4ni todella puolueelle, joka ajaa\u00a0kirjassa esitettyj\u00e4 asioita.\u00a0Toinen kysymys liittyy ehdotusten poliittiseen realismiin. Jos autopaikkanormista on niin paljon haittaa, miten se on selvinnyt politiikkavalikoimassa n\u00e4inkin\u00a0pitk\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Avoimeksi j\u00e4i my\u00f6s Soininvaaran ja S\u00e4rel\u00e4n lopullinen kanta kunnan vuokra-asuntojen rooliin. Mit\u00e4 niill\u00e4 oikeastaan tavoitellaan? Tarvitaanko niit\u00e4 nykyist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja miten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00a0riippuu tavoitteista? Muuttaako tulorajojen paluu kuntien vuokra-asuntojen roolia?\u00a0N\u00e4m\u00e4 ovat\u00a0t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4, koska politiikka on kallista ja altis populismille, koska sen\u00a0kustannukset eiv\u00e4t ole kovin l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4ihin kysymyksiin Soininvaara ja S\u00e4rel\u00e4 varmaankin mielell\u00e4\u00e4n vastaavat vaaliteltoilla. Kysyk\u00e4\u00e4 siis niit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Osmo Soininvaaralta ja Mikko S\u00e4rel\u00e4lt\u00e4 on ilmestym\u00e4ss\u00e4 vaalikirja nimelt\u00e4\u00e4n “Kaupunkirakentamisen aika –…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":1131,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,1],"tags":[37,119,121,292],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":14,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2017\/03\/kalasatama.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2017\/03\/kalasatama.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1118"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=1118"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1366,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1118\/revisions\/1366"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/1131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=1118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=1118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=1118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}