{"id":1143,"date":"2017-03-23T09:54:37","date_gmt":"2017-03-23T07:54:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/?p=1143"},"modified":"2018-02-28T09:26:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:04","slug":"viela-kerran-kohtuuhintaisesta-asumisesta-rautalankaa-ja-itkua-vaantaen-haukotusta-tukahduttaen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/viela-kerran-kohtuuhintaisesta-asumisesta-rautalankaa-ja-itkua-vaantaen-haukotusta-tukahduttaen\/","title":{"rendered":"Viel\u00e4 kerran kohtuuhintaisesta asumisesta, rautalankaa ja itkua v\u00e4\u00e4nt\u00e4en, haukotusta tukahduttaen"},"content":{"rendered":"

Asiattoman toimitus on toistuvasti joutunut keskustelemaan kohtuuhintaisen asumisen kustannuksista. Uskollisimmat lukijoistamme\u00a0ovat saattaneet havaita t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Kohtuuhintainen asuminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaupunki vuokraa omistamiaan asuntoja markkinavuokraa alhaisemmalla vuokralla (unohdetaan hitas t\u00e4ll\u00e4 kertaa). Kohtuuhintaisesta vuokraustoiminnasta\u00a0tulee kunnalle kustannuksia. Kustannus on meist\u00e4 helpoin hahmottaa\u00a0saamatta j\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00a0vuokratulona. Kaupunki voisi vuokrata asunnot markkinahintaan alennetun vuokran asemesta ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u00a0erotuksen muuhun toimintaan, vaikka p\u00e4iv\u00e4koteihin tai kouluihin (tai herra paratkoon,\u00a0verojen alentamiseen).<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 saamatta j\u00e4\u00e4v\u00e4t asiat ovat kohtuuhintaisen asumisen kustannus.<\/p>\n

Yleisemmin sanottuna\u00a0taloudellisessa ajattelussa kustannuksella tarkoitetaan aina vaihtoehtoiskustannusta.\u00a0<\/em>Kun\u00a0niukkoja voimavaroja\u00a0k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jonkin\u00a0hyv\u00e4n asian hankkimiseen tai tekemiseen,\u00a0toisia hyvi\u00e4 asioita j\u00e4\u00e4 saamatta tai tekem\u00e4tt\u00e4. N\u00e4it\u00e4\u00a0saamatta j\u00e4\u00e4vi\u00e4\u00a0hyvi\u00e4 asioita\u00a0kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi tai lyhyemmin kustannukseksi.\u00a0Pit\u00e4isi olla aika selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, kuten yksityinenkin, on juuri valintojen tekemist\u00e4 eri hyvien asioiden v\u00e4lill\u00e4 tilanteessa\u00a0jossa kaikkea ei voi saada.<\/p>\n

Yht\u00e4 selv\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi olla, ett\u00e4 vaihtoehtoiskustannukset eiv\u00e4t aina n\u00e4y tilikirjassa. T\u00f6ihin menon vaihtoehtoiskustannus on vapaa-aika, esimerkiksi k\u00e4vely rakkaan kanssa rannalla. Mutta tilinauhassa ei lue miinuspuolella menetetty\u00e4 rantak\u00e4vely\u00e4. Kustannus on silti mit\u00e4\u00a0todellisin.<\/p>\n

Asiattoman toimitus on aidosti h\u00e4mm\u00e4stellyt sit\u00e4, miten vaikeaksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asia on osoittautunut.\u00a0Toimitus on kohdannut\u00a0esimerkiksi v\u00e4itteit\u00e4,\u00a0ett\u00e4 kohtuuhintaisen asuntotuotannon\u00a0kustannukset ovat\u00a0pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n “teoreettisia”, koska ne eiv\u00e4t n\u00e4y kaupungin tilinpidossa.\u00a0Mutta t\u00e4m\u00e4 ei tee niist\u00e4 teoreettisia yht\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4\u00a0kuin k\u00e4velem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt rantak\u00e4vely on teoreettinen.<\/p>\n

Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on saanut toimituksen tulisimmat\u00a0j\u00e4senet jopa aavistukseen\u00a0kiihtym\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n

<\/p>\n

Kiihtymyksen laannuttua olemme\u00a0kuitenkin p\u00e4\u00e4tyneet toimituksessa siihen, ett\u00e4 asiasta on syyt\u00e4 kirjoittaa viel\u00e4 kerran mahdollisimman huolellisesti. Voi hyvin olla, ett\u00e4 viisaankin lukijan on vaikea havaita, kuka oikein maksaa saamatta j\u00e4\u00e4neet vuokratulot. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on yritys vastata kysymykseen.<\/p>\n

Ennen kuin jatkamme, vaadimme lukijaa sitoutumaan tiettyyn periaatteeseen.<\/p>\n

Periaate on se, ett\u00e4 jos kahdella politiikkavaihtoehdolla on t\u00e4sm\u00e4lleen samat vaikutukset, ne ovat itse asiassa samoja. Jos politiikka A johtaa kaikkien sen vaikutuspiiriss\u00e4 olevien ihmisten kannalta t\u00e4sm\u00e4lleen samaan lopputulokseen kuin vaihtoehtoinen politiikka B, ei ole j\u00e4rke\u00e4 tehd\u00e4 eroa n\u00e4iden kahden politiikan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Valotetaan asiaa esimerkin avulla. Tarjolla on kaksi verotusmallia. Niiss\u00e4 on teknisi\u00e4 ja lainopillisia eroja. Voi esimerkiksi olla, ett\u00e4 mallissa A veron tilitt\u00e4\u00e4 myyj\u00e4 ja mallissa B ostaja.<\/p>\n

Veromallin A ollessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00a0tietyn tavaran\u00a0myyj\u00e4 saa ostajalta hinnan 120 euroa, ja tilitt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 veroa 20 euroa.<\/p>\n

Mallin B ollessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ostaja puolestaan\u00a0maksaa 100 euroa myyj\u00e4lle ja 20 euroa verottajalle.<\/p>\n

Molemmissa tapauksissa myyj\u00e4 saa 100 euroa, ostaja maksaa 120 ja verottaja saa 20 euroa.\u00a0Kaikkien veron piiriss\u00e4 olevien ihmisten kannalta\u00a0on t\u00e4sm\u00e4lleen yhdentekev\u00e4\u00e4, kumpi veromalleista on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niinp\u00e4 on taloudellisen analyysin n\u00e4k\u00f6kulmasta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 samaistaa n\u00e4m\u00e4 kaksi veromallia. Veromalli A ja B ovat vain kaksi eri tapaa toteuttaa vaikutuksiltaan t\u00e4sm\u00e4lleen samanlainen<\/em> verotus.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n kuin esimerkiksi eri tavat aakkostaa koepaperit tai lomakkeet\u00a0vastaajan nimen\u00a0mukaan ovat kaikki eri tapoja saavuttaa t\u00e4sm\u00e4lleen sama lopputulos.<\/p>\n

Vaadimme lukijaa sitoutumaan t\u00e4h\u00e4n\u00a0periaatteeseen: Jos tarkastellaan kahta tai useampaa politiikkavaihtoehtoa tai -mallia, jotka johtavat kaikkien kannalta t\u00e4sm\u00e4lleen samaan lopputulokseen, ne pit\u00e4\u00e4\u00a0samaistaa. Kaikki johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset, jotka p\u00e4tev\u00e4t yhdelle vaihtoehdoista, p\u00e4tev\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s toiselle.<\/p>\n

Kehotamme lukijaa, joka ei ole valmis sitoutumaan t\u00e4h\u00e4n periaatteeseen lopettamaan lukemisen jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n

HYV\u00c4 LUKIJA, OLETKO SITOUTUNUT?<\/em><\/strong><\/p>\n

Mukavaa, kiitos sitoutumisesta j\u00e4rkev\u00e4n analyysin periaatteisiin.<\/p>\n

Nyt kun olet sitoutunut, kerromme sinulle nelj\u00e4\u00a0tarinaa.<\/p>\n

Asiattomalan metropolissa on kahdenlaisia ihmisi\u00e4, k\u00f6yhi\u00e4 ja rikkaita. Kumpiakin on t\u00e4sm\u00e4lleen yht\u00e4 monta. Rikkaat maksavat Asiattomalassa kaikki verot, k\u00f6yh\u00e4t eiv\u00e4t maksa veroja. Asiattomalan perusmenot ovat 8 000 euroa vuodessa per rikas asiattomalalainen. Sen verran jokaisen rikkaan t\u00e4ytyy maksaa veroja. Onneksi rikkaat tienaavat 50 000 euroa vuodessa.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4t tienaavat vain 10 000 vuodessa. T\u00e4m\u00e4 on ep\u00e4mukavaa, koska vuokrataso on 5 000 euroa vuodessa. Asiattomalassa pohditaan, kuinka k\u00f6yhien asiattomalaisten asumista voitaisiin tukea. Kerrotaan t\u00e4st\u00e4 siis\u00a0nelj\u00e4\u00a0vaihtoehtoista tarinaa.<\/p>\n

Tarina 1. Kaksi virkamiest\u00e4.<\/h5>\n

Rikkaat asiattomalalaiset rakentavat k\u00f6yhille asuintalon kaupungin ainoalle kaavoitetulle tontille. Jokainen rikas omistaa yhden asunnon, ja jokaisessa on yksi k\u00f6yh\u00e4 vuokralla. Talon rakentaminen maksaa jotakin, summalla ei ole v\u00e4li\u00e4. Rikkaat ottavat rakennuskustannuksia varten valuuttalainan. Lainanhoitomenot ovat 3 000 euroa vuodessa. Vuokrataso on mainittu 5 000 euroa. Jos mit\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4, sen verran kukin k\u00f6yh\u00e4 asiattomalalainen joutuu maksamaan vuokraa. Vuokraem\u00e4nt\u00e4 tai -is\u00e4nt\u00e4 tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n asunnossa kerran vuodessa, ja vuokrarahat vaihtavat omistajaa.<\/p>\n

Sitten Asiattomalan valtuusto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 alkaa tukea asukkaita seuraavalla tavalla. Vuokranmaksun aikaan, juuri kun un vuokralainen on ojentanut rahat vuokranantajalle,\u00a0huoneistoon saapuu t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4en kaksi virkamiest\u00e4. Ensimm\u00e4inen virkamies huudahtaa: “Verotan sinua, oi vuokranantaja!” ja ottaa vuokranantajalta 2\u00a0000 euroa. H\u00e4n ojentaa summan toiselle virkamiehelle, joka puolestaan kiljaisee: “Tuen sinua, oi vuokralainen!” ja antaa rahat vuokralaiselle.<\/p>\n

Ep\u00e4luuloisinkin lukija on varmaankin valmis toteamaan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kysymys tulonsiirrosta vuokranantajalta vuokralaiselle. Rahaa hyvin konkreettisesti, eik\u00e4 lainkaan teoreettisesti, otetaan<\/em>\u00a0yhdelt\u00e4 kuntalaiselta ja annetaan<\/em>\u00a0toiselle kuntalaiselle.<\/p>\n

Tarina 2. Perinteinen verotus<\/h5>\n

Kaikki toimii kuin tarinassa 1, mutta ilman paikalle pelmahtavia virkailijoita. Vuokranantaja ja vuokralainen toteuttavat vuokranmaksun ilman v\u00e4liintuloa. Vuokralainen maksaa 5 000 euron vuokran vuokranantajalle ja\u00a0sitten vuokranantaja l\u00e4htee kotiin. Verovirkailija ei v\u00e4ijy vuokranantajaa edes kotimatkalla.<\/p>\n

Sen sijaan vuoden lopussa\u00a0kaikki vuokra-asunnon omistajat joutuvat tilitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungille ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vuokra-asuntoveroa 2 000 euroa. Kaikki k\u00f6yh\u00e4t vuokra-asujat saavat vastaavasti vuoden lopussa 2 000 euroa asumistukea.<\/p>\n

Ep\u00e4luuloisinkin lukija on varmaan\u00a0valmis toteamaan, ett\u00e4\u00a0t\u00e4ss\u00e4 ainakin on kysymys tulonsiirrosta vuokranantajalta vuokralaiselle. N\u00e4inh\u00e4n todellinen\u00a0kuntavero suurin piirtein toimii.<\/p>\n

Tarina 3. Talo takavarikkoon<\/strong><\/h5>\n

Rikkaat asiattomalalaiset rakentavat k\u00f6yhille asuintalon kaupungin ainoalle kaavoitetulle tontille. Jokainen rikas omistaa yhden asunnon, ja jokaisessa on yksi k\u00f6yh\u00e4 vuokralla. Talon rakentaminen maksaa jotakin, tarkalla summalla ei ole v\u00e4li\u00e4.\u00a0Rikkaat ottavat rakennuskustannuksia varten valuuttalainan.\u00a0 Lainanhoitomenot ovat 3 000 euroa vuodessa. Vuokrataso on mainittu 5 000 euroa. Jos mit\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4, sen verran kukin k\u00f6yh\u00e4 asiattomalalainen joutuu maksamaan vuokraa.<\/p>\n

Sitten Asiattomalan valtuusto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siirtymisest\u00e4 kohtuuhintaiseen asumiseen. Toteutus on radikaali. Kaupunki pakkolunastaa vuokratalon rikkailta asiattomalaisilta. Mutta kaupunki ei tee sit\u00e4 t\u00e4ysin ilman korvausta. Kaupunki lupaa maksaa korvauksena summan, joka vastaa vuosittaista 3 000\u00a0euron maksua per asunto. N\u00e4in lainanhoitokulut\u00a0korvataan rikkaille.<\/p>\n

Kaupunki vuokraa talon k\u00f6yhille asiattomalaisille huomattavasti viitt\u00e4 tonnia kohtuullisempaan 3 000 euron “omakustannushintaan”.<\/p>\n

Tarina 4. Kaupungin oma tuotanto<\/h5>\n

Kaupunki rakentaa\u00a0verorahoilla k\u00f6yhille kohtuuhintaisen asuintalon kaupungin ainoalle kaavoitetulle tontille. Talon rakentaminen maksaa saman verran kuin aiemmin, sit\u00e4 varten kunta ottaa valuuttalainan. Lainaehdot ovat samat kuin rikkailla talonrakentajilla. Hoitomenot ovat 3 000 vuodessa.<\/p>\n

Kaupunki vuokraa rakentamansa talon k\u00f6yhille asiattomalaisille huomattavasti viitt\u00e4 tonnia kohtuullisempaan 3 000\u00a0euron “omakustannushintaan”.<\/p>\n

Miten ihmisille k\u00e4y ?<\/h5>\n

Nyt kun kaikki nelj\u00e4\u00a0tarinaa on kerrottu, voimme pohtia rikkaiden ja k\u00f6yhien asiatonlandialaisten tilannetta kussakin.<\/p>\n

Tarina 1<\/strong><\/h6>\n

Tarinassa 1 asiat ovat selkeit\u00e4. Jokaisen rikkaan palkka on 50 000 euroa vuodessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi rikas saa vuokratuloa 5 000 euroa. Menopuoli on yht\u00e4 selv\u00e4. Vuokranmaksun yhteydess\u00e4 jokaiselta rikkaalta verotetaan 2 000\u00a0euroa vuodessa. Lis\u00e4ksi on lainanhoitomeno 3 000 ja muut menot kattava kunnallisvero 8 000 euroa.<\/p>\n

Toisin sanoen rikkaalle j\u00e4\u00e4 k\u00e4teen 50 000 + 5 000 – 2\u00a0000 – 3 000 – 8 000 = 42 000.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4 asiattomalainen saa palkkaa 10 000 euroa, maksaa vuokraa 5 000 euroa ja saa vuokranmaksun yhteydess\u00e4 maksettavaa vuokratukea 2 000.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4lle j\u00e4\u00e4 siis k\u00e4teen vuokran j\u00e4lkeen 10 000 – 5 000 + 2\u00a0000 = 7\u00a0000.<\/p>\n

Lukija varmaankin havaitsee, ett\u00e4 tulos on sek\u00e4 rikkaiden ett\u00e4 k\u00f6yhien osalta t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin jos kunta pakottaisi vuokratasoksi “omakustannustason”\u00a03 000.<\/p>\n

Verotuksen vaikutus on my\u00f6s aika yksinkertainen, koska oletimme etteiv\u00e4t verotus ja\u00a0asumistuki vaikuta hintoihin. Ilman asumistuen rahoittamiseen liittyv\u00e4\u00e4 lis\u00e4veroa rikkaat saisivat k\u00e4teen 50 000 + 5 000 – 3 000 – 8000 = 44 000\u00a0euroa.<\/p>\n

K\u00f6yhille puolestaan j\u00e4isi vuokran j\u00e4lkeen 10 000 – 5 000 = 5 000 euroa.<\/p>\n

Jokaiselta rikkaalta siis otetaan 2 000 ja annetaan se k\u00f6yh\u00e4lle.<\/p>\n

Jos asiaa ajattelee kuntatalouden kannalta, niin kunta ker\u00e4\u00e4 veroja 10 000 euroa vuodessa jokaiselta rikkaalta. T\u00e4st\u00e4 8 000 menee muihin menoihin ja 2 000 erikoisella tavalla jaettuun asumistukeen.\u00a0Kaikki n\u00e4m\u00e4 asiat n\u00e4kyv\u00e4t\u00a0kaupungin tilinpidossa oikeissa sarakkeissa ja oikeilla riveill\u00e4.<\/p>\n

Tarina\u00a02<\/strong><\/h6>\n

Lukija\u00a0havaitsee varmaankin, heti ett\u00e4\u00a0kaikkien ihmisten kannalta on aivan sama, perit\u00e4\u00e4nk\u00f6 vero tavanoimaiseen tapaan vai tekev\u00e4tk\u00f6 sen tupaan tunkeutuvat virkamiehet.<\/p>\n

My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 kunta verottaa 10 000 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 8 000 muuhun ja 2 000 asumistukeen.<\/p>\n

Tarina 3<\/strong><\/h6>\n

Tarinassa 3\u00a0asiat ovat my\u00f6s aika selkeit\u00e4. Rikkaan palkka on 50 000, t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tulee kaupungin pakkolunastuskorvaus 3 000, menopuolella on edelleen lainanhoitomeno 3 000. Kunnallisverokin on sama 8 000 kuin aiemmin. Kunta saa kyll\u00e4kin vuokratuloja 3 000 vuodessa, mutta ne menev\u00e4t pakkolunastuskorvauksen maksuun, joten maksettavaksi j\u00e4\u00e4 edelleen 8 000 jokaista rikasta kohti.<\/p>\n

Toisin sanoen rikkaalle j\u00e4\u00e4 k\u00e4teen 50 000 + 3 000 – 3 000 – 8000 = 42 000.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4 saa palkkaa 10 000 euroa ja maksaa vuokraa 3 000 euroa.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4lle j\u00e4\u00e4 siis k\u00e4teen 7\u00a0000 euroa.<\/p>\n

Tarina\u00a04<\/strong><\/h6>\n

Tarina 4\u00a0on kenties mielenkiintoisin. Siin\u00e4 rikkaat eiv\u00e4t rakenna taloa, vaan kunta rakentaa sen. Rikas saa palkkaa 50 000 euroa ja siin\u00e4 kaikki. Menopuolella on vain kunnallisvero. Mutta kunnallisverolla pit\u00e4\u00e4 nyt kattaa paitsi perusmenot 8 000 my\u00f6s lainanhoitokulut 3 000 vuodessa, kaikki siis rikasta veronmaksajaa kohti. Toisaalta kunta saa vuokratuloja 3 000 euroa per k\u00f6yh\u00e4, eli\u00a0lainanottokulut peittyv\u00e4t. (T\u00e4m\u00e4 on\u00a0muuten yksi argumentti, joka on esitetty sen puolesta, ettei kohtuuhintainen asuntotuotanto muka maksa mit\u00e4\u00e4n.)<\/p>\n

Vero on siis yhteens\u00e4 8 000 + 3 000 – 3 000 = 8\u00a0000.<\/p>\n

Rikkaalle j\u00e4\u00e4 k\u00e4teen 50 000 – 8 000\u00a0= 42 000.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4lle tilanne on t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin tarinassa 2, eli k\u00e4teen j\u00e4\u00e4 7 000.<\/p>\n

Kaikissa nelj\u00e4ss\u00e4\u00a0tarinassa Asiattomalan kaupungin asuntopolitiikka johtaa kaikkien asukkaiden kannalta t\u00e4sm\u00e4lleen samaan lopputulokseen.<\/p>\n

Ainoastaan kunnan kirjanpito n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaiselta. Tarinassa 4 kuntalaiset\u00a0maksavat kyll\u00e4 kohtuuhintaisen asumisen kustannukset, mutta sep\u00e4\u00a0ei n\u00e4yk\u00e4\u00e4n kunnan\u00a0kirjanpidossa. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa\u00a0asiattomalalaispoliitikkojen joukossa suositut v\u00e4itteet kohtuuhintaisen asumisen ilmaisuudesta. Mutta se ei tee v\u00e4itteist\u00e4\u00a0totta.<\/p>\n

Kustannukset sen paremmin kuin\u00a0niist\u00e4 seuraava verorasitus eiv\u00e4t h\u00e4vi\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n vain koska ne h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t kunnan tilikirjasta.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/h5>\n

Nyt on aika muistuttaa sinua, rakas lukija, tekem\u00e4st\u00e4si sitoumuksesta. Koska olet lukenut juttua t\u00e4h\u00e4n saakka, olet sitoutunut samaistamaan\u00a0sellaiset politiikkavaihtoehdot, jotka johtavat t\u00e4sm\u00e4lleen samaan lopputulokseen. Ja n\u00e4in on jokaisessa kolmessa tarinassa. Kussakin tarinassa kaikkien asiatonlandialaisten asema on t\u00e4sm\u00e4lleen sama.<\/p>\n

Jos siis olet sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tarinoissa 1 ja \/ tai 2 verotettiin rikkailta 2 000\u00a0euroa ja annettiin k\u00f6yhille, olet sitoutunut olemaan sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in tapahtuu my\u00f6s tarinassa 3\u00a0ja erityisesti tarinassa 4. Jos uskot, ett\u00e4 tarinoissa 1 ja \/ tai 2 tulonsiirto oli t\u00e4ysin kouriintuntuva eik\u00e4 lainkaan teoreettinen, olet sitoutunut olemaan samaa mielt\u00e4 my\u00f6s tarinasta 3\u00a0ja erityisesti tarinasta\u00a04.<\/p>\n

Sitoumuksesi pakottaa sinut yhtym\u00e4\u00e4n my\u00f6s seuraaviin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Kohtuuhintaiseen asumiseen liittyv\u00e4t kustannukset eiv\u00e4t ole teoreettisia. Ne ovat aivan konkreettisia kustannuksia, jotka joku maksaa. Kohtuuhintainen asuminen\u00a0on ihan yht\u00e4 konkreettinen tulonsiirto kuin varallisuuden ottaminen yhdelt\u00e4 henkil\u00f6lt\u00e4 ja antaminen toiselle. Se\u00a0on<\/em>\u00a0varallisuuden ottamista yhdelt\u00e4 ja antamista toiselle.<\/p>\n

Kustannukset ja tulonsiirto eiv\u00e4t lakkaa olemasta, vaikka ne piilotettaisiin kunnan omaan tuotantoon.<\/p>\n

Tarinat osoittavat, ett\u00e4 kaupungin vuokra-asuntotuotannosta on ihan konkreettisia kustannuksia. Kaikissa tarinoissa\u00a0kustannukset maksavat Asiattomalan rikkaat veronmaksajat. Maksaminen tapahtuu ensimm\u00e4isess\u00e4, toisessa ja kolmannessa tarinassa suoraan ottamalla rahat tai talo rikkailta ja antamalla ne k\u00f6yhille. Maksaminen on kolmannessa tarinassa v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4suorempaa.<\/p>\n

Mutta mekanismi ei ole erityisen monimutkainen. Rakentaakseen vuokratalon kunta joutuu verottamaan talon rakennuskustannukset kuntalaisilta. Mutta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, etteiv\u00e4t kuntalaiset voi sijoittaa t\u00e4t\u00e4 summaa markkinaehtoiseen rakentamiseen, vaan tulo j\u00e4\u00e4 heilt\u00e4 saamatta. Kunta siis aivan riitt\u00e4v\u00e4n konkreettisesti verottaa kohtuuhintaiseen asumiseen k\u00e4ytetyn varallisuuden kaupunkilaisilta.<\/p>\n

Kunnianhimoinen tarinankertoja voi yritt\u00e4\u00e4 kertoa tarinaa numeroa 4 my\u00f6s niin, ett\u00e4 kunta sitoutuu omakustannushinnoitteluun saadakseen valtiolta lainan. Tarinasta tulee monimutkaisempi, mutta ei olennaisesti toisenlainen. Mik\u00e4\u00e4n muukaan\u00a0lakipyk\u00e4l\u00e4 tai j\u00e4rjestelm\u00e4n yksityiskohta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n\u00a0tarjoa \u00a0vasta-argumentteja.\u00a0Pyk\u00e4l\u00e4nviilaajat \u00e4lk\u00f6\u00f6t siis vaivautuko.<\/p>\n

Aivan sama logiikka p\u00e4tee\u00a0my\u00f6s Helsingiss\u00e4. Sill\u00e4 erolla tosin, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00a0aika k\u00f6yh\u00e4tkin maksavat veroja, joten he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t my\u00f6s osallistumaan kohtuuhintaisen asumisen kustannuksiin. Kohtuuhintainen asuminen vaikuttaa my\u00f6s hintoihin, toisin kuin\u00a0yksinkertaisissa tarinoissamme.<\/p>\n

Voidaanko asiasta jankuttaminen siis lopettaa? \u00c4lytt\u00f6m\u00e4n v\u00e4ittelyn\u00a0sijasta olisi aika aloittaa fiksuun ajatteluun perustuva keskustelu siit\u00e4 mik\u00e4 on oikeasti t\u00e4rke\u00e4\u00e4.\u00a0Jos se p\u00e4\u00e4si unohtumaan, niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on keksi\u00e4\u00a0paras tapa saada pienituloisille helsinkil\u00e4isille asuntoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viel\u00e4 kerran kohtuuhintaisen asumisen kustannuksista. Viel\u00e4 jaksaa. <\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":1155,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[42,86,135],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":11,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2017\/03\/haukotus2.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2017\/03\/haukotus2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1143"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=1143"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1143\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1364,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/1143\/revisions\/1364"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/1155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=1143"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=1143"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=1143"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}