{"id":134,"date":"2014-11-16T18:32:00","date_gmt":"2014-11-16T16:32:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/kansanpankkiiri-arhinmaki\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:06","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:06","slug":"kansanpankkiiri-arhinmaki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/kansanpankkiiri-arhinmaki\/","title":{"rendered":"Kansanpankkiiri Arhinm\u00e4ki"},"content":{"rendered":"<p>Paavo Arhinm\u00e4ki esitti <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/a1415948711869\">Helsingin Sanomissa<\/a>, ett\u00e4 pankkitileill\u00e4 makaavat rahat pit\u00e4isi saada osakemarkkinoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. H\u00e4nen ratkaisunsa oli kansanrahasto, jonne kansa voisi sijoittaa rahojaan pienell\u00e4 mutta valtion takaamalla tuotolla. Rahat valtio sijoittaisi yrityksiin. Asiattoman v\u00e4ke\u00e4 hienommat ihmiset ehtiv\u00e4t jo <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/a1416020426698\">kritisoida ehdotusta<\/a>. Kritiikki oli kuitenkin melko vaikeaselkoista, joten yrit\u00e4mme kantaa oman kortemme kekoon yksinkertaisella tarinalla.<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name='more'><\/a><br \/>\nMaailmassa on kahdenlaisia sijoituksia, riskitt\u00f6mi\u00e4 pankkitilej\u00e4, joista saa niin pient\u00e4 korkoa ett\u00e4 kutsutaan sit\u00e4 vaikka nollaksi. Sitten on osakesijoituksia, joihin sis\u00e4ltyy riski\u00e4. &nbsp;Sin\u00e4, kuten muutkin, pid\u00e4t osan rahoistasi riskitt\u00f6m\u00e4sti pankkitilill\u00e4 ja sijoitat osan osakkeisiin.<\/p>\n<p>Mietit asiaa tarkkaan ja p\u00e4\u00e4dyt siihen, ett\u00e4 1000 euroa on oikea m\u00e4\u00e4r\u00e4 osakesijoitusta sinulle. Enemp\u00e4\u00e4 riski\u00e4 et halua ottaa. Tonnin osakesalkkusi tuottaa hyv\u00e4n\u00e4 vuonna 200 euroa voittoa, huonona 100 euroa tappiota.<\/p>\n<p>Perustetaan kansanrahasto. Jokainen kansalainen sijoittaa 1000 euroa kansanrahastoon. My\u00f6s sin\u00e4 teet n\u00e4in. Kansanrahastosta sinulle maksetaan varmana valtion takaamana tuottona 1 % vuodessa. Valtio sijoittaa kansanrahaston rahat osakkeisiin. <\/p>\n<p>Saamasi tuotto kansanrahastosta on siis valtion takaama 10 euroa vuodessa. T\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4n kuin pankkitilin nolla euroa. Asiat ovat siis paremmin, vai mit\u00e4? No eiv\u00e4t oikeastaan.<\/p>\n<p>Verotus on nimitt\u00e4in j\u00e4tetty kokonaan pois laskelmista. Jos muu valtion toiminta pysyy ennallaan, t\u00e4ytyy siihen ker\u00e4t\u00e4 yht\u00e4 paljon rahaa kuin ennenkin. Lis\u00e4ksi t\u00e4ytyy saada jostakin 10 euroa vuodessa jokaiselle kansalaiselle kansanrahaston tuottoa.<\/p>\n<p>Valtiolla on nyt verojen lis\u00e4ksi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kansanrahaston osakkeisiin sijoitetun varallisuuden tuotto. Jos yrityksill\u00e4 menee hyvin, valtiolla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 200 euron voitto per kansalainen. N\u00e4in ollen veroa perit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 vuonna 190 euroa v\u00e4hemm\u00e4n kuin ennen kansanrahaston perustamista. Veronalennus on osaketuotto miinus kansanrahaston omistajille maksettava tuotto. Huonona vuonna puolestaan osakkeet tekev\u00e4t tappiota 100 euroa per kansalainen, joten veroja joudutaan perim\u00e4\u00e4n 110 euroa enemm\u00e4n kuin ennen kansanrahaston perustamista.<\/p>\n<p>Milt\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sinun kannaltasi? Hyv\u00e4n\u00e4 vuonna saat tuottoa kansanrahastosta 10 euroa ja veronalennusta 190 euroa, siis 200 euroa voittoa. Huonona vuonna saat 10 euroa kansanrahastosta ja veronkorotusta 110 euroa, siis 100 euroa tappiota. Verovaikutusten kanssa sijoituksesi kansanrahastoon tuottaa siis t\u00e4sm\u00e4lleen saman kuin 1000 euron osakesijoitus. T\u00e4m\u00e4 on aivan luonnollista: itse asiassa kansanrahasto ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin osakesijoitus, jonka valtio tekee puolestasi.<\/p>\n<p>Koska valtio tekee haluamasi 1000 euron sijoituksen puolestasi, et itse sijoita enemp\u00e4\u00e4 osakemarkkinoille, vaan panet loput rahoistasi pankkitilille. Yritysten rahoitukseen osakemarkkinoille kanavoituu siis rahojasi t\u00e4sm\u00e4lleen sama 1000 euroa kuin ennen kansanrahastoa. Kaikki muutkin tekev\u00e4t samalla tavalla kuin sin\u00e4, eik\u00e4 yritysten saama rahoitus lis\u00e4\u00e4nny lainkaan kansanrahaston avulla.<\/p>\n<p>Jos kansanrahasto on isompi, sanotaan 2000 euroa \/ kansalainen, voitot ja tappiot kaksinkertaistuvat. Valtio on siis sijoittanut puolestasi 2000 euroa osakkeisiin. Mutta t\u00e4m\u00e4 on kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin haluaisit. Valtio siis pakottaa sinut ottamaan haluamaasi suurempia riskej\u00e4. Osakemarkkinoille kohdistuu enemm\u00e4n varoja, mutta hyvinvointisi alenee, koska valtio pakottaa sinut spekuloimaan s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4si osakemarkkinoilla. Kansanrahastosta poisj\u00e4tt\u00e4ytyminen ei ole vaihtoehto: osakesijoittamisen vaikutukset osuvat sinuun veroj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta, halusitpa tai et. Laittamalla rahasi kansanrahastoon saat sent\u00e4\u00e4n 20 euroa vuodessa lohdutuspalkintoa.<\/p>\n<p>Pieni kansanrahasto ei siis lis\u00e4\u00e4 osakemarkkinoille kohdistuvia varoja. Suuri kansanrahasto lis\u00e4\u00e4 osakesijoituksia, mutta aikaansaa vaikutuksen pakottamalla ihmiset ottamaan suurempia riskej\u00e4 kuin n\u00e4m\u00e4 haluaisivat. Arhinm\u00e4ki voisi yht\u00e4 hyvin ehdottaa, ett\u00e4 pakotetaan ihmiset sijoittamaan m\u00e4\u00e4r\u00e4osuus s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u00e4n osakkeisiin. Tai ehdottaa ett\u00e4 valtio alkaa sijoittaa verorahoja osakemarkkinoille ihan ilman kansanrahastoa. Kummallakin n\u00e4ist\u00e4 olisi sama vaikutus kuin kansanrahastolla.<\/p>\n<p>Todellisuudessa pienikin kansanrahasto olisi sinulle huono vaihtoehto, koska toisten rahoilla pelaavat poliitikot ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti paljon huonompia valitsemaan osakkeita kuin omillaan pelaavat&nbsp;<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/sirpa-paatero-strategic-investment-fund\/\">kansalaiset<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Paavo Arhinm\u00e4ki esitti Helsingin Sanomissa, ett\u00e4 pankkitileill\u00e4 makaavat rahat pit\u00e4isi saada osakemarkkinoiden&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[75,113,197],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":18,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/134"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=134"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1548,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions\/1548"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}