{"id":14,"date":"2016-02-03T12:39:00","date_gmt":"2016-02-03T10:39:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/onko-valia-maksaako-caruna-veroa-vai-ei\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:15","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:15","slug":"onko-valia-maksaako-caruna-veroa-vai-ei","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/onko-valia-maksaako-caruna-veroa-vai-ei\/","title":{"rendered":"Onko v\u00e4li\u00e4 maksaako Caruna veroa vai ei?"},"content":{"rendered":"

Caruna-nimisen s\u00e4hk\u00f6nsiirtoyhti\u00f6n kuluttajahintojen korotukset ovat olleet uutisotsikoissa<\/a> pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n p\u00f6yristytt\u00e4vin\u00e4. S\u00e4hk\u00f6nsiirto on luonnollinen monopoli, ja ihmiset kokevat korotukset monopolivoiman v\u00e4\u00e4rik\u00e4ytt\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Erityisen kuumaksi keskustelun on tehnyt kaksi seikkaa. Ensiksi, Caruna on ostanut s\u00e4hk\u00f6njakeluverkkonsa jokin aika sitten valtionyhti\u00f6 Fortumilta. Toiseksi, Caruna ei ole maksanut juuri lainkaan veroja Suomeen hyv\u00e4st\u00e4 liikevoitostaan huolimatta. Yhdistettyn\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi ovat johtaneet syyt\u00f6ksiin siit\u00e4, ett\u00e4 valtio on myynyt kansallisomaisuutta veronkiert\u00e4jille, ja n\u00e4in menett\u00e4nyt suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t verotuloja<\/a>.
\n<\/a>
\nCaruna-jupakkaan liittyy paljon muitakin kysymyksi\u00e4. Esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6markkinoiden s\u00e4\u00e4ntelymekanismeista kirjoittaisi helposti oman, pitk\u00e4n blogauksensa. Mutta tarkastellaan nyt vain yht\u00e4 seikkaa. Sit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu jos valtio myy monopoliyrityksen ulkomaiselle yritykselle, joka pystyy kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n veroja,<\/p>\n

Jotta asia tulisi mahdollisimman yksinkertaiseksi, lenn\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tarujen Asiatonlandiaan. Siell\u00e4 on myynniss\u00e4 valtion omistama paikallinen s\u00e4hk\u00f6njakelumonopoli. Kaupasta kilpailee kaksi ulkomaalaista yrityst\u00e4, Nolona Ltd ja Sikana GmbH. Kisassa on mukana my\u00f6s kaksi kotimaista yrityst\u00e4, Asiattomalan S\u00e4hk\u00f6 Oy ja ASS Oy.<\/p>\n

Tilanne on sik\u00e4li j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 kaikki yritykset ovat yht\u00e4 tehokkaita. Ne pystyv\u00e4t kaikki nyht\u00e4m\u00e4\u00e4n paikallisilta asukkailta saman, melko mukavan voiton monopoliasemansa turvin. Erona on se, ett\u00e4 ulkomaalaiset kilpailijat pystyv\u00e4t ovelilla kirjanpitotempuilla olemaan maksamatta lainkaan veroa. Suomalaiset yritykset sen sijaan joutuvat maksamaan verot.<\/p>\n

Jotta saataisiin asiota v\u00e4h\u00e4n konkreettisemmiksi, ajatellaan, ett\u00e4 yritysten saamien tulevien voittojen nykyarvo on 100 miljoonaa. Ulkomaalaisten yritysten omistajat saavat t\u00e4m\u00e4n kokonaan itselleen. N\u00e4in ollen monopoliyrityksen arvo ulkomaalaisille on 100 miljoonaa.<\/p>\n

Suomalaiset yritykset saavat saman 100 miljoonan arvoisen voittovirran, mutta joutuvat maksamaan verot. Sovitaan, ett\u00e4 verojen nykyarvo on vaikka 20 miljoonaa. Monopoliyrityksen arvo suomalaisille tarjoajille on siis 80 miljoonaa.<\/p>\n

Kuluttajalle ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4 kuka voittaa. Jokainen yrityksist\u00e4 laskuttaa voittaessaan saman monopolihinnan. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy oletus siit\u00e4, ett\u00e4 verot perit\u00e4\u00e4n niin, etteiv\u00e4t ne vaikuta yritysten hinnoitteluun. Mutta kuinka ollakaan, Asiatonlandiassa verotetaan s\u00e4hk\u00f6njakelua juuri n\u00e4in.<\/p>\n

Valtio punnitsee kahdenlaista myyntistrategiaa. Kummassakin monopoliyritys huutokaupataan eniten tarjoavalle. Mutta valtio on huolestunut siit\u00e4, ett\u00e4 jos ulkomainen yritys voittaa, verotulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t saamatta. Siksi poliitikot harkitsevat huutokaupan rajoittamista vain kotimaisiin yrityksiin.<\/p>\n

Katsotaan ensin, mit\u00e4 tapahtuu, jos kaikki saavat osallistua. Ulkomaalaiset yritykset pystyv\u00e4t tarjoamaan kohteesta enemm\u00e4n kuin kotimaiset. Se on arvokkaampi niille, koska ne eiv\u00e4t maksa veroa. Koska yrityksen arvo kummallekin ulkomaalaiselle tarjoajalle on sama, ne kilpailevat hinnan hyvin l\u00e4helle arvostustaan, eli 100 miljoonaa. Jos et usko, katso vaikka t\u00e4t\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Valtio saa siis suurin piirtein 100 miljoonaa ja s\u00e4hk\u00f6monopoli siirtyy jommalle kummalle ulkomaalaiselle. Valtion tienestit s\u00e4hk\u00f6monopolista j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 ulkomaiset yritykset eiv\u00e4t maksa penni\u00e4k\u00e4\u00e4n veroa.<\/p>\n

Jos vain kotimaiset yritykset saavat osallistua, valtio saa kaupasta v\u00e4hemm\u00e4n rahaa. S\u00e4hk\u00f6monopolin arvo kotimaisille yrityksille on vain 80 miljoonaa verojen takia. Koska monopolin arvo kummallekin kotimaiselle yritykselle on sama, hinta asettuu 80 miljoonan tiet\u00e4mille. Valtio saa siis kaupasta suurin piirtein 80 miljoonaa. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole valtion ainoa tienesti, valtio saa tietysti my\u00f6s ne 20 miljoonan verot. Eli valtio saa 100 miljoonaa.<\/p>\n

Kaikkien, niin s\u00e4hk\u00f6monopolin asiakkaiden kuin veronmaksajienkin kannalta on aivan yhdentekev\u00e4\u00e4 maksaako s\u00e4hk\u00f6monopoli veroja vai ei. Ulkomaalaiset yritykset maksavat verot kauppahinnassa, kun taas kotimaiset veroina.<\/p>\n

Ennen kuin joku kirjaimellisestiottaja kiihtyy, todetaan heti, ett\u00e4 asiat ovat todellisuudessa monimutkaisempia. Mutta perusviesti on silti selv\u00e4: yritysten veronmaksu ei ole kiinnostavin asia, kun valtion omaisuutta myyd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sama p\u00e4tee muuten julkisiin hankintoihin. Niist\u00e4 saatamme hyvinkin puhua pian sotea k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Caruna-nimisen s\u00e4hk\u00f6nsiirtoyhti\u00f6n kuluttajahintojen korotukset ovat olleet uutisotsikoissa pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n p\u00f6yristytt\u00e4vin\u00e4.…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":185,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[52,177,238,307,310],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":48,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/hivoltage.jpg","blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/40\/2016\/05\/hivoltage.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/14"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1429,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions\/1429"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media\/185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}