{"id":140,"date":"2014-11-08T08:58:00","date_gmt":"2014-11-08T06:58:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/maailmanlopun-pasuunaa-ei-ole-olemassa\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:48","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:48","slug":"maailmanlopun-pasuunaa-ei-ole-olemassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/maailmanlopun-pasuunaa-ei-ole-olemassa\/","title":{"rendered":"Maailmanlopun pasuunaa ei ole olemassa"},"content":{"rendered":"<p>On jossain m\u00e4\u00e4rin huolestuttavaa, kuinka usein Helsingin Sanomien tiedesivut p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t Asiattoman lehdist\u00f6katsauksen aiheeksi, mutta ei n\u00e4it\u00e4 oikein sivuuttaakaan voi. Vuorossa on t\u00e4ll\u00e4 kertaa Asiattoman lukijoille jo ennest\u00e4\u00e4n tuttu <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/tiede\/a1414898884905\">kielentutkija<\/a>, joka jatkaa valitsemallaan selke\u00e4ll\u00e4 linjalla: Maailman kulttuurit ovat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4, maailmanloppu on tulossa ja se johtuu globalisaatiosta.<\/p>\n<p>Hesarin lukijoille on tullut selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kielentutkija ei oikein diggaile nykymusiikista, mutta ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 on, miksi tiedesivujen kolumni kannattaa tuhlata omien mieltymysten esittelylle. Erityisen surullista on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kolumnin j\u00e4rjellisint\u00e4 antia.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 kielentutkija oikein sanoo?<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name=\"more\"><\/a><br \/>\nEnnen maailma oli rikas ja ihana paikka:<\/p>\n<p>&#8211; \u201cKun ihmisi\u00e4 oli prosentti nykyisist\u00e4, tundralla, sademetsiss\u00e4 ja aavikolla elettiin eri tavoin. Yksi el\u00e4m\u00e4 perustui poronhoitoon ja joikuun, toinen toteemeihin, kolmas transsiin ja p\u00e4ihdytt\u00e4viin sieniin.\u201d<\/p>\n<p>Ongelma t\u00e4ss\u00e4 ajattelussa on se, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 oli prosentti nykyisest\u00e4, KOSKA ihmiset eliv\u00e4t n\u00e4iss\u00e4 kulttuureissa. Sienet ovat varmaankin sopivassa m\u00e4\u00e4rin ok, mutta suurinta osaa nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmisist\u00e4 ei olisi olemassa, jos n\u00e4ist\u00e4 kulttuureista ei olisi pitk\u00e4lti luovuttu. Kielentutkijan ihmishengelle antama arvo on melko mit\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n<p>&#8211; \u201cNyt ihmisi\u00e4 on seitsem\u00e4n miljardia, mutta kulttuuri on kaikkialla sama.\u201d<\/p>\n<p>Mutta kun ei ole. Ainakaan jos asiaa miettii kulttuureista nauttivien ihmisten <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/breaking-bad-vs-runonlaulanta\/\">n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/a>. Keskivertoihmisell\u00e4 on valittavanaan enemm\u00e4n eri kulttuurien hyvi\u00e4 puolia ja tapoja paeta niiden pahoja puolia kuin koskaan aiemmin. Ilmeisesti kielentutkija ajattelee, ett\u00e4 kulttuurit ovat ulkoavaruuden kulttuurikirjanpit\u00e4ji\u00e4, eiv\u00e4t ihmisi\u00e4 varten.<\/p>\n<p>Maailmalla levi\u00e4\u00e4 uusi ihmiskuva, jonka<\/p>\n<p>&#8211; \u201cmukaan ihmiset haluavat maksimoida omaisuuden, voittaa toisensa kilpailussa ja asettaa oman hyv\u00e4ksymisenkaipuunsa yhteis\u00f6n edelle.\u00a0Se perustuu kelloon, joka pilkkoo ajan p\u00e4tkiksi, ty\u00f6ksi nimettyyn t\u00e4rkeilyyn&#8230;\u201d<\/p>\n<p>On kerrassaan kummallinen v\u00e4ite, ett\u00e4 ihmiset olisivat olleet ennen muinoin v\u00e4hemm\u00e4n kilpailuhenkisi\u00e4 kuin nyky\u00e4\u00e4n. Ero nykyiseen on se, ett\u00e4 kilpailu oli aiemmin kirjaimellisesti verist\u00e4. Maailma oli ennen todella v\u00e4kivaltainen ja ehk\u00e4 suurin v\u00e4kivaltaisuuden v\u00e4henemisen syy on ollut kaupank\u00e4ynti ja eri kulttuurien vuorovaikutus. Niin ja olikohan siit\u00e4 ty\u00f6njaostakin jotain hy\u00f6ty\u00e4 ihmiskunnalle?<\/p>\n<p>&#8211; \u201cJa kuten vehn\u00e4pelto ei korvaa sademets\u00e4\u00e4, vaikka siin\u00e4kin on biomassaa, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n englannin kieli korvaa maailman 7000:ta kielt\u00e4 luovuuden ja ajatuksen v\u00e4lineen\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Ei korvaa, vaan parantaa. Kummassa maailmassa syntyy enemm\u00e4n hyvi\u00e4 ideoita ja innovaatioita: Siin\u00e4 miss\u00e4 on 7000 pient\u00e4 eristynytt\u00e4 kieliyhteis\u00f6\u00e4 vai siin\u00e4, miss\u00e4 kaikilla on yhteinen kieli ja kommunikointi vaivatonta? Kummassa maailmassa hyvist\u00e4 ideoista p\u00e4\u00e4see nauttimaan mahdollisimman moni?<\/p>\n<p>Nykyajan pahin monokulttuurihirvi\u00f6 on tietysti tiede, joka on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt melkein kaikki muut tiedonhankkimiskeinot.\u00a0Maailmassa ei en\u00e4\u00e4 juurikaan ole\u00a0toteemipaaluja ja animismia. Hyv\u00e4 niin. Olisi j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 tuomita ihmiset el\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0\u0161amaanien ja ylipappien ikeeseen, kun oikeasti tiedet\u00e4\u00e4n, miten maailma toimii. Olisi hyv\u00e4. jos yliopistolla ty\u00f6skentelev\u00e4t ihmiset kertoisivat t\u00e4t\u00e4 tarinaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>On jossain m\u00e4\u00e4rin huolestuttavaa, kuinka usein Helsingin Sanomien tiedesivut p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t Asiattoman lehdist\u00f6katsauksen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[65,75,145,270],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":10,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/140"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=140"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1554,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/140\/revisions\/1554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}