{"id":152,"date":"2014-10-24T12:20:00","date_gmt":"2014-10-24T09:20:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/ota-sina-herlinit-niin-mina-otan-tehtaa\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:50","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:50","slug":"ota-sina-herlinit-niin-mina-otan-tehtaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/ota-sina-herlinit-niin-mina-otan-tehtaa\/","title":{"rendered":"Ota sin\u00e4 Herlinit niin min\u00e4 otan tehtaat"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoitussivun kolumnissa<\/a> puhuttiin sitoutuneen omistamisen t\u00e4rkeydest\u00e4. Kolumnissa oli paljon mielenkiintoisia piirteit\u00e4. Journalismin etiikasta kiinnostuneet kiinnittiv\u00e4t kenties huomiota siihen, kuinka HS:n p\u00e4\u00e4kirjoitussivulla ylistettiin lehden emoyhti\u00f6n merkitt\u00e4vimpi\u00e4 omistajia ja heid\u00e4n sukulaisiaan. Kolumnistin arviot Erkkojen ja Herlinien upeudesta olivat nimitt\u00e4in uskomattoman hunajaista luettavaa.<\/p>\n

<\/a>
\nMutta varsinaiseen asiaan. Kolumnissa esitettiin useita k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4. Puhutaan niist\u00e4.<\/p>\n

– Suuryrityksen “sitoutunut omistaja on paljon tehtaita arvokkaampi asia”.<\/p>\n

Toivottavasti p\u00e4\u00e4semme joskus jakamaan p\u00e4\u00e4kirjoitustoimittajan kanssa jonkun suuryrityksen, vaikkapa Koneen. Kiistaa ei nimitt\u00e4in tule, annan mielell\u00e4ni Herlinit toimittajalle ja pid\u00e4n itse Koneen tehtaat.<\/p>\n

– Suomen sokerin myynti ja Alkon pilkkominen 1980-luvulla olivat huonoja asioita.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ntelytaloudessa ja tullimuurien takana 1970- ja 1980-luvulla viihtyneet monopolit ja liki monopolit eiv\u00e4t olleet hyvi\u00e4, vaan pahoja asioita. Monopolit hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t niiden omistajia ja haittaavat kaikkia muita. Esimerkiksi kaikkia, jotka joutuvat maksamaan sokerista liikaa. Elintarvikealan monopolien, s\u00e4\u00e4ntelyn ja tullien poistuminen on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 suomalaisten hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Jokainen joka muistaa milt\u00e4 1980-luvun alun K-marketissa n\u00e4ytti, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

– Kun Nokia 1980-luvun lopussa oli kriisiss\u00e4, Yhdyspankki ja Pohjola toimivat avainomistajina, joilta yhti\u00f6n johto sai suojaa ja tukea. Ja todellista valvontaa. T\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4 asia.<\/p>\n

Voiko todella olla niin, ett\u00e4 joku kaipaa 1980-luvun talousel\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa valta oli keskittynyt ja jossa pankkileirit ristiinomistusten kautta hallitsivat suurta osaa taloudesta? T\u00e4m\u00e4kin j\u00e4rjestely hy\u00f6dytti muutamia sis\u00e4piiril\u00e4isi\u00e4 kaikkien muiden kustannuksella. Se ett\u00e4 pankit antoivat suojaa ja tukea kannattamattomille yrityksille, joiden johtajat olivat kavereita, oli p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4, ei hyv\u00e4 asia.
\n 
\n– “Suomi on kasvottomien omistusten maa.” T\u00e4m\u00e4 on huono asia.<\/p>\n

Kasvoton omistaminen tarkoittaa samaa kuin hajautettu omistaminen. Ennen maailmassa omistus Suomessa oli kasvollisempaa, koska muutamat henkil\u00f6t ja suvut omistivat l\u00e4hes kaiken tai ainakin m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t l\u00e4hes kaikesta. Kasvollinen omistaminen on nykyisinkin tyypillist\u00e4 maissa, joissa taloudellinen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta on keskittynyt. Esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueella on useita kasvollisen omistamisen k\u00e4rkimaita.<\/p>\n

Ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltty\u00e4 vaikutelmalta, ett\u00e4 “kasvoton” on toimittajalle usein synonyymi “ulkomaalaisen” kanssa. On paljon syit\u00e4 miksi kansainv\u00e4linen omistus on hyv\u00e4 asia. On paljon syit\u00e4 miksi ulkomaalaisiin kohdistuva ep\u00e4luulo on ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Tyydyt\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 huomauttamaan, ett\u00e4 toimittajan ihaileman Koneen omistajat tehdess\u00e4\u00e4n yrityskauppoja ulkomailla ovat siell\u00e4 ihan yht\u00e4 kasvottomia kuin ulkomaalaiset t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

-Jo muutama vuosikymmen Suomessa on jouduttu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 toimiala toisensa j\u00e4lkeen on annettu pois.<\/p>\n

En tied\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 on tarkoitettu ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, mutta tietenk\u00e4\u00e4n toimialoja ei ole annettu pois. Yritysten myynnist\u00e4 saadaan aina vastineeksi varallisuutta. Yleens\u00e4 saman verran kuin pois annetun yrityksen arvo. T\u00e4st\u00e4 on jo ehditty\u00e4 puhua Asiattoman kirjoituksessa Ulkomaiset sijoitukset ja perheen autokaupat<\/a>. Kun toimittaja luettelee poismyytyj\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4, h\u00e4n ei ota huomioon, ett\u00e4 niit\u00e4 ei ole annettu pois, vaan vaihdettu johonkin muuhun varallisuuteen. Jokaista myyty\u00e4 yrityst\u00e4 vastaa jokin toinen, suomalaisten omistama yht\u00e4 arvokas varallisuus.<\/p>\n

Kolumnissa ylistettiin my\u00f6s perheyritt\u00e4jyytt\u00e4, mutta perheyrityksist\u00e4 tulee erillinen kirjoitus my\u00f6hemmin. Watch this space.<\/p>\n

\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoitussivun kolumnissa puhuttiin sitoutuneen omistamisen t\u00e4rkeydest\u00e4. Kolumnissa oli paljon mielenkiintoisia piirteit\u00e4.…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[75,187,259],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":8,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/152"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=152"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1566,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions\/1566"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}