{"id":155,"date":"2014-10-20T11:02:00","date_gmt":"2014-10-20T08:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/rupisia-riimeja-karmeita-megatarinoita\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:50","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:50","slug":"rupisia-riimeja-karmeita-megatarinoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/rupisia-riimeja-karmeita-megatarinoita\/","title":{"rendered":"Rupisia riimej\u00e4, karmeita megatarinoita"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomiin liittyy j\u00e4nn\u00e4 juttu, jonka olemme huomanneet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Asiattomassa. Kun taloustieteilij\u00e4t puhuvat taloustieteest\u00e4, jutut julkaistaan korkeintaan taloussivuilla. Kun harrastelijat kirjoittavat taloustieteest\u00e4, jutut julkaistaan tiedesivuilla. Asiattomassa on jo k\u00e4sitelty sit\u00e4 mit\u00e4 er\u00e4skin kosmologi ajattelee talouspolitiikasta<\/a>. N\u00e4m\u00e4 kosmisen h\u00f6ps\u00f6t ajatukset oli julkaistu Helsingin sanomien tiedekolumnissa. Nyt tiedekolumnista kajahtaa taas<\/a>. Asialla on t\u00e4ll\u00e4 kertaa tiedetoimittaja, joka on lukenut kirjan.<\/p>\n

Asiattoman v\u00e4elle ennest\u00e4\u00e4n tuntematon kirjailija F.S. Michaels on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n havainnut, ett\u00e4 “ajattelemme kertomalla itsellemme tarinoita”. Huono juttu on se, ett\u00e4 viime aikoina l\u00e4nsimaissa olemme kertoneet itsellemme pahan tarinan. Tuo paha tarina on viel\u00e4p\u00e4 niin paha, ettei se olekaan mik\u00e4\u00e4n tavallinen tarina vaan ihan oikea megatarina<\/i>.
\n<\/a>
\nToimittajan kuvaus megatarinan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 kuulostaa er\u00e4\u00e4nlaiselta taloustieteen karikatyyrilt\u00e4. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 megatarinan mukaan olemme “itsen\u00e4isi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4”, jotka pyrkiv\u00e4t kaiken aikaa parantamaan omaa tilannettaan. Olemme “yritt\u00e4ji\u00e4”, eli meill\u00e4 on kyltym\u00e4t\u00f6n halu saada, mit\u00e4 haluamme. (Mielenkiintoinen luonnehdinta yritt\u00e4jist\u00e4 muuten). Jos olet myyj\u00e4, pyrit tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman suurta voittoa. Tuotteittesi hinnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kysynn\u00e4n ja tarjonnan laki, et sin\u00e4. Palkkasi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t markkinat, et sin\u00e4 tai pomosi.<\/p>\n

Pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n hetkeksi t\u00e4h\u00e4n. Toimittajan n\u00e4rk\u00e4stys vaikeuttaa sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n haluaa sanoa. Ilmeisesti ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat yksil\u00f6it\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t parempaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, on jotenkin v\u00e4\u00e4rin. On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, onko se v\u00e4\u00e4rin siksi, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t oikeasti ole sellaisia vai v\u00e4\u00e4rin moraalisesti. Oli tulkinta kumpi tahansa, on vaikea yhty\u00e4 toimittajan n\u00e4kemykseen.<\/p>\n

Sama p\u00e4tee markkinoiden toimintaa koskevaan kohtaan. V\u00e4itt\u00e4\u00e4k\u00f6 toimittaja, etteiv\u00e4t hinnat ja palkat m\u00e4\u00e4r\u00e4ydy markkinoilla? T\u00e4m\u00e4 kuulostaa aika naurettavalta. Yrit\u00e4 esimerkiksi myyd\u00e4 autoasi 10 miljoonalla eurolla. Ei taida k\u00e4yd\u00e4 kaupaksi, vaikka kuinka yritt\u00e4isit. Sin\u00e4 et voi yksin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 myymiesi tuotteiden hintaa. Autojen hinnat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t markkinoilla kaikkien autonvalmistajien, -ostajien ja -myyjien tekemien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteella.<\/p>\n

Sama p\u00e4tee palkkaasi. Yrit\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 10 miljoonaa liksaa (siis jos et satu olemaan esimerkiksi Leo Messi. Messi, kun luet t\u00e4t\u00e4 niin yrit\u00e4 asettua tavallisen ihmisen asemaan). Jos olet pomo, yrit\u00e4 tarjota ty\u00f6ntekij\u00f6illesi euron tuntipalkkaa. Ei onnistu. Ja jos yrit\u00e4t maksaa ty\u00f6ntekij\u00f6illesi 10 miljoonaa, et ole kauan yritt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

On ilmeinen tosiasia, ettemme itse eiv\u00e4tk\u00e4 pomomme voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 palkkaa saamme. Ent\u00e4 onko jotenkin v\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 hinnat ja palkat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t markkinoilla? Ilman tarkempaa kuvausta on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 edes tarkoittaa. Hinnat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t aina jonkinlaisilla markkinoilla. Markkinoita on erilaisia ja toiset toimivat eri tavalla kuin toiset. Mutta koska on hintoja, on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jokin mekanismi jossa ne m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t, eli markkinat.<\/p>\n

Jos megatarinan kuvauksesta poistaa toimittajan vihaiset tulkinnat, ei tarinassa ainakaan t\u00e4h\u00e4n asti ole hirve\u00e4sti vikaa. Toisaalta megatarinan k\u00e4sitteest\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4k\u00e4\u00e4n. Olisi paljon luontevampaa puhua suoraan asioista kuin siit\u00e4, miten niist\u00e4 puhutaan. Jos toimittaja haluaa kritisoida markkinoiden toiminnan mallintamista tai markkinoiden toimintaa, t\u00e4m\u00e4n voi helposti tehd\u00e4 suoraan ilman tarpeetonta tarinak\u00e4sitett\u00e4.<\/p>\n

Megatarinan kuvaus jatkuu kolumnissa viel\u00e4 muutaman kappaleen ajan. Tulkinta ei ole helppoa, mutta jos ymm\u00e4rr\u00e4n oikein, megatarinaan sis\u00e4ltyy ajatus hyvin toimivien markkinoiden tehokkuudesta. Kenties mukana on my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 hyvin toimivat markkinat edist\u00e4v\u00e4t talouskasvua. On tietenkin paljon tietoa siit\u00e4, etteiv\u00e4t markkinat kaikissa olosuhteissa aina toimi tehokkaasti. Markkinoiden toiminnan yhteys talouskasvuun on sekin monimutkainen asia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta megatarinan perusajatus kuulostaa aika lailla oikealta.<\/p>\n

Tiedetoimittajan mielest\u00e4 selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n n\u00e4in ei ole. Megatarina on paha tarina ja meid\u00e4n pit\u00e4isi kertoa itsellemme kivempi. Kuten niin monen yhteiskuntakriitikon, my\u00f6s tiedetoimittajan mielest\u00e4 asiat olivat ennen niin paljon paremmin. Esimerkki paremmasta tarinasta l\u00f6ytyykin toimittajan mukaan menneisyydest\u00e4. Kyseinen esimerkki on kirjastolaitos.<\/p>\n

Toimittaja hehkuttaa, kuinka “kirjastojen olemassaolo kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 olemme kansakuntana uskoneet kirjojen voimaan”. Lis\u00e4ksi “kirjastojen periaate on ollut, ett\u00e4 ne toimivat sek\u00e4 politiikan ett\u00e4 markkinoiden ulkopuolella”.<\/p>\n

Toimittaja ilmeisesti haluaa ett\u00e4 kerromme itsellemme megatarinan asemesta t\u00e4m\u00e4n tarinan. Tarina on kuitenkin aika karmea. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tekev\u00e4t kansakunnat, eiv\u00e4tk\u00e4 ihmiset, on valitettavan yleinen. Esimerkiksi diktaattorit yritt\u00e4v\u00e4t sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 kansalaisille juuri t\u00e4t\u00e4 tarinaa. Tarinan mukaan poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset heijastavat kansakunnan tahtoa, jota p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kanavoivat. N\u00e4in ollen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden toimintaa ei tarvitse lainkaan analysoida, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4th\u00e4n ovat vain kansakunnan tahdon passiivisia v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4. Esimerkiksi kirjastojen kustannuksia ja hy\u00f6tyj\u00e4 ei saa pohtia, koska kirjastot eiv\u00e4t ole poliittisen ja taloudellisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tuloksia, vaan seurausta kansakunnan uskosta kirjojen voimaan.<\/p>\n

Todellisuudessa tietenkin kirjastolaitoksen olemassaolo ja rahoitus on poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Se ei heijastele kansakunnan uskoa sen enemp\u00e4\u00e4 kuin muutkaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Kirjastolaitosta koskevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa voidaan ja tulee arvioida samalla tavalla kuin kaikkea muutakin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tekev\u00e4t ihmiset, siis poliitikot ja byrokraatit, eiv\u00e4t kansakunnat. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t tai k\u00e4rsiv\u00e4t ihmiset, eiv\u00e4t kansakunnat.<\/p>\n

Kirjastolaitoksen hy\u00f6tyj\u00e4 ja kustannuksia pit\u00e4\u00e4 arvioida aivan samoin kuin muidenkin asioiden. Kirjastoihin kuluvat resurssit voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johonkin muuhun, esimerkiksi teihin, sairaaloihin, tai kouluihin. Olisi siis t\u00e4ysin vastuutonta olla vertaamatta kirjastolaitoksen hy\u00f6tyj\u00e4 ja kustannuksia vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin. T\u00e4m\u00e4 koskee yht\u00e4 hyvin suoria kustannuksia kuin ep\u00e4suoriakin. Kirjastolaitoksen avulla esimerkiksi poliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4 on suuret vaikutusmahdollisuudet siihen, millaisia kirjoja Suomessa luetaan, kirjoitetaan ja k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun olosuhteet muuttuvat esimerkiksi digitalisoitumisen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4, t\u00e4ytyy my\u00f6s kustannus-hy\u00f6tyarvio tehd\u00e4 uudestaan ja muuttaa tarvittaessa kirjastolaitosta.<\/p>\n

Jos siis toimittaja olisi oikeassa, ja megatarina korvannut entisen kansakunnan tahto -tarinan, olisi otettu suuri edistysaskel. Megatarina kehottaa meit\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden motiiveja ja arvioimaan julkisen kulutuksen kustannuksia ja hy\u00f6tyj\u00e4. Toimittajan tarina kehottaa meit\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kansakunnan tahdonilmauksina ja olemaan miettim\u00e4tt\u00e4 vaihtoehtoja. Nopea vilkaisu esimerkiksi muihin Asiattoman juttuihin kuitenkin osoittaa, ettei megatarinan taloudellinen ajattelu suinkaan ole l\u00e4pitunkenut suomalaista keskustelua. P\u00e4invastoin, kansakunnan tahto ja vastaavat tarinat el\u00e4v\u00e4t ja voivat hyvin.<\/p>\n

Asiattoman johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s onkin t\u00e4sm\u00e4lleen p\u00e4invastainen kuin toimittajan. Megatarina ei ole j\u00e4tt\u00e4nyt alleen muita tarinoita l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n tarpeeksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomiin liittyy j\u00e4nn\u00e4 juttu, jonka olemme huomanneet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Asiattomassa. Kun taloustieteilij\u00e4t…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[75,265,270],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/155"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=155"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1569,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions\/1569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}