{"id":159,"date":"2014-10-13T11:07:00","date_gmt":"2014-10-13T08:07:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/kun-kapitalistit-puolalaiset-orjiksi\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:51","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:51","slug":"kun-kapitalistit-puolalaiset-orjiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/kun-kapitalistit-puolalaiset-orjiksi\/","title":{"rendered":"Kun kapitalistit puolalaiset orjiksi myiv\u00e4t"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomat raportoi sunnuntaina 5.10. nykyaikaisesta orjuudesta<\/a>.  Orjuuden olemassaolo nykyaikana on tietenkin j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kertomukset orjien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ovat todella karuja. HS:n artikkelin lis\u00e4ksi n\u00e4it\u00e4 kertomuksia voi lukea esimerkiksi New Yorker<\/i>issa hiljattain ilmestyneest\u00e4 artikkelista<\/a>. <\/p>\n

Koska kysymyksess\u00e4 on niin vakava asia, orjuuden syiden etsint\u00e4\u00e4n on syyt\u00e4 suhtautua vakavasti.    Samoin orjuuteen liittyviin lukuihin ja tilastoihin. T\u00e4ss\u00e4 HS:n journalismi ep\u00e4onnistuu t\u00e4ydellisesti. 
\n<\/a>Otetaan luvut ja tilastot ensin.  HS siteeraa useita l\u00e4hteit\u00e4, joissa on arvioitu orjuudessa ja pakkoty\u00f6ss\u00e4 olevien  lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 maailmassa. Orjuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ovat arvioineet mm. YK:n ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 ILO<\/a>, amerikkalainen SumAll -organisaatio<\/a> ja australialainen Walk Free<\/a> -s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Kaikki p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t suuruusluokaltaan samanlaisiin arvioihin, noin 20-30 miljoonaan nykyaikaiseen orjaan. Suurin arvio on WalkFree-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n. Se on noin 30 miljoonaa.<\/p>\n

\n
\n
\nOrjuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4n arviointiin liittyy useita m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4- ja mittaamiskysymyksi\u00e4. Ei ole aina aivan selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on orjuutta. Walk Free -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n orjuusindeksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nopealla tarkastelulla aika huolellisesti laaditulta. Mittaamiskysymykset eiv\u00e4t kuitenkaan ole t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen p\u00e4\u00e4asia, vaan se, kuinka lukuja tulkitaan. Otetaan siis l\u00e4ht\u00f6kohdaksi se, ett\u00e4 30 miljoonaa ihmist\u00e4 el\u00e4\u00e4 orjuudessa tai pakkoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

HS v\u00e4itt\u00e4\u00e4 artikkelissa, ett\u00e4 “orjuus on yleisemp\u00e4\u00e4 kuin koskaan”. Ilmeisesti yleisemp\u00e4\u00e4 kuin koskaan tarkoittaa HS:n mielest\u00e4, ett\u00e4 orjia on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti enemm\u00e4n kuin koskaan. On vaikeaa sanoa, onko t\u00e4m\u00e4 totta, koska HS ei kerro l\u00e4hdett\u00e4\u00e4n. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ei. J\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen Cambridge World History of Slavery<\/a> nimitt\u00e4in arvioi, ett\u00e4 esimerkiksi vuonna 1800 orjia oli 45 miljoonaa, eli puolet enemm\u00e4n kuin orjuusindeksin mukaan nyt.<\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4 on tietenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4 vertailu: vuonna 1800 ihmisi\u00e4 oli koko maailmassa vain noin miljardi, joten orjia oli noin 4.5 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Orjuusindeksin mukainen vastaava luku nyt on v\u00e4h\u00e4n yli 0.4 %. Orjuus oli siis j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla mitattuna yli kymmenen kertaa yleisemp\u00e4\u00e4 vuonna 1800. <\/p>\n

Oikein laskettuna orjuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on romahtanut 200 vuoden aikana.<\/p>\n

HS:n orjuusartikkelin nettiversion yhteydess\u00e4 on lis\u00e4ksi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n karttasovellus. Sovelluksessa voi klikata eri maita, jolloin ruutuun tulee tieto Walk Free -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n orjuusarviosta ja siit\u00e4 kuinka suuri orjien v\u00e4est\u00f6osuus maassa on. Sovelluksen tarjoamat luvut ovat t\u00e4ysin \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4. HS kertoo Intian v\u00e4est\u00f6st\u00e4 orjia olevan yli 30 prosenttia. Puolalaisista HS v\u00e4itt\u00e4\u00e4 10 % el\u00e4v\u00e4n orjuudessa. Joko kukaan toimituksessa ei ole kokeillut sovellusta, tai luvut eiv\u00e4t tuntuneet toimittajista omituisilta. 
\nWalk Freen laskelmien mukainen todellinen orjien osuus Intiassa on noin 1 prosentti. T\u00e4m\u00e4kin on tietenkin suuri luku, mutta jotta HS:n luku pit\u00e4isi paikkansa pit\u00e4isi Intiassa olla yli 350 miljoonaa orjaa. Puolan tapauksessa luku on 0.4 prosenttia. Kuulostaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suurelta, mutta on aivan muuta kuin 10 %.  <\/p>\n

Toinen HS:n artikkelissa esiintyv\u00e4 v\u00e4ite on, ett\u00e4 orjuus “on suureksi osaksi globaalin, ep\u00e4tasa-arvoisen maailman tuote”. V\u00e4itett\u00e4 ei perustella mitenk\u00e4\u00e4n. On tietenkin aika l\u00f6ys\u00e4\u00e4 journalismia ripotella muodikkaita antiglobalisaatiosloganeita t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n lehtiartikkeliin. Oli miten oli, orjuuden syiden paikantaminen on haastava tutkimusongelma, joka ansaitsee tulla tutkituksi kunnolla. On hyvi\u00e4 syit\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 orjuuden syyt ovat jossakin muualla kuin globalisaatiossa. Yksi on se, ett\u00e4 orjuus on harvinaistunut 200 vuoden aikana merkitt\u00e4v\u00e4sti samaan aikaan kun globalisaatio on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Toinen syy on orjuuden maantieteellinen jakauma. Orjuutta esiintyy nimenomaan niiss\u00e4 paikoissa, joissa yhteydet muuhun maailmaan ovat heikoimmat ja globalisaation vaikutukset v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4t. <\/p><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomat raportoi sunnuntaina 5.10. nykyaikaisesta orjuudesta.  Orjuuden olemassaolo nykyaikana on tietenkin…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[65,75,194],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":5,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/159"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=159"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1573,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions\/1573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=159"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=159"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=159"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}