{"id":160,"date":"2014-10-11T14:13:00","date_gmt":"2014-10-11T11:13:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/breaking-bad-vs-runonlaulanta\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:51","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:51","slug":"breaking-bad-vs-runonlaulanta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/breaking-bad-vs-runonlaulanta\/","title":{"rendered":"Breaking bad vs. runonlaulanta"},"content":{"rendered":"<p>Kielentutkija Janne Saarikivi on Helsingin Sanomien <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/tiede\/a1412475699289\">tiedekolumnissaan<\/a> huolissaan suomen kielest\u00e4 ja suomalaisesta kulttuurista globalisaation puristuksessa. Kirjoitus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mielenkiintoisia oivalluksia kielen ja kulttuurin kehityksest\u00e4 mutta my\u00f6s kohtia, joita taloustieteilij\u00e4n on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. K\u00f6yhtyyk\u00f6 kulttuuri globalisaation my\u00f6t\u00e4?<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" name=\"more\"><\/a><br \/>\nKoska oikea maailma on monimutkainen, tarkastellaan kysymyst\u00e4 maailmassa, jossa on vain kaksi maata, jotka eiv\u00e4t ole miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4 toistensa kanssa (monipuolisempi ja asiallisempi pohdinta l\u00f6ytyy esimerkiksi <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.gmu.edu\/centers\/publicchoice\/faculty%20pages\/Tyler\/underestimateculture.pdf\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>). Toisessa maassa on taidemaalareita, kun taas toisessa s\u00e4vellet\u00e4\u00e4n musiikkia. Maailmassa on siis kaksi t\u00e4ysin erilaista ja omaleimaista kulttuuria.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 jos nyt p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n globalisaation peikko h\u00e4kist\u00e4\u00e4n ja avataan rajat? Maiden asukkaat voivat vaihtaa ajatuksia ja k\u00e4yd\u00e4 kauppaa kesken\u00e4\u00e4n tai jopa muuttaa maasta toiseen. Nyt molemmissa maissa kulutetaan maalaustaidetta ja musiikkia, eik\u00e4 omaleimaisia maalari- ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4kansoja en\u00e4\u00e4 ole. Nyt maailma on Saarikiven mukaan ilmeisesti kulttuurisesti k\u00f6yhempi, koska molemmat maat ovat samanlaisia.<\/p>\n<p>Vaihtoehtoinen tapa mitata monimuotoisuutta on tarkastella, mit\u00e4 kulttuurinmuotoja maailman asukkaat voivat kuluttaa. Rajojen avaamisen my\u00f6t\u00e4 kaikki maailman asukkaat voivat halutessaan kuluttaa sek\u00e4 maalaustaidetta ett\u00e4 musiikkia. On vaikea n\u00e4hd\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 maailma on kulttuurisesti k\u00f6yhempi, vaikka t\u00e4ysin omaleimaisten\u00a0kulttuurien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt.<\/p>\n<p>Ent\u00e4 jos esimerkiss\u00e4mme globalisaation my\u00f6t\u00e4 maalaustaide h\u00e4vi\u00e4\u00e4 kokonaan? Jos kuluttaja valitsee musiikin kuuntelun taulujen ihastelun sijaan, voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n musiikista. Vastaavasti jos oikeassa maailmassa kuluttuja katsoo mieluummin Breaking Badia, kuin kuuntelee runonlaulantaa, voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4 samoin. Mit\u00e4 arvoa on runonlaulannalla, jota kukaan ei halua kuulla?<\/p>\n<div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kielentutkija Janne Saarikivi on Helsingin Sanomien tiedekolumnissaan huolissaan suomen kielest\u00e4 ja suomalaisesta&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[65,75,145],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/160"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=160"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1574,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions\/1574"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}