{"id":167,"date":"2014-10-04T07:23:00","date_gmt":"2014-10-04T04:23:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/a-talks-and-bullshit-walks\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:52","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:52","slug":"a-talks-and-bullshit-walks","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/a-talks-and-bullshit-walks\/","title":{"rendered":"A-talks and bullshit walks"},"content":{"rendered":"<p>YLE:n <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/areena.yle.fi\/tv\/2226504\/#\/play\">A-talk<\/a> keskittyi torstaina 2.10.2014 asuntomarkkinoihin ja viel\u00e4 tarkemmin asuntomarkkinoiden krapulaan. Vaikka t\u00e4m\u00e4 tila on henkil\u00f6kohtaisesti hyvinkin tuttu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Asiattomassa, emme ole t\u00f6rm\u00e4nneet markkinoiden krapulaan taloustieteen kursseilla. Ehk\u00e4p\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 markkinoista oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa puhumassa niiden todelliset asiantuntijat eli kaksi juristia, aluetieteilij\u00e4 ja asuntoaan pitk\u00e4\u00e4n myynyt henkil\u00f6. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, keskustelu oli sin\u00e4ns\u00e4 asiallista, vaikkakaan itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4 syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 analyysia ei kuultu.<\/p>\n<p>No ent\u00e4 se bullshit? Siit\u00e4 vastasi ohjelman lopussa Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajam\u00e4ki (alkaa kohdasta 45.04). Professori Katajam\u00e4ki v\u00e4itti kirkkain silmin, ett\u00e4 Suomessa harrastetaan keskitt\u00e4mispolitiikkaa ja ett\u00e4 syrj\u00e4seudut kyll\u00e4 menestyisiv\u00e4t, jos sinne vain annettaisiin enemm\u00e4n resursseja. Kumpikaan v\u00e4itteist\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" name=\"more\"><\/a>Ensimm\u00e4inen v\u00e4ite on helppo kumota. Suomen merkitt\u00e4vin aluepolitiikan v\u00e4line on nimitt\u00e4in kuntien valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4. Jokainen voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa kuntaliiton <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.kunnat.net\/fi\/asiantuntijapalvelut\/kuntatalous\/valtionosuudet\/valtionosuuslaskelmat\/valtionosuudet-2014\/Sivut\/default.aspx\">sivuilta<\/a>, miten valtionosuudet jakautuvat alueellisesti. Esimerkiksi espoolaiset saavat valtionosuuksia hulppeat 118 ja helsinkil\u00e4iset 413 euroa henke\u00e4 kohden, kun taas esimerkiksi utsjokelaiset ja ranualaiset saavat yli 5200 euroa. Luvut on laskettu henke\u00e4 kohden, koska vain ihmiset voivat hy\u00f6ty\u00e4 rahasta, ei alueet. N\u00e4m\u00e4 luvut tietenkin aliarvioivat kaupunkien ja syrj\u00e4seutujen ep\u00e4suhtaa, koska kaupungeista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n henke\u00e4 kohden enemm\u00e4n valtion verotuloja, joista valtionosuudet maksetaan.<\/p>\n<p>On totta, ett\u00e4 kaupungeista syrj\u00e4seuduille menevi\u00e4 rahoja on jonkin verran v\u00e4hennetty. Mutta hajauttamispolitiikan maltillinen pienent\u00e4minen ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita keskitt\u00e4mispolitiikkaa. Politiikka olisi alueellisesti neutraalia, jos valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (tai muita syrj\u00e4isten alueiden tukia) ei olisi. Vasta jos utsjokelaisilta siirrett\u00e4isiin rahaa helsinkil\u00e4isille, voitaisiin puhua keskitt\u00e4mispolitiikasta.<\/p>\n<p>Toinen v\u00e4ite on hieman haastavampi. Kyseess\u00e4 on nimitt\u00e4in melko hankala empiirinen kysymys. Erilaisten aluepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia on kuitenkin taloustieteess\u00e4 tutkittu paljon. Aluepolitiikan toimivuudesta on vain v\u00e4h\u00e4n tutkimuksellista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (ks. esim. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.brookings.edu\/~\/media\/Projects\/BPEA\/Spring%202008\/2008a_bpea_glaeser.PDF\">t\u00e4m\u00e4<\/a> ja <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/eml.berkeley.edu\/~moretti\/are.pdf\">t\u00e4m\u00e4<\/a>). Alueelliset tuet tai ty\u00f6paikkojen siirto eiv\u00e4t siis juurikaan lis\u00e4\u00e4 taloudellista aktiviteettia kohdealueilla. Jos lis\u00e4\u00e4v\u00e4t, se tapahtuu l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ett\u00e4 yritykset muuttavat\u00a0sinne tukien per\u00e4ss\u00e4 muilta alueilta, joilla menee sitten huonommin. Mit\u00e4\u00e4n uutta ei siis synny, mutta ihmisi\u00e4 ja yrityksi\u00e4 houkutellaan siirtym\u00e4\u00e4n tehottomasti paikasta toiseen.<\/p>\n<p>Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sen sijaan on paljon siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten ja yritysten keskittymisest\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 sek\u00e4 tuottavuuden kasvun (ks. esim. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/eml.berkeley.edu\/~moretti\/mdp2.pdf\">t\u00e4m\u00e4<\/a>) ett\u00e4 kulutusmahdollisuuksien paranemisen my\u00f6t\u00e4 (ks. esim. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/joeg.oxfordjournals.org\/content\/1\/1\/27.abstract\">t\u00e4m\u00e4<\/a>). Juuri n\u00e4ist\u00e4 hy\u00f6dyst\u00e4 johtuen asukas- ja yritystiheyden harventaminen aluepolitiikan keinoin voi merkitt\u00e4v\u00e4sti haitata talouden toimintaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hyvinvointia. En pysty t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa menem\u00e4\u00e4n asiaan syv\u00e4llisemmin, mutta uskoisin, ett\u00e4 aluepolitiikka p\u00e4\u00e4see esille Asiattomassa viel\u00e4 useaan otteeseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>YLE:n A-talk keskittyi torstaina 2.10.2014 asuntomarkkinoihin ja viel\u00e4 tarkemmin asuntomarkkinoiden krapulaan. Vaikka&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[29,321],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/167"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1581,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/1581"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}