{"id":175,"date":"2014-09-23T12:40:00","date_gmt":"2014-09-23T09:40:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/tutkimus-kansakuntien-varallisuuden_23\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:54","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:54","slug":"tutkimus-kansakuntien-varallisuuden_23","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/tutkimus-kansakuntien-varallisuuden_23\/","title":{"rendered":"Tutkimus kansakuntien varallisuuden luonteesta ja syist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Politiikan tutkimuksen jatko-opiskelijan asiantuntimuksella taloustieteest\u00e4 kirjoittava Lauri Holappa on kehitt\u00e4nyt uuden\u00a0kasvuteorian<\/a>. Sys\u00e4yksen teorialleen Holappa on saanut suomalaisesta poliittisesta keskustelusta. Siihen on nimitt\u00e4in pesiytynyt \u201dtolkuttomuudessaan h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 fraasi\u201d, jonka mukaan valtio ei voi luoda kasvua, vaan se l\u00e4htee yrityksist\u00e4. Holapan mukaan jopa p\u00e4\u00e4ministeri Stubb on hairahtunut ajattelemaan n\u00e4in. Mutta ei, sanoo Holappa. Yritykset eiv\u00e4t luo kasvua vaan valtio!<\/p>\n

No miten valtio sitten luo kasvua? Holapan mukaan se on helppoa:<\/p>\n

<\/a>\u201dKyse on vain siit\u00e4, ett\u00e4 valtio omilla talouspoliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n takaisi sen, ett\u00e4 yritysten valmistamille hy\u00f6dykkeille on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa vain nykyist\u00e4 kevyemp\u00e4\u00e4 budjettipolitiikkaa, mutta toki se voi tarkoittaa my\u00f6s julkisten ja puolijulkisten investointien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4.\u201d<\/p>\n

Valtio siis \u201dvain\u201d takaisi talouspoliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 yritysten valmistamille hy\u00f6dykkeille on kysynt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4h\u00e4n onnistuu nykyist\u00e4 kevyemm\u00e4ll\u00e4 budjetti- eli talousarviopolitiikalla. En t\u00e4ysin ymm\u00e4rr\u00e4, mit\u00e4 kevyt talousarviopolitiikka on, mutta ilmeisesti Holappa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 valtion tulisi kasvattaa menojaan, mik\u00e4 johtaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 talouden ja hyvinvoinnin kasvuun. Holappa siis haluaa verottaa kuluttajilta rahat pois, palkata niill\u00e4 julkiselle sektorille ty\u00f6voimaa, jotka sitten ostavat yritysten hy\u00f6dykkeit\u00e4. Yritykset maksavat saamillaan rahoilla ty\u00f6ntekij\u00f6illeen palkkaa, joka verotetaan valtiolle, joka palkkaa lis\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, jotta yritysten tuotteilla olisi kysynt\u00e4\u00e4. Vai tarkoittaakohan Holappa sit\u00e4, ett\u00e4 valtio suoraan ostaa yritysten tuotteet?<\/p>\n

Niin tai n\u00e4in, teoria on vallankumouksellinen ja asettaa pari sataa vuotta sitten alkaneen nopean talouskasvun tarinan aivan uuteen historialliseen valoon. T\u00e4ss\u00e4 kasvutarinassa sankareita eiv\u00e4t olekaan ahkerat yritt\u00e4j\u00e4t ja ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka innovoivat uusia hy\u00f6dykkeit\u00e4 ja tuotantotapoja. Sankareita ovat valtionvarainministerit ja presidentit. Jos asiaa tarkemmin ajattelee, historia on t\u00e4ynn\u00e4 esimerkkej\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 suurmiehist\u00e4. Kaikkihan muistavat, miten vuonna 1908 Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin politiikka aikaan sai T-mallin Fordin. Tai sen, miten George W. Bushin finanssipoliittiset ponnistelut johtivat IPhonen esittelyyn vuonna 2007. Meid\u00e4n suomalaisten mieliss\u00e4 parhaiten lienee s\u00e4ilynyt Holkerin hallituksen suurin saavutus eli GSM-verkko ja koko matkapuhelin teollisuuden synty. Tosin jotkut iltap\u00e4iv\u00e4lehdet ovat v\u00e4itt\u00e4neet, ett\u00e4 jollakin yrityksell\u00e4 oli my\u00f6s n\u00e4ppins\u00e4\u00a0peliss\u00e4<\/a>. Mutta eik\u00f6h\u00e4n n\u00e4m\u00e4 lehdet voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaan arvoonsa.<\/p>\n

On eritt\u00e4in harvinaista, ett\u00e4 Suomen kaltaisesta pienest\u00e4 maasta l\u00f6ytyy Holapan kaltainen huippututkija, joka paitsi kirjoittaa kokonaisen tieteenalan uusiksi my\u00f6s tutkii asioita, joilla on mahdollisesti valtava vaikutus koko maailman hyvinvointiin. Toivonkin, ett\u00e4 Holapalla on Saharan etel\u00e4puolisen Afrikan puhelinnumero, koska uuden kasvuteorian tulokset tulevat siell\u00e4 tarpeeseen.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Politiikan tutkimuksen jatko-opiskelijan asiantuntimuksella taloustieteest\u00e4 kirjoittava Lauri Holappa on kehitt\u00e4nyt uuden\u00a0kasvuteorian. Sys\u00e4yksen…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[116,262,265],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/175"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=175"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1589,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/175\/revisions\/1589"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}