{"id":176,"date":"2014-05-07T10:48:00","date_gmt":"2014-05-07T07:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/syksy-kosmoksessa-helsingin-sanomien\/"},"modified":"2018-02-28T09:28:54","modified_gmt":"2018-02-28T07:28:54","slug":"syksy-kosmoksessa-helsingin-sanomien","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/syksy-kosmoksessa-helsingin-sanomien\/","title":{"rendered":"Talouspolitiikka ja Syksy kosmoksessa"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyi maanantaina Syksy R\u00e4s\u00e4sen mielipidekirjoitus<\/a> “Talouspolitiikkamme perustuu uskomuksille”. Kolumnin yhteydess\u00e4 kommentaattori R\u00e4s\u00e4sen ammatiksi ilmoitetaan kosmologi. Kosmologi R\u00e4s\u00e4nen on katsonut t\u00e4htiin ja l\u00f6yt\u00e4nyt sielt\u00e4 vastauksia talouspolitiikan ongelmiin. T\u00e4hdet ovat kertoneet seuraavaa: nykyinen finanssikriisi ja sit\u00e4 koskeva politiikka osoittavat, ett\u00e4 talousteoria on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Viel\u00e4 pahempaa, finanssikriisin hoito osoittaa, ett\u00e4 toisin kuin luonnontieteiss\u00e4 (jossa tietenkin kiihke\u00e4t n\u00e4kemyserot ja v\u00e4ittelyt ovat tuntemattomia) taloustieteess\u00e4 ei hyl\u00e4t\u00e4 teorioita, jotka ovat ristiriidassa havaintoaineiston kanssa.<\/p>\n

Kosmologi R\u00e4s\u00e4sen kirjoitus on aika lapsellinen eik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti kovin vaikutusvaltainen. Siin\u00e4 esiintyv\u00e4t kuitenkin monet niist\u00e4 sekoiluista, jotka leimaavat l\u00e4hes kaikkea kotimaista taloustiedett\u00e4 koskevaa lehtikirjoittelua. R\u00e4s\u00e4sen kolumni tarjoaa mainion tilaisuuden k\u00e4sitell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tulkintoja, joten sille kannattaa kenties uhrata muutama minuutti.<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

\nSekoilu 1: Taloustieteilij\u00f6iden keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on ennustaa ja jos t\u00e4ss\u00e4 ei onnistuta, talousteoria on virheellist\u00e4.<\/h3>\n
\n<\/div>\n

Yksi keskeisist\u00e4 taloustieteen tuloksista on se, ett\u00e4 markkinoiden liikkeit\u00e4 (esimerkiksi erilaisia kriisej\u00e4 tai romahduksia) on eritt\u00e4in vaikea ennustaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ennustamisessa hy\u00f6dyllinen tieto on jo sis\u00e4ltynyt nykyiseen markkinatilanteeseen.<\/p>\n

Valaistaan asiaa esimerkin avulla. Kukaan ei ensin tied\u00e4, mit\u00e4 Kreikan velkakirjojen hinnoille tapahtuu ensi viikolla. Sitten saadaan uutta tietoa, jonka perusteella voidaan ennustaa, ett\u00e4 velkakirjojen arvo romahtaa ensi viikolla. Kaikki tiedon saaneet haluavat tietenkin myyd\u00e4 velkakirjansa pois jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Romahdus tapahtuukin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti eik\u00e4 ensi viikolla. Markkinat sopeutuivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uuteen tietoon, eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tiedosta ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 tulevaisuuden ennustamisessa. Kukaan ei taaskaan tied\u00e4 mit\u00e4 velkakirjojen hinnoille tapahtuu ensi viikolla.<\/p>\n

Samoin jos voidaan ennustaa, ett\u00e4 pankista X loppuvat rahat viimeist\u00e4\u00e4n ensi kuussa, kaikki haluavat rahansa pois heti, ja rahat loppuvatkin saman tien. Kukaan ei taaskaan t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tied\u00e4 mit\u00e4 ensi kuussa tapahtuu. Sama logiikka p\u00e4tee yleisesti: jos saataville tulee uutta tietoa, jonka perusteella tulevaisuutta voidaan ennustaa, markkinat sopeutuvat uuteen tietoon heti, jonka j\u00e4lkeen tulevaisuutta on taas mahdotonta ennustaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaadi sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi kaikkien kreikkalaisten velkakirjojen omistajien on oltava yht\u00e4 viisaita. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 markkinoilla toimii edes joitakin rationaalisia ja taitavia sijoittajia, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaikki tuottavat mahdollisuudet hyv\u00e4kseen (Lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ns. tehokkaiden markkinoiden hypoteesist\u00e4 ja sen kritiikist\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>, eritt\u00e4in hyv\u00e4 esitys my\u00f6s Stephen Landsburgin kirjassa The Armchair Economist<\/a>, luku 20).<\/p>\n

Toisin sanoen talousteoria itse asiassa ennustaa, ettei rahoituskriisej\u00e4 voida ennustaa. Niinp\u00e4 se, ettei nykyist\u00e4 rahoituskriisi\u00e4 voitu ennustaa, ei mitenk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4 ett\u00e4 talousteoria on jotenkin periaatteessa v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\u00c4sken esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni seuraa my\u00f6s muuta. Kosmologiyst\u00e4v\u00e4mme v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niihin henkil\u00f6ihin, joiden ennusteet osuvat oikeaan, pit\u00e4isi suhtautua vakavasti. Mutta jos rahoitusmarkkinoiden tulevaisuutta ei voida ennustaa, ovat oikeaan osuneet ennustajat oikeassa sattumalta. N\u00e4in ollen mihink\u00e4\u00e4n ennustajiin ei pid\u00e4 suhtautua vakavasti: ei niihin, jotka olivat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, muttei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niihin, jotka olivat oikeassa.<\/p>\n

Viel\u00e4: suurin osa taloustieteilij\u00f6ist\u00e4 tekee jotakin aivan muuta kuin ennustaa makroilmi\u00f6it\u00e4 tai tutkii suhdannepolitiikkaa. Ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 “talousteoriaa”, jonka keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on ennustaa suhdanteita ja jonka ep\u00e4onnistuminen saattaisi koko tieteen kyseenalaiseksi. Suurin osa ekonomisteista tutkii esimerkiksi ty\u00f6markkinoita, yritysten toimintaa, kuluttajien k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 jne. jne.   <\/p>\n

\nSekoilu 2: Poliitikot taloustieteilij\u00f6in\u00e4<\/h3>\n
\n<\/div>\n

Kosmologimme mukaan Suomessa sovelletaan sumeilematta virheelliseen talousteoriaan perustuvaa politiikkaa. Samantyyppisi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s muualla. Mutta tietenk\u00e4\u00e4n asia ei ole n\u00e4in. Poliitikot eiv\u00e4t ole taloustieteilij\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 Suomen tai mink\u00e4\u00e4n muunkaan maan politiikassa sovelleta suoraan mit\u00e4\u00e4n talousteoriaa. Poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon logiikka on sellainen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset hyvin harvoin perustuvat mihink\u00e4\u00e4n hyvin m\u00e4\u00e4riteltyyn tai tieteellisesti hyv\u00e4ksyttyyn teoriaan. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustuu  kompromisseihin, jossa poliitikkojen omat ja heid\u00e4n edustamiensa v\u00e4est\u00f6ryhmien edut m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t lopputuloksen. Kukaan taloustieteilij\u00e4 ei kannata maataloustukia, mutta silti niit\u00e4 esiintyy.<\/p>\n

Viime vuosina paljon kehittynyt poliittinen taloustiede itse asiassa osoittaa, ett\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n talouspolitiikan harjoittaminen on monesti vaikeaa poliittisen prosessin ominaispiirteiden vuoksi. Ei siis ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan t\u00e4ysin taloustieteen k\u00e4sityksen mukaista, ett\u00e4 talousvaikeuksiin ajautuneessa maassa on hankalaa ja tuskallista saada aikaan hyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, siin\u00e4kin tapauksessa ett\u00e4 joku tiet\u00e4isi mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat.<\/p>\n

R\u00e4s\u00e4nen vertaa talouspolitiikkaa lentokoneen suunnitteluun. Kukaan t\u00e4ysij\u00e4rkinen ei rakentaisi lentokonetta v\u00e4\u00e4rien ilman virtausta kuvaavien mallien perusteella, h\u00e4n toteaa. Mutta talouspolitiikka ei ole lentokone. Jos lentokoneen suunnittelijat ovat samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, millaisella mallilla ilman virtausta kannattaa kuvata, kaikki ovat samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, millaisia lentokoneita pit\u00e4\u00e4 rakentaa. Politiikka on eri asia: vaikka kaikki olisivat samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat kunkin mahdollisen talouspolitiikan seuraukset, kaikki olisivat silti eri mielt\u00e4 siit\u00e4, millaista politiikkaa tulisi harjoittaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 eri politiikat vaikuttavat eri ihmisten etuihin eri tavalla. Tyypillisesti ihmiset esimerkiksi kannattavat politiikkaa, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 tai heid\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mi\u00e4\u00e4n asioita ja vastustavat muita. Talouspolitiikasta ei siis vallitsisi yksimielisyys edes silloin kun kaikki olisivat yksimielisi\u00e4 talousteoriasta.<\/p>\n

On siis \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 tai kiitt\u00e4\u00e4 taloustiedett\u00e4 harjoitetusta talouspolitiikasta. Taloustiede vaikuttaa toki talouspolitiikkaan, mutta ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 sit\u00e4. Kukaan supertiedemies ei ole suunnitellut Euroopan talouspolitiikkaa omien virheellisten malliensa perusteella. Poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole lentokoneen rakentamista, koska kaikki ovat eri mielt\u00e4 siit\u00e4 millainen talouspolitiikka pit\u00e4isi rakentaa, vaikka olisivatkin samaa mielt\u00e4 talousteoriasta.<\/p>\n

\nSekoilu 3: Kolumnit ovat tiedett\u00e4<\/h3>\n
\n<\/div>\n

Lehtimiehet usein mielt\u00e4v\u00e4t Paul Krugmanin tai Joseph Stiglitzin kolumnit tieteelliseksi debatiksi. (Jostakin syyst\u00e4 muut bloggaavat ekonomistit kuten John Cochrane tai Tyler Cowen eiv\u00e4t kelpaa). T\u00e4m\u00e4n voi kenties antaa anteeksi journalisteille, jotka eiv\u00e4t tied\u00e4 paremmasta, mutta ei kosmologin ammattia harjoittavalle. Kosmologiaa k\u00e4sittelev\u00e4t kolumnit eiv\u00e4t ole kosmologiaa, eik\u00e4 kosmologisiin teorioihin voida ottaa kantaa kolumnien tai popularisointien perusteella.<\/p>\n

R\u00e4s\u00e4nen siis siteeraa Krugmania ja Stiglitzi\u00e4 kolumnisteina, mutta on tuskin perehtynyt n\u00e4iden tieteellisiin tuotoksiin saati moderniin taloustieteelliseen kirjallisuuteen yleens\u00e4. H\u00e4nen talousteoriaa koskevat kannanottonsa ovatkin yht\u00e4 kiinnostavia kuin minun n\u00e4kemykseni kosmologiasta (olen k\u00e4ynyt planetaariossa ja luin kerran Freeman Dysonin haastattelun, vaikka se saattoi olla kyll\u00e4 se p\u00f6lynimurikeksij\u00e4 Dysonkin).<\/p>\n

Hyl\u00e4ten t\u00e4ysin tiedemiehen kriittisyyden R\u00e4s\u00e4nen sortuu samaan ansaan kuin suurin osa journalisteista: tekee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 taloustieteest\u00e4 muutaman omiin ennakkoluuloihinsa sopivan rockt\u00e4htiekonomistin lehtikirjoitusten tai populaarikirjojen perusteella.<\/p>\n

\nSekoilu 4: Taloustieteess\u00e4 ei testata teorioita havaintoaineistolla<\/h3>\n
\n<\/div>\n

R\u00e4s\u00e4nen kertoo, ett\u00e4 luonnontieteiss\u00e4 malleja verrataan havaintoaineistoon, ja ne mallit jotka eiv\u00e4t ole sopusoinnussa havaintoaineiston kanssa, hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ei h\u00e4nen kosmologin n\u00e4kemyksens\u00e4 perusteella tehd\u00e4 taloustieteess\u00e4. Samaa v\u00e4itett\u00e4 toistetaan usein julkisessa keskustelussa. Taloustieteilij\u00e4t ovat markkinauskovaisia, jotka pit\u00e4v\u00e4t kiinni virheellisist\u00e4 teorioistaan, vaikka havaintoaineisto sanoisi mit\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen mielipidekavereineen on yksinkertaisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Jos jokin kehityskulku leimaa taloustiedett\u00e4 viime vuosikymmenin\u00e4, se on nimenomaan empiirisen l\u00e4hestymistavan voimakas korostuminen. Suurin osa taloustieteess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta perustuu tavalla tai toisella empiirisen havaintoaineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kaikki taloustieteess\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4t kiinnostavat hypoteesit joutuvat eritt\u00e4in voimakkaan empiirisen testauksen kohteeksi. Taloustieteen keskeisen\u00e4 ongelmana on ollut kokeellisen aineiston puute, ja viime aikoina asetelmat, joilla pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n syy-seuraussuhteita ei-kokeellisesta aineistosta ovat kehittyneet nopeasti yht\u00e4aikaa kokeellisen tutkimuksen lis\u00e4\u00e4ntymisen kanssa. Empiirisess\u00e4 tutkimuksessa on otettu edistysaskeleita l\u00e4hes jokaisella taloustieteen alueella.<\/p>\n

Empiirisen tutkimuksen merkityksen voi havaita helposti selaamalla taloustieteen johtavia julkaisufoorumeita.<\/p>\n

R\u00e4s\u00e4sen kolumni on siis lyhyydest\u00e4\u00e4n huolimatta hyvin opettavainen. L\u00e4hes jokainen lause sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jonkinlaisen virhetulkinnan. Virhetulkinnat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kumpua R\u00e4s\u00e4sen kosmologitaustasta, vaan ovat t\u00e4sm\u00e4lleen samoja, joihin monet l\u00f6ys\u00e4sti kirjoittavat suomalaiset journalistit syyllistyv\u00e4t. R\u00e4s\u00e4sen itsens\u00e4 kannattaisi luultavasti tulevissa kolumneissaan keskitty\u00e4 kosmologian mittakaavan kysymyksiin ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 talousasioiden pohdinta vaatimattomammille henkil\u00f6ille. <\/p>\n

\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyi maanantaina Syksy R\u00e4s\u00e4sen mielipidekirjoitus “Talouspolitiikkamme perustuu uskomuksille”. Kolumnin…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[75,262,265,270],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":8,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/176"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=176"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1590,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions\/1590"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}