{"id":18,"date":"2015-12-22T16:26:00","date_gmt":"2015-12-22T14:26:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/miksi-tiedamme-niin-vahan-asuinalueiden\/"},"modified":"2018-02-28T09:26:16","modified_gmt":"2018-02-28T07:26:16","slug":"miksi-tiedamme-niin-vahan-asuinalueiden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/miksi-tiedamme-niin-vahan-asuinalueiden\/","title":{"rendered":"Miksi tied\u00e4mme niin v\u00e4h\u00e4n asuinalueiden eriytymisen vaikutuksista?"},"content":{"rendered":"

Hesarissa julkaistiin hiljattain kaksi juttua p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun eriytymisest\u00e4 ja sosiaalisen sekoittamisen politiikan toimivuudesta.\u00a0Ensimm\u00e4isess\u00e4<\/a> kerrottiin uudesta Yhteiskuntapolitiikka-lehdess\u00e4 julkaistusta tutkimuksesta<\/a> ja toisessa<\/a>\u00a0virkamiehilt\u00e4 pyydettiin kommenttia tuloksista.<\/p>\n

Jutut olivat kummallisia, koska niiss\u00e4 ei puhuttu oikeastaan lainkaan siit\u00e4, onko asuinalueella jokin vaikutus siell\u00e4 asuviin ihmisiin. T\u00e4m\u00e4 on outoa, koska vain ihmiset voivat voida huonosti, olla onnellisia tai menestyneit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t asuinalueet. Kummassakaan jutussa ei kuitenkaan siteerata yht\u00e4\u00e4n tutkimustulosta liittyen siihen, miten asuinalue vaikuttaa asukkaisiin.<\/p>\n

Sosiaalisen sekoittamisen yhteydess\u00e4 asuinalueen tai naapuruston vaikutuksella ei tarkoiteta asuinalueen viihtyvyytt\u00e4 (kukapa ei haluaisi asua mahdollisimman viihtyis\u00e4ll\u00e4 alueella), vaan nimenomaan sit\u00e4, miten naapuruston sosioekonominen rakenne tai kirjo vaikuttaa alueella asuvien ihmisten menestykseen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Onko esimerkiksi niin, ett\u00e4 k\u00f6yhien perheiden lapset menestyv\u00e4t paremmin koulussa, jos luokkakavereiden sosioekonominen tausta on mahdollisimman kirjava? Tai paranevatko ty\u00f6mahdollisuudet, jos ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t eiv\u00e4t ole keskittyneet tietyille alueilla vaan ovat jakautuneet tasaisemmin eri alueille? Jos n\u00e4in on, sosiaalisella sekoittamisella voidaan parantaa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llaisiin\u00a0naapurustovaikutuksiin liittyy useita mielenkiintoisia kysymyksi\u00e4. Keskitymme t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kuitenkin vain yhteen niist\u00e4 eli siihen, miksi eriytymisen vaikutuksista tiedet\u00e4\u00e4n niin v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n kysymykseen keskittyminen voi tulla joillekin yll\u00e4tyksen\u00e4, koska miten ihmeess\u00e4 naapurustolla muka ei olisi vaikutusta, jos kerran sosiaalinen sekoittaminen on niin keskeinen osa<\/a> kaupunkisuunnittelua ja asuntopolitiikkaa.<\/p>\n

Joka tapauksessa kysymyst\u00e4 on hedelm\u00e4llist\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 Asiattoman tyyliin tarinan avulla.<\/p>\n

Ajatellaanpa, ett\u00e4 kirkasotsainen yhteiskuntatieteen v\u00e4it\u00f6skirjan tekij\u00e4 on kiinnostunut autoilun yhteiskunnallisesta merkityksest\u00e4. H\u00e4n on erityisen kiinnostunut siit\u00e4, onko automerkill\u00e4 vaikutusta ihmisen menestykseen, kuten tuloihin (esimerkin viesti ei muutu, vaikka tulojen sijaan katsottaisiin ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 tai muita sosiaalisia ongelmia). Tutkija on my\u00f6s kiinnostunut autoilun ylisukupolvisista vaikutuksista eli siit\u00e4, onko perheen automerkill\u00e4 vaikutusta lapsen menestykseen aikuisi\u00e4ll\u00e4. Tutkijaa ei siis kiinnosta, onko Mersulla mukavampi ajaa kuin Ladalla, vaan nimenomaan se, miten automerkki vaikuttaa tuloihin.<\/p>\n

Yksinkertaistetaan tarinaa viel\u00e4 siten, ett\u00e4 maailmassa on vain kaksi automerkki\u00e4: Lada ja Mersu. V\u00e4it\u00f6skirjan tekij\u00e4 tekee huolellisen tilastotieteellisen tutkimuksen, joka perustuu suureen satunnaisotokseen autoilijoista. Lis\u00e4ksi h\u00e4n ker\u00e4\u00e4 taustatietoja autoilijoiden tuloista, koulutuksesta ja ennen kaikkea nykyisest\u00e4 automerkist\u00e4 sek\u00e4 perheen automerkist\u00e4 silloin, kun autoilija oli itse lapsi.<\/p>\n

Tutkimuksen tulokset ovat selke\u00e4t: ladakuskien tulot ovat selv\u00e4sti pienemm\u00e4t kuin mersukuskien. Tutkija havaitsee my\u00f6s, ett\u00e4 ladakuskien lapset ovat aikuisi\u00e4ll\u00e4 pienituloisempia kuin mersukuskien lapset. Tulokset uutisoidaan laajalti, eiv\u00e4tk\u00e4 ne j\u00e4\u00e4 poliitikoilta huomaamatta. Syntyneen poliittisen paineen my\u00f6t\u00e4 liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6 ehdottaakin uutta politiikkaohjelmaa, jossa valtio ostaa Mersuja ja myy niit\u00e4 Ladojen hinnalla, jotta mahdollisimman moni perhe pystyy hankkimaan Mersun ja siten takaamaan lapsilleen paremman tulevaisuuden.<\/p>\n

Palataanpas sitten takaisin todellisuuteen. Kukaan ei tietenk\u00e4\u00e4n ajattele, ett\u00e4 automerkki vaikuttaa ihmisten menestymiseen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jokainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vain hyv\u00e4tuloisilla on varaa Mersuun. Korkeat tulot siis aiheuttavat sen, ett\u00e4 joku ajaa Mersulla, ei toisin p\u00e4in.<\/p>\n

Miksi sitten t\u00e4m\u00e4 melko lapsellinen ja pitk\u00e4 esimerkki? Siksi, ett\u00e4 naapurustovaikutusten arvioinnissa t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisiin ongelmiin. Kuten automerkit, my\u00f6s asuinalueet eroavat toisistaan. Jotkut alueet ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 keskustan palveluita tai merenrantaa, jotkut kauempana. Melkeinp\u00e4 kaikki perheet haluaisivat asua hyv\u00e4ll\u00e4 asuinalueella, mutta suurituloiset voivat maksaa asunnoista enemm\u00e4n ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4t asumaan hyville alueille. Koska asunnon hinta toimii p\u00e4\u00e4sylippuna hyv\u00e4lle asuinalueelle, alueiden laatuerot johtavat asuinalueiden eriytymiseen tulojen mukaan t\u00e4sm\u00e4lleen samalla tavalla, kuin automarkkinat eriytyv\u00e4t rikkaisiin mersukuskeihin ja k\u00f6yhiin ladakuskeihin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 asuinalueella voisi olla vaikutusta ihmisten menestykseen. Erilaisia mahdollisia mekanismeja esitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>,\u00a0t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>\u00a0ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen pointti on yksinkertaisesti se, ett\u00e4 vaikutusten l\u00f6yt\u00e4miseksi tutkimusasetelman t\u00e4ytyy olla erityisen hyv\u00e4. Vertaamalla k\u00f6yhill\u00e4 ja rikkailla alueilla asuvien menestyst\u00e4 ei voida luotettavasti sanoa mit\u00e4\u00e4n asuinalueen vaikutuksesta. Kirjoitimme jo\u00a0aiemmin<\/a>\u00a0vastaavanlaisesta ongelmasta muussa yhteydess\u00e4, mutta kerrataan asia lyhyesti eriytymisen tapauksessa.<\/p>\n

Tyypillisesti tutkimuksissa ei vain vertailla eri naapurustoissa asuvien tuloja, vaan yksil\u00f6iden omat ominaisuudet pyrit\u00e4\u00e4n kontrolloimaan tai vakioimaan mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on siis vertailla mahdollisimman samankaltaisten, mutta eri naapurustoissa asuvien tuloja. Jos tutkijan havaitsemien ominaisuuksien suhteen muuten samanlaisten ihmisten tulot eroavat riippuen esimerkiksi naapuruston tulotasosta, voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 tuloerot johtuvat eroista naapurustoissa eli naapurustolla on itsen\u00e4inen vaikutus ihmisten tuloihin.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n l\u00e4hestymistapaan liittyy useita ongelmia, kuten se, mit\u00e4 yksil\u00f6n ominaisuuksia tutkijan pit\u00e4\u00e4 kontrolloida ja mit\u00e4 ei<\/a>. Suurin ongelma on kuitenkin se, ett\u00e4 tutkija ei voi havaita kaikkia ihmisten tuloihin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Voi esimerkiksi olla, ett\u00e4 ihmiset, jotka ovat taitavia ty\u00f6paikkojen etsinn\u00e4ss\u00e4 ovat my\u00f6s taitavia asunnonetsij\u00f6it\u00e4. Tai joillakin ihmisill\u00e4 on enemm\u00e4n sosiaalisia kontakteja ja siten tietoa hyvist\u00e4 ty\u00f6paikoista ja asunnoista. T\u00e4llaiset ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t paitsi paremmin palkattuja t\u00f6it\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t hyville asuinalueille muiden suurituloisten seuraan. Jos tutkija ei havaitse, eik\u00e4 siten pysty kontrolloimaan n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia tulojen vertailussa, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 paremmassa naapurustossa asuminen aiheuttaisi my\u00f6s korkeammat tulot. Kolmas sekoittava mekanismi voi olla vaikkapa se, ett\u00e4 kahdesta muuten samanlaisesta perheest\u00e4 se, jolla on turvatumpi ty\u00f6paikka, saa suuremman asuntolainan ja p\u00e4\u00e4see siten paremmalle alueelle. Jos toisen perheen ty\u00f6tt\u00f6myysriski my\u00f6hemmin realisoituu, huonommassa naapurustossa asuvalla on alhaisemmat tulot, mutta tuloeroilla ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 naapuruston kanssa.<\/p>\n

Ei ole sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tutkimustuloksia mahdollisesti v\u00e4\u00e4rist\u00e4vist\u00e4 tarinoista on totta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 on olemassa uskottavia vaihtoehtoisia selityksi\u00e4 sille, miksi yksil\u00f6n ja naapuruston tulotasot ovat korreloituneet. Naapurustovaikutuksia tutkivan tutkijan vastuulla on osoittaa, ett\u00e4 h\u00e4nen tutkimuksessaan n\u00e4it\u00e4 harhal\u00e4hteit\u00e4 ei ole.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 ongelmista johtuen esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden vaikutuksia tutkitaan satunnaistettujen koeasetelmien avulla. Satunnaistaminen takaa sen, ett\u00e4 oikeaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 saaneet ovat kaikilta (tutkijan havaitsemilta ja havaitsemattomilta) ominaisuuksiltaan keskim\u00e4\u00e4rin samanlaisia kuin lumel\u00e4\u00e4kett\u00e4 saaneet. N\u00e4in ollen, jos oikeaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 saaneet paranevat ja lumel\u00e4\u00e4kett\u00e4 sy\u00f6neet eiv\u00e4t, voidaan paraneminen lukea l\u00e4\u00e4kkeen ansioksi. Samaan pyrit\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin my\u00f6s taloustieteen (katso\u00a0t\u00e4m\u00e4<\/a>\u00a0tai t\u00e4m\u00e4<\/a>) ja muiden yhteiskuntatieteiden puolella (katso t\u00e4m\u00e4<\/a>\u00a0tai\u00a0t\u00e4m\u00e4<\/a>).<\/p>\n

Useimmiten joudutaan tyytym\u00e4\u00e4n asetelmiin, joissa tutkija ei ole pystynyt satunnaistamaan perheiden asuinpaikkaa, mutta joissa perheetk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole voineet vaikuttaa asuinvalintaansa t\u00e4ydellisesti. T\u00e4llainen tilanne voi synty\u00e4<\/a> esimerkiksi kaupungin vuokrataloihin sijoittumisessa, jos perheet joutuvat jonottamaan asuntoa ja ottavat vastaan ensimm\u00e4isen vapautuvan asunnon. Joskus, ei toki aina, t\u00e4llainen tilanne on tarpeeksi l\u00e4hell\u00e4 aitoa koeasetelmaa ja siten tuottaa luotettavia tuloksia naapurustovaikutuksista.<\/p>\n

Suomen osalta tiedossamme ei kuitenkaan ole yht\u00e4\u00e4n tutkimusta, jossa olisi k\u00e4ytetty n\u00e4in uskottavaa tutkimusasetelmaa. Luotettavaa tietoa naapurustovaikutuksista Suomessa tai Helsingiss\u00e4 ei siis kerta kaikkiaan ole, eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tiedon puutetta voida mitenk\u00e4\u00e4n korvata kertomuksilla<\/a>\u00a0yksitt\u00e4isist\u00e4 ikivanhoista tapahtumista jossain muussa maassa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 puute tulisi tiedostaa nykyist\u00e4 paremmin asuinalueiden eriytymist\u00e4 ja sosiaalista sekoittamista koskevassa julkisessa keskustelussa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Oudoksi tilanteen tekee se, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n lakien vaikutusanalyysi\u00e4 vaaditaan joka suunnalta, mutta jostain syyst\u00e4 sosiaalisen sekoittamisen osalta n\u00e4in ei tehd\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hesarissa julkaistiin hiljattain kaksi juttua p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun eriytymisest\u00e4 ja sosiaalisen sekoittamisen politiikan toimivuudesta.\u00a0Ensimm\u00e4isess\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[42,60,178,247],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":8,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":40},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/18"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1433,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions\/1433"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/asiatonlehdistokatsaus\/api\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}